Tiimityö on erottamaton osa ohjelmistokehitystä, ja menestyvän softan takana on menestyvä tiimi. Vaisalan John Liljelund on uitettu monenlaisissa tiimeissä – hän on rakentanut tiimejä niin vaativissa sukellustyömaaoperaatioissa kuin tuotekehitystyössä, uusiutuvan energian uushankekehityksessä ja toimarin tehtävissä – joten päätimme kysyä häneltä, millaisista palikoista huipputiimi kasataan.

Täydellisen tiimin reseptiä ovat pohtineet johtajat, professorit ja korporaatiot Googlea myöten. Vielä kymmenisen vuotta sitten saatettiin ajatella, että huipputiimi syntyy, kun sullotaan oikeat osaajat samaan osoitteeseen ja odotellaan ihmeitä tapahtuvaksi. Nykyisin ymmärretään, ettei yksittäisten gurujen osaamisella ole loppujen lopuksi niin paljon väliä kuin sillä, miten tiimi kommunikoi keskenään. 

Tätä painottaa myös John Liljelund, Vaisalan New Solutions -tuotealueen johtaja: “Voittavien tiimien ihmiset kykenevät toimimaan hyvin ryhmässä, ovat itsetietoisia ja osaavat johtaa itseään. Perinteisellä älykkyydellä ja tietyillä kompetensseilla on tietenkin paljon merkitystä, mutta nostaisin sosiaalisen älykkyyden merkityksen korkealle hyvän balanssin ja tiimidynamiikan luomiseksi.”

Haussa huippuosaajia

Liljelundin mukaan tiimien rakentaminen lähtee aina tietyistä peruspalikoista, oli kyseessä sitten konsernin johtoryhmä, viiden hengen startup tai vaikka devaajatiimi. 

Tärkein palikoista lienee oikeiden osaajien löytäminen. Tiimi kuin tiimi tarvitsee teknisesti taitavia yksilöitä: taloa ei rakenneta ilman timpuria, ohitusleikkausta ei operoida ilman kirurgia eikä softaa kehitetä ilman koodaria. 

“Olen työskennellyt aiemmin uusiutuvan energian parissa mm. teknologiatoimittajan puolella, ja silloin etsimme todellista hard core -osaamista erityisesti mekaanisten rakenteiden suunnitteluun ja väsymyskestävyyden mitoittamiseen. Vaisala on maailman johtava sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisujen toimittaja, ja  edelläkävijyytemme perustuu maailman parhaimpiin osaajiin. Asiakkaamme ovat vaativissa olosuhteissa maan päällä, merellä, ilmakehässä ja avaruudessa. Kokonaisvaltaiset ratkaisut tarvitsevat monenlaista osaamista koko stackin yli, kuten science-, HW-, UX-  ja softapuolella (cloud & embedded), unohtamatta vaadittuja kykyjä myynnissä, markkinoinnissa ja näiden ratkaisujen toimittamisessa. Ydinjuttu onkin se, miten näistä osaajista rakennetaan voittavia tiimejä, joiden intohimona on ratkoa asiakkaiden ongelmia”, Liljelund kertoo.

Miten huippuosaajat sitten kaivellaan esiin? Yksi ratkaisu on – ta-daa – konsulttifirmat! Yrityksen ydinosaamisen täydellinen ulkoistaminen olisi sulaa hulluutta, mutta kaikkia tekijöitä ei aina voida ottaa tai saada syystä tai toisesta suoraan palkkalistoille. Esimerkiksi Vaisalassa, lähes 2 000 hengen globaalissa yrityksessä, käytetään paljon konsultteja (muitakin kuin rakettitieteilijöitä).

“Vakituiseen työsuhteeseen rekrytointi on aina oma prosessinsa, ja siinä tehdään iso sitoumus pidemmäksi aikaa, kun taas konsultin kanssa voi toteuttaa projektiluontoisempia toimeksiantoja. Nyt tehdään tämä, ja sen jälkeen ymmärretään paremmin, mikä tilanne on ja miten se kehittyy. Jos esimerkiksi rakennetaan uutta liiketoimintaa, voi kapasiteettitarve olla vain hetkellistä. Tällöin voi olla hyvinkin perusteltua ottaa tiimiin konsultti. Joskus taas olemassa olevan tiimin energiatasoja saadaan nostettua ujuttamalla mukaan konsultti”, Liljelund sanoo.  

