Menestyvän verkkokaupan rakennus asettaa haasteita kaupan alalle ja kaikille yrityksille, jotka myyvät palveluitaan verkossa. Menestys verkkokaupassa vaatii kokonaisvaltaisen verkkopalvelun rakentamista.
Haastattelimme kymmeniä web-projekteja menestyksekkäästi läpi vieneen Sofokuksen Tomi Pyrhöstä siitä, miten toimiva verkkopalvelu rakennetaan.
Tomin ensimmäinen ajatus sopii hyvin koko stoorin otsikoksi ja kuuluu näin: älä rakenna vain verkkokauppaa, rakenna verkkopalvelu!
Mutta mitä onnistuneen verkkokaupan ja sitä tukevan verkkopalvelun rakennus sitten vaatii?
Projektin käynnistys: Prosessit vs. tekninen alusta vs. budjetti
Tomi Pyrhönen, olemme verkkopalvelun kehityshankkeen alussa. Mistä lähdemme liikkeelle?
“Lähtökohdan verkkokaupan ja toimivan verkkopalvelun kehityshankkeelle asettavat:
- Liiketoimintaprosessit, joita verkkopalvelulla pyritään tukemaan
- Valittu tekninen toteutustapa ja -alusta mahdollisuuksineen ja rajoitteineen
- Toteuttajan budjetti, joka asettaa omat rajoitteensa ja vaatimuksensa hankkeelle.
Verkkokaupan kehityksen keskiössä onkin kyky tunnistaa liiketoiminnan keskeiset vaatimukset ja tukea näitä vaatimuksia oikealla teknisellä toteutuksella,” Pyrhönen jäsentää.
“Määrittelyvaiheessa tärkeää on pystyä tunnistamaan toimivan verkkopalvelun kannalta keskeiset toiminnot. Kukaan ei halua päätyä toteuttamaan mammuttihanketta jonka budjetti vaatii pohjatonta kaivoa,” Pyrhönen kuvaa.
Sisällöntuotanto myyntiä tukevan verkkopalvelun keskiössä
Siirrytään kohti konkretiaa. Verkkopalvelu voi tukea monenlaisia prosesseja ja sen kehityksessä voi hyödyntää monenlaisia teknologioita ja pilvikomponentteja.
Minkä asian nostaisit keskiöön verkkokaupankäyntiä tukevan palvelun kehityksen kannalta?
“Sisällöntuotannon suunnittelu ja toteutus on yksi myyntiä tukevan verkkopalvelun kulmakiviä. Toimiva sisältö tuo orgaanista liikennettä sekä sosiaalisesta mediasta, muilta sivustoilta, kuin hakukoneistakin,” Pyrhönen vastaa. “Tarvitaan siis johdonmukaista sisällöntuotantoa ja useita eri verkkokauppiaan houkutusmekanismeja, esim. kampanjakoodeja ja toki myös päivittäistä myyntityötä”.
Laadukas sisältö, kuten mielenkiintoiset bloggaukset ja toimiva mediatuotanto luovat siis liikenteen kautta perustan verkkomyymiselle.
Mitkä yritykset nostaisit esimerkeiksi onnistuneesta sisällöntuotannosta?
“Klassisena esimerkkinä laadukkaasta verkkokaupan sisällöntuotannosta toimii Varusteleka. Varusteleka luo kohderyhmää innostavaa ja myös suupieliä ylös nostavaa sisältöä.”
“Samalla he tuovat esiin rohkeasti esiin tyyppejä ja tekijöitä kaupan takana,” tarkkaan verkkopalveluiden markkinaa seuraava Tomi Pyrhönen kuvailee.
“Toisena hyvänä esimerkkinä toimii Jounin Kauppa. Jounin Kauppa on osoittanut, että myös perinteinen ruokakauppa voi hyödyntää näyttävästi sisältöjä ja henkilöbrändiä. Kaupan siirtyminen verkkoon ei tarkoita että kauppiaat pitäisi korvata digitaalisella grafiikalla!”
“Isojen kauppaketjujen tapauksessa haasteena on juuri se, että he eivät ole lähestyttäviä. Isoilta ketjuilta puuttuu usein se tietty henkilökohtaisuus, mikä on isossa roolissa sosiaalisessa mediassa”, Pyrhönen kuvaa perinteisen kaupanalan ja tämän päivän sosiaalisen median kohtaamista.
