Pelillistäminen on levinnyt nopeasti sosiaalisen median ja sovellusten maailmasta osaksi palveluiden suunnittelua. Se vaatii käyttäjän tuntemista, sitouttamista ja selkeitä tavoitteita, mutta hyvin toteutettuna pelillistäminen on myös erinomainen motivoimisen keino.

Tuore esimerkki pelillisyyden mahdollisista hyödyistä arjessa on fysioterapian kuntoutusta uudistava ohjelmisto Physilect, joka tukee ja ohjaa käyttäjän harjoittelua liikkeen tunnistukseen perustuvan visuaalisen palautteen avulla.

Physilect tähtää erityisesti kotona tapahtuvan harjoittelun apuvälineeksi, sillä se auttaa käyttäjää muistamaan ja toteuttamaan oikein hänelle suunniteltua yksilöllistä harjoitusohjelmaa, kertovat Physilectin Erik Raita ja Tapio Jakobsson.

– Physilect osaa tunnistaa poikkeamat käyttäjän liikeradoissa ja ohjeistaa tätä korjaamaan suoritusta tarvittaessa, Jakobsson kuvaa.

– Kyse ei ole varsinaisesti pelistä, vaan aidosta harjoittelusta, jota ohjataan pelillistäviä elementtejä sisältävän tietokoneohjelman avulla, Raita täsmentää.

Miesten mukaan Physilectiä on kehitetty tiiviissä yhteistyössä muun muassa Lappeenrannan Fysioksen fysioterapeuttien sekä Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa, jotta sen käytettävyys ja liikekirjasto on saatu vastaamaan mahdollisimman hyvin käyttäjäkunnan tarpeita.

 

Physilectin tiimi: Anna Khotina, Arcady Khotin, Tapio Jakobsson ja Erik Raita.

 

Lappeenrannassa fysioterapeuteilla on testikäytössä kevyt yhden kameran, television ja tietokoneen yhdistelmä Physilect Light Pro, jota käytetään toimitiloissa kuntoutusohjelman suunnitteluun ja asiakkaiden paikan päällä tapahtuvaan harjoitteluun.

– Työnkuvaani kuuluu paljon ryhmäterapian ohjaamista, joten hyödynnän Physilectiä muun muassa neurologisten potilaiden ja ikääntyneiden asiakkaiden kuntoutusryhmissä. Olemme kehittäneet liikemallistoa tukemaan erityisesti ikäihmisten liikkumiseen ja tasapainoon liittyviä ongelmia, kertoo fysioterapeutti Satu Nousiainen.

– Usein ikä tuo tullessaan liikkeen aistimiseen liittyviä hankaluuksia ja muuttaa kehonkuvaa, mikä ei aina välity henkilölle itselleen. Kamera auttaa hahmottamaan oman kehon toimintaa ja tekemään liikkeet puhtaammin.

“Terveilläkin ihmisillä voi olla ongelmia kehon liikkeen hahmottamisessa”

Nousiaisen mukaan Physilect toimii hieman kuten peili, jonka edessä omien liikkeiden ongelmat näkee usein helpommin. Samaan aikaan ohjelma antaa kuitenkin aktiivista palautetta muun muassa siitä, kuinka laaja liikerata on ja tapahtuuko se oikeassa linjassa.

– Terveilläkin ihmisillä voi olla ongelmia kehon liikkeen hahmottamisessa – ajattelemme, että liikesuoritus menee oikein, mutta usein kipujen taustalta löytyy juuri liikekontrollin häiriöitä, hän selittää.

Fysios Lappeenrannassa Physilect on sijoitettu kuntosalin yhteyteen, jolloin fysioterapeutit voivat ohjata ohjelmaa käyttävää kuntoutujaa ja samalla auttaa tarvittaessa myös muita ryhmän jäseniä heidän kuntosaliharjoittelussaan. Yhdessä kuntoutusryhmässä on yleensä noin 5-8 henkilöä, ja Physilect toimii yhtenä harjoittelupisteenä muiden joukossa.

– Otan asiakkaat monitorin ääreen aina yksi kerrallaan ja autan vaihtamalla liikkeet, jotta he saavat keskittyä täysillä harjoitteluun, Nousiainen kuvaa.

Ikääntyneiden kuntoutusryhmien lisäksi Nousiainen ohjaa neurologisia erityisryhmiä, kuten lievien aivohalvauksien tai selkäydinvammojen jälkitiloista kärsiviä sekä ms-tautia sairastavia asiakkaita.

– Valitsen liikkeet aina kunkin ryhmän painotusten mukaan. Jos meillä on teemana esimerkiksi alaraajojen liikkuvuus, valitsen liikekirjastosta juuri siihen sopivia liikkeitä. Neurologisille kuntoutujille valitaan taas heidän sairausryhmälleen suunniteltuja harjoitteita. Physilectin hyvä puoli on se, että kaikkien erityistarpeet on helppo huomioida myös lennosta.

 

Ohjelma antaa visuaalisen palautteen käyttäjän tekemistä harjoitteista ohjaten kuntoutujaa mahdollisimman hyvään suoritukseen.