Konsultti ei kuitenkaan ole mikään kesäkissa, joka otetaan heppoisin perustein ja hylätään, kun sillä on leikitty tarpeeksi. 

“Pyrimme toimimaan konsulttien kanssa samoin kuin jos rekryttäisiin talon omille palkkalistoille. Haastattelussa keskitymme myös siihen, miten ihminen istuu sekä tiimiin että Vaisalan kulttuuriin. Meillä on aina joku tulevan tiimin jäsen mukana arvioimassa rekrytoitavaa, ja usein haluamme kuulla toisen mielipiteen jostakin toisesta tiimistä. Ihmiset ovat meidän tärkein voimavara ja hakuprosessiin paneudutaan huolellisesti, on kyseessä sitten palkkaus tai konsulttisuhde”, Liljelund toteaa. 

Kaikki lähtee kommunikaatiosta

Hyvältä tiimipelurilta vaaditaan muutakin kuin teknistä osaamista – eihän sooloilevilla tähtipelaajilla tee mitään, jos nämä eivät hitsaudu osaksi tiimiä.

 “Vaisalassa työskentelee maailman huippututkijoita omassa domanissaan, kuten jo mainitussa ilmanlaadun tutkimisessa. Koko yrityksen menestyminen vaatii heiltäkin hyvää tiimitekemistä”, Liljelund muistuttaa. 

Hänen eniten arvostamansa ominaisuudet tiimin jäsenissä liittyvät kommunikointikykyihin ja linkittyvät tiimidynamiikkaan.

“Tilanneäly ja sosiaalinen tietoisuus ovat tärkeimmästä päästä. Samaan teemaan liittyy luottamussuhteiden rakentaminen ja ylläpito”, Liljelund listaa ja jatkaa: “Kaikki kuitenkin lähtee itsensä johtamisesta, itsetietoisuudesta ja kyvystä pysyä objektiivisena. Jos yrityksen johto vain on luonut tarvittavat puitteet, jokainen työntekijä pystyy vaikuttamaan todella paljon asioihin ja erityisesti oman tiiminsä toimintaan.”

Millään intorverttiydellä tai ekstoverttiydellä ei ole väliä, kunhan jokainen tiimiläinen kokee antavansa parhaan panoksensa ja olevansa toisten kanssa tasavertainen. Ryhmän toimintaan on kivutonta osallistua, jos jokainen voi puhua epävarmoistakin aiheista tai esittää omia ideoitaan pelkäämättä täystyrmäystä. Jos tiimiläiset laittavat kaikki paukkunsa oman osaamisen todisteluun tai kilpailevat keskenään, yhteistyö ja sitä myötä menestyminen kärsivät. 

Luottamuksen ilmapiirin rakentamiseen liittyy olennaisesti kuuntelemisen taito. 

“Kommunikointikykyyn linkittyy se, miten henkilö arvostaa kollegoitaan. Ihmisistä paistavat läpi tietyt energiatasot, ja voimme omalla olemuksellamme luoda energiaa muihin ihmisiin ja samalla ryhmään. Tiimissä ei voi olla vain kertomassa omaa agendaansa, vaan pitää osata pysähtyä kuuntelemaan muitakin. Yritän aina monitoroida sitä, kun tiimiä rakennetaan, ettei ole yhtä tai kahta päsmäriä ja muut istuvat hiljaa, koska tämä ei johda voittavaan kokoonpanon. Parilla pomoilijalla voi päästä pitkällekin hetkeksi, mutta homma ei toimi, jos halutaan luoda dream team”, Liljelund kiteyttää.  

Roolit roskakoriin

Tiimeillä on tietyt tehtävät ja etapit, jotka parhaimmillaan energisoivat, motivoivat, kannustavat ja sitouttavat tiimiläisiä. Jokaisen pitää tietää, missä on maali ja mikä osa pelikentästä on kenenkin vastuulla, mutta polku päämäärään pääsemiseksi on kyettävä jättämään sopivan sotkuiseksi. 

“Pieni epäselvyys aktivoi tiimiläisiä ja saa ihmiset investoimaan aikaa ja energiaa yhdessä tekemiseen. Kun toimimme yhdessä ryhmänä, toimimme paljon fiksummin ja tehokkaammin”, Liljelund selventää.

Työtiimeissä vastuut ja roolit pitää olla selkeästi määritelty, mutta Liljelund ei usko perinteisiin rooleihin tai välttämättä edes johtajuuteen tiimeissä. “Ajatus on jotenkin vanhanaikainen”, hän sanoo, “tiiminvetäjä on enemmän fasilitaattori, jonka tehtävänä on luoda puitteita ja varmistaa, että tiimin kommunikoi tasapuolisesti ja muiden tiimien kanssa.”

