Kun saavutettavuus on huomioitu mobiili- ja verkkosovellusten kehityksessä, se ei tarkoita ainoastaan potentiaalisten käyttäjien määrän maksimoimista. Varmistamalla, että internet kuuluu kaikille rakennat myös yhdenvertaisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Tämän blogiartikkelin luettuasi tiedät, mitä saavutettavuus tarkoittaa ja miksi sen huomioiminen kehitysprojekteissa on kannattavaa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli miljardilla ihmisellä on jonkinlainen pysyvä vamma tai toimintarajoite. Se tarkoittaa noin 15 % koko maailman väestöstä. Kun tämän määrän lisäksi huomioidaan perheet ja läheiset, joihin nämä vammat tai toimintarajoitteet vaikuttavat, voidaan määrä kaksin- tai kolminkertaistaa.

Vaikka tämä ihmisryhmä hyötyy saavutettavuudesta eniten, palvelee se myös monia muita käyttäjiä ja käyttötapoja. Onkin siis korkea aika, että saavutettavuudesta aletaan puhua samassa mittakaavassa kuin käyttökokemuksesta, brändistä ja käytettävyydestä. Saavutettavuus koskettaa niin suurta osaa ihmisistä, että sen huomioiminen on paitsi reilua, myös fiksua bisnestä. Kai sinäkin haluaisit palvelusi tavoittavan maksimaalisen määrän potentiaalisia käyttäjiä?

Saavutettava verkkosisältö ei ole rakettitiedettä

Kun saavutettavuus huomioidaan kehitystyössä, voidaan taata, että lopputulema tarjoaa miellyttävän käyttökokemuksen kaikille käyttäjille. Myös sille 15 % ryhmälle, jolla on pysyviä fyysisiä, kognitiivisia, neurologisia, tai näköön tai kuuloon liittyviä rajoitteita. Vastaavat rajoitteet voivat kohdata meistä ketä tahansa, myös tilapäisesti. Esimerkiksi kiire ja stressi laskevat käyttäjän kognitiivisia kykyjä, eikä kipsatun käden kanssa operoiva henkilö pysty toimimaan totuttuun tapaan näppäimistön ja hiiren kanssa. Saavutettavat digipalvelut palvelevat myös näitä käyttäjiä. Onneksi saavutettavan verkkosisällön tekeminen ei ole rakettitiedettä.

Tavallisimmat saavutettavuushaasteet liittyvät navigointiin ja sivustojen rakenteisiin. Navigoimalla käyttäjä pääsee käsiksi eri sisältöihin, ja sen pitäisikin olla helppoa ja johdonmukaista kaikkialla verkkopalvelussa. Esimerkiksi verkkosivujen linkit, jotka vievät käyttäjän uudelle sivulle tai uuteen sisältöön, ovat normaalisti klikattavia. Klikattavat elementit on useimmiten helppo tunnistaa katseella, mutta saman informaation pitäisi tavoittaa käyttäjä myös muulla tavalla. Tässä piileekin saavutettavuuden ydinviesti: palvelun toiminnallisuuksien ei tulisi olla tavoitettavissa vain yhden aistin kautta. Kun sisältöä käyttää sokea henkilö, pitäisi saman navigointi-informaation tavoittaa käyttäjä ruudunlukuohjelman avulla. Ruudunlukuohjelmat pystyvät välittämään tiedon myös visuaalisista elementeistä, kunhan tämä on huomioitu kooditasolla.

Kun verkkosisältö on esteetön toimintarajoitteisille käyttäjille, kaikki muutkin hyötyvät. Hyvin ryhmitelty sisältö, hahmottamista auttavat kuvat, selkeät kontrastit, ymmärrettävä kieli ja helppokäyttöinen navigointi ovat kaikkien käyttäjien etu. Siinä missä videoiden tekstitykset ovat välttämättömiä kuulorajoitteisille käyttäjille, hyötyvät niistä myös ne, jotka syystä tai toisesta haluavat katsoa saman videon ilman ääntä.

Saavutettavuus on osa käytettävyyttä

Hyvällä käytettävyydellä tarkoitetaan muun muassa miellyttävää, selkeää, tehokasta ja intuitiivista käyttökokemusta. Jos saavutettavuutta ei huomioida, sama käyttökokemus ei yksinkertaisesti välity kaikille käyttäjille. Käytettävyyteen liittyvät ohjeistukset ja työkalut ovat jo ohjelmistokehityksen arkipäivää. Vastaavia ohjeistuksia ja työkaluja on olemassa myös saavutettavien verkkosisältöjen kehittämiseen. Yksinkertaisimmillaan saavutettavan mobiili- ja verkkosisällön määritelmä on:

• Havaittava. Sisältö on tarjolla nähtävässä ja kuultavassa muodossa.
• Hallittava. Sisältöä voi käyttää klikkaamalla ja näppäimistön ja ääniohjauksen avulla.
• Ymmärrettävä. Sisältö on selkeää ja teksti ymmärrettävää.
• Toimintavarma. Sisältöä voidaan tulkita avustavien teknologioiden avulla.

Lait ja standardit

Standardien lisäksi verkkosisältöjen saavutettavuutta ovat alkaneet ohjaamaan myös lakisääteiset velvoitteet. Useimpien maiden lainsäädäntö suojaa toimintarajoitteisten kansalaistensa perusoikeuksia fyysisessä maailmassa. Nyt lait ovat viimein ulottumassa myös digitaaliseen maailmaan. Verkkosivustoja on haastettu Yhdysvalloissa oikeuteen saavutettavuuspuutteiden takia ja EU-direktiivit ovat astumassa voimaan asteittain vuosien 2019 ja 2021 välillä. Nämä direktiivit koskettavat etenkin julkista sektoria ja jos julkisorganisaatiot haluavat jatkossa toimia direktiivien mukaisesti, täytyy niiden alkaa valvomaan ja suunnittelemaan omia saavutettavuusstrategioitaan kokonaan uudella tavalla.

Käytetyin ja yleisesti hyväksytyin standardi saavutettavuuden mittaamiseen on WCAG-ohjeistus (Web Content Accessibility Guidelines eli Verkkosisällön saavutettavuusohjeet). Tämä tekninen standardi on suunnattu kansainvälisesti verkkosisältöjen kehittäjille, suunnittelijoille, sekä kaikille, jotka tarvitsevat ohjeistusta saavutettavuuteen. Ohjeistuksen uusin versio, WCAG 2.1, on monitasoinen. Ensimmäinen taso esittelee saavutettavuuden neljä periaatetta: havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Toinen taso sisältää 12 ohjetta, jotka on jaoteltu pääperiaatteiden alle. Ohjeet määrittelevät tarkemmin saavutettavuuden yleiset tavoitteet, ja ne jakautuvat vielä kolmanteen tasoon yksityiskohtaisemmiksi kriteereiksi