Pyrhönen tietää mistä puhuu, sillä vyöltä löytyy aiemmista työtehtävistä kokemusta niin Microsoftin kuin Nokiankin globaalista sosiaalisen median markkinoinnista ja digituotannoista.
Onko verkkokeskustelu siirtymässä siis vahvemmin pienille ja rohkeille henkilöbrändeille?
”Kaupan siirtyminen verkkoon ei tarkoita että kauppiaat pitäisi korvata digitaalisella grafiikalla”
“Ison brändin kanssa täytyykin osata ottaa voimaa isoudesta. Esimerkiksi toimitusvarmuudesta, saumattomasta logistiikasta, tai kattavasta tarjonnasta voi aivan hyvin tuottaa sisältöä. Asiakkaalle voitaisiin myös aivan hyvin kertoa esimerkiksi tuoretiskin kalojen reitistä sisältöjen muodossa.”
Miksi kauppiaat eivät keskustelisi verkossa asiakkaiden kanssa samalla lailla, kuin kivijalassakin?
“Suuressa osassa kaupoista on kuitenkin todellisuudessa taustalla aina kauppias. Kivijalassa asiakkaat keskustelevat kauppiaan ja myymälähenkilöstön kanssa luontevasti. Miksi kauppiaat eivät keskustelisi verkossa asiakkaiden kanssa samalla lailla, kuin kivijalassakin?” Pyrhönen haastaa.
Verkkopalvelun kehityksessä yhdistellään parhaita komponentteja ja teknologioita
Palataan takaisin konkreettiseen verkkopalvelun rakentamiseen. Minkälaista teknistä osaamista verkkopalveluhankkeessa vaaditaan?
“Verkkopalvelun ja verkkokaupan toteutus vaatii web-kentän laajaa ymmärrystä. Toteutuskumppanin täytyy tuntea mitä ohjelmistoja, lisäosia ja teknologioita on tarjolla, mitä ratkaisuja voi soveltaa verkkopalvelun kehitykseen, sekä mitkä osat sopivat yhteen ja mitkä sulkevat toisiaan pois.”
“Avoimen lähdekoodin alustojen vahvuus tulee siitä, että verkkokauppaa rakentaessa koodarin ei tarvitse tai edes kannata tehdä kaikkea itse.
Verkkopalvelun kehityksessä on siis olennaista valita monipuolinen teknologia joka tarjoaa kattavasti liitäntämahdollisuuksia. Näin mahdollisuudet vastata verkkopalvelulla liiketoiminnan kehittyviin tarpeisiin kasvavat.”
“Esimerkiksi Magento ja WordPress tarjoavat alustana tuhansia lisäosia ja laajennuksia, joita voi soveltaa omassa verkkopalvelussaan.”
“Itse verkkopalvelu- ja verkkokauppa-alustan mahdollisuuksien lisäksi on tärkeää seurata ja tuntea kolmansien osapuolien ohjelmistojen ja pilvipalveluiden markkina. Näin voidaan luoda sopiva yhdistelmä arvoa luovia ohjelmistoja, joista verkkopalvelu rakentuu.”
Potkua kolmansien osapuolten pilvipalveluista
Mitkä olisivat esimerkkejä tällaisista kolmansien osapuolien kehittämistä palveluista?
“Verkkopalvelun sisällöntuotannossa voi hyödyntää esimerkiksi Flocklerin alustaa oman median tuottamisessa.
“Flockler mahdollistaa eri alustoilla julkaistujen sisältöjen aggregoimisen yhdeksi mediaksi. Näin yritys voi esimerkiksi kerätä asiakasyhteisön keskustelun tietyn hastagin ympärille, tai koostaa omat sosiaalisen median julkaisut, blogit ja videot yhteen.”
Aika, jona toivottiin yrityksen saavan näkyvyyttä mediassa on siis ohi. Nyt laatumediaa luodaan ja asiakasyhteisöä rakennetaan itse!
Tomi Pyrhönen nostaa esiin myös toisen mielenkiintoisen esimerkin hyödyllisistä omaan verkkopalveluun liitettävistä teknologioista: miten toteuttaa verkkopalveluun vapaa tekstimuotoinen haku.