Vetovastuussa voi olla useampikin ihminen. “Ohjelmistokehityksessä esimerkiksi Product Manager vastaa teknisesti tuotteesta ja Solutions Manager taas kaupallisesta puolesta. Rakentaessani tiimiä en mieti mitään rooleja, vaan yritän löytää oikeanlaisen sekoituksen, ettei tiimi olisi liian homogeeninen. Diversiteetti luo energiaa ja ennen kaikkea uusia näkemyksiä. Tiimiä voi tastapainoittaa esimerkiksi ikäjakaumalla ja ihmisten taustoilla.” 

Ongelmia kommunikoinnissa, ongelmia tiimissä

Tiimien yleisimmät ongelmat liittyvät kommunikaatioon: jos sitä ei ole, tiimi ei ole balanssissa. Kommunikaatio-ongelmat taas johtuvat usein siitä, että jokainen kommunikoi itselleen luontaisella tyylillä ja tulkitsee muita oman napansa kautta. Etätyö tuo tähän omat kommervenkkinsä, sillä sanattomat viestit eivät välity Zoomien ja Teamsien kautta niin hyvin kuin live-tilanteissa, ja silloin saatetaan tahattomasti loukata muita.

“Online-työkalut toimivat ja ovat tulleet tärkeiksi, mutta enemmän energiavuorovaikutusta tulee, kun tiimin jäsenet tapaavat kasvotusten ja ovat samassa paikassa”, Liljelund lisää.

Toimivien viestintäkanavien lisäksi on hyvä panostaa ihan fyysiseen toimistoonkin. “Kannattaa miettiä, kannustavatko liiketilat interaktioon ja siihen, että saadaan hyvä pulssi aikaiseksi.”

Kommunikaation tärkeydestä jankkaaminen ei siis johda mihinkään, vaan tiimille pitää ensin luoda puitteet kommunikointiin. 

“Vanhassa maailmassa tuotekehityksen ja tehtaan välisen dialogin piti olla samalla sivulla. Sama juttu ohjelmistotekemisessä: meidän pitää olla mahdollisimman lähellä toisiamme, joko etänä tai läsnä, ja vetää kommunikoinnin rajat niin alas kuin mahdollista.” 

Myös organisaatiorajoja pitäisi värittää harmaaksi, etteivät ihmiset ajattele, että duunikaveri on “väärästä” yksiköstä, vaan he keskittyvät asiaan ja kuuntelemaan toisiaan. Liljelund korostaa, että johdon yksi ykköstehtävistä on varmistaa, että tarjolla on keskustelufoorumeita ja keskustelu tapahtuu organisaation läpi eikä niin, että tiimit touhuavat omissa karsinoissaan. 

Menestyvä tiimi on siis taitava keskinäisessä vuorovaikutuksessa, mutta tiimin pitää kyetä viestimään muidenkin tiimien kanssa ja erityisesti välttää siilojen muodostumista. “Siilojen sijaan tiimien välille pitää rakentaa sopivasti siltoja ja kanavia, sillä esimerkiksi tiettyä tuotealuetta tai solutions areaa voi hallita useampi tiimi. Johto ei kuitenkaan voi olla se silta, se vain voi rohkaista ja luoda puitteita”, Liljelund sanoo.

Merta edemmäs kalaan

Verkkoja kannattaa heittää vähän kauemmaksikin. Liljelundin mukaan sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä muutenkin kuin vain yrityksen sisällä: kun on alttiina muiden vaikutuksille, luovuus ei kuihdu. “Verkostoista voi myös löytyä osaajia esimerkiksi konsulttisuhteeseen ratkaisemaan asioita, joihin tarvitaan sillä hetkellä kompetenssia.”  

“Meillä on ollut hyvä startti siinä, mitä tehdään Rakettitieteen konsulttien kanssa esimerkiksi ilmanlaadussa. Tiimi toimii hyvällä intensiteetillä ja on hitsautunut hienosti yhteen. Toki olemme vasta alkumetreillä, ja aika näyttää, kuinka menestyneitä olemme, mutta menemme hyvällä draivilla eteenpäin”, Liljelund  summaa.

Puuttuuko tiimistäsi kokeneita kehittäjiä? Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää!

Lue myös:

Konsultti vs. oma kehittäjä