 

Nousiaisen kollega, fysioterapeutti Jenny Ruotsalainen on ollut myös tiiviisti mukana projektissa, painottuen enemmän yksilöasiakkaiden ohjaukseen. Ruotsalainen näkee Physilectin hyvänä täydennyksenä perinteisille terapiamenetelmille.

– Laite tukee mielestäni hyvällä tavalla asiakkaan liikkeen hahmottamista. Moni ymmärtää Physilectin antaman visuaalisen palautteen paremmin kuin terapeutin suulliset ohjeet. Autamme tarvittaessa liikkeiden tekemisessä manuaalisesti, mutta usein liikeradan korjaaminen itse saadun visuaalisen palautteen perusteella vahvistaa paremmin asiakkaan sisäisiä liikkeenkorjaamismekanismeja, mikä tukee myös harjoittelun siirtämistä arkiympäristöön, Ruotsalainen selittää.

– Moni yksilöasiakkaani on kokenut laitteen lisäävän motivaatiota, sillä harjoittelu pelien muodossa auttaa heitä keskittymään.

– Kuntoutujien palaute on ollut yleisesti ottaen positiivista. Olen huomannut, että erityisesti neurologisissa ryhmissä ohjelman antama palaute ja oman liikkumisen uudenlainen hahmottaminen on herättänyt paljon keskustelua, Nousiainen kertoo.

“Harjoittelu pelien muodossa auttaa asiakkaita keskittymään.”

Fysioterapeutit näkevät Physilectin toimivan hyvin kehonkuvan rakentajana ja liikkeiden oppimisen parantajana, sillä se auttaa hahmottamaan kuinka asento kootaan. Ohjelma ei hyväksy vajaata suoritusta, vaan opastaa viemään liikettä pidemmälle.

– Physilect monipuolistaa sekä harjoittelua että omaa työtä. Emme tee töitä pelkästään sen kanssa, vaan ohjelma toimii osana työkalupakkiamme. Selvästi esimerkiksi ryhmäterapiassa motivaatio on kasvanut sitä mukaan, kun ohjelmaan on tuotu lisää liikkeitä ja käyttö helpottunut, Nousiainen kuvaa.

Käytettävyys on tärkeä osa ohjelmaa, ja Nousiaisen mukaan se pitää sisällään myös jatkuvan kehityksen ulottuvuuden:

– Physilect kyllä haastaa käyttäjänsä – kaikki liikkeet voi tehdä joko tuen kanssa tai ilman ja liikesuorituksia vaikeuttaa asiakkaan kehittymisen myötä. Myös laitteen tilasto-ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, mikä mahdollistaa harjoittelun tiiviin seurannan.

– Näemme ohjelman antaman palautteen perusteella, mitkä osa-alueet tiettyjen liikkeiden osalta vaativat eniten kehitystä. Tätä voidaan hyödyntää terapeutin suunnitellessa harjoittelun nousujohteisuutta, Ruotsalainen lisää.

– Terapian suunnittelu on tärkeää tietysti itse kuntoutuksen kannalta, mutta nykyisin myös kuntoutuksen maksajatahot ovat kiinnostuneita harjoittelun seurannasta ja tilastoinnista teknisten menetelmien avulla.

 

Fysios Lappeenrannan fysioterapeutit Satu Nousiainen ja Jenny Ruotsalainen.

 

Tällä hetkellä Physilectiä käytetään Lappeenrannassa vain paikan päällä tapahtuvassa kuntoutuksessa, mutta mahdollisuus käyttää sitä myös etäkuntoutukseen kiinnostaa fysioterapeutteja, sillä kotikuntoutusta kehitetään alalla jatkuvasti.

– Physilectin käytettävyys alkaa olla sillä mallilla, että asiakkaat osaisivat itsekin laittaa ohjelman päälle ja alkaa tehdä harjoituksia, Nousiainen kertoo.

Physilectin avulla asiakkaat voivat jatkaa kuntoutusta kotonaan. Kotikuntoutusta varten fysioterapeutit suunnittelevat räätälöidyn harjoitteluohjelman, ja Physilect Home ohjaa asiakasta hänelle määrättyjen harjoitteiden tekemisessä. Näin ohjaajalla on mahdollisuus seurata asiakkaan edistymistä olematta jatkuvasti videoyhteyden kautta läsnä.

“Kuntoutuminen on iso kokonaisuus, jossa työtä tehdään sekä vastaanotolla että kotona”

Physilect ei korvaa fysioterapeuttia, mutta antaa asiakkaalle välitöntä palautetta ja ohjeistusta suoritukseen liittyen. Oma ohjaaja voi tarvittaessa säätää kuntoutusohjelmaa etänä esimerkiksi lisäämällä uusia harjoitteita, poistamalla tarpeettomiksi tai liian vaikeiksi osoittautuneita tai säätämällä liikkeiden vaikeusastetta.

– Kunnossa pysyminen ja kuntoutuminen on iso kokonaisuus, jossa työtä tehdään sekä vastaanotolla että kotona. Kun kaikkea on sopivasti, saadaan se paras lopputulos, Nousiainen tiivistää.

 

Lue myös: Innovaatio uudistaa fysioterapian kuntoutusprosessin >

 

Physilect ite wikissä
Physilectin kotisivut