Klevun tai Addsearchin työkalujen avulla verkkokauppa voi nimittäin toteuttaa visuaalisen sisäisen haun ja auttaa kävijää löytämään verkkopalvelun tuotteet ja sisällöt vapaaseen hakuun perustuen.
“Verkkokauppiaita kiinnostaa kasvavasti houkuttelumarkkinoinnin (Inbound) hallinta ja konversion optimointi. Tähän tarkoitukseen kehitettyjä työkaluja ovat mm. Frosmo, Hubspot ja Loyalistic”, Pyrhönen nostaa esiin.
“Markkinoinnin työkaluilla voidaan palvelusta riippuen esimerkiksi personoida verkkokokemusta, kerätä maililistoja, hyödyntää liidien nurturointityökalua, luoda personoitua sisältöä, toteuttaa landing pageja, pisteyttää käyttäjiä, seurata analytiikkaa ja kerätä liidejä.”
“Mailchimpillä verkkokauppaan voidaan puolestaan rakentaa trickereitä. Esimerkiksi jos asiakas hylkää ostoskorin, voit automoidusti viestiä asiakkaan perään ja pelastaa kaupan. Suomalaisen Noston tarjontaan kuuluu tismalleen sama toiminto.”
“Finnchat puolestaan tuo asiakaspalvelun selaimeen kouluttamalla asiakasyritykselle osaavat asiakaspalvelijat chattiin. Samankaltaisen palvelun tarjoaa myös Rainmaker, joka yhdistää lisäksi vahvaa myyntiosaamistaan.”
“Kiosked on puolestaan mielenkiintoinen kehitys verkkokaupan markkinointikentässä. Kiosked sijoittaa mainokset verkkokaupan tuotteisiin eri verkkosivujen sisältöihin, eli suoraan kontekstiin eri medioissa. Hieman eri kulmalla toimiva ThingLink on myös mielenkiintoinen palveluntarjoaja, joka perustaa toimintansa interaktiivisiin kuvien metatietoihin.
Nämä toimivat perinteisiä bannereita paremmin, sillä ihmisten silmät eivät tartu helposti sivustojen laidoissa vilkkuviin bannereihin,” Pyrhönen kertoo.
Oikea maksutapa verkkokaupassa voi klousata kaupan
Oman pakollisen valintansa verkkokaupalle asettaa Pyrhösen mukaan maksutarjoajan valinta.
Maksutarjoajien kentästä löytyy suuri joukko mahdollisia kumppaniyrityksiä, kuten Klarna, PayPal, Paytrail, Checkout, Verifone, Enterpay, Paybyway ja niin edelleen.
“Pitääkö esimerkiksi sivuilla olla Nordea-pankin täppä, että asiakas uskaltaa ostaa? Vai uskallettaisiinko pankeissa siirtyä korttimaksamiseen, kuten kaikkialla muualla maailmassa?” Pyrhönen haastaa loppuun.
Kuten huomaamme, verkkopalvelun kehityksestä voitaisiin tarinoida antoisasti Tomi Pyrhösen kanssa vaikka kuinka pitkään. Voikin hyvin olla, että palaamme tarinaan blogisarjan kakkososan muodossa!
Sillä välin suosittelemme vierailemaan Sofokuksen kotisivuilla tai ite wiki profiilissa hakemassa lisää tietoa onnistuneen verkkopalvelun ja verkkokaupan toteutuksesta!
Teksti perustuu Sofokuksen Tomi Pyrhösen haastatteluun.
Teksti by Johannes Puro ja Tomi Pyrhönen.
Tomi toimii Sofokuksen Helsingin toimiston vetäjänä,
energisenä sähköisen liiketoiminnan kehittäjänä,
sekä myynti- ja markkinointilähtöisenä palvelukonseptoijana.
Sofokus on vuonna 2000 perustettu ohjelmistotalo ja sähköisen liiketoiminnan ammattilainen. Olemme erikoistuneet asiakkaidemme liiketoiminnan kehittämiseen räätälöityjen avoimen lähdekoodin ratkaisujen avulla. Haemme uusia osaajia joukkoomme, käy kurkkaamassa https://www.sofokus.com/yritys/rekrytointi/
Sofokuksen kotisivut
Sofokuksen ite wiki -profiili
Jätä kommentti - kommentteja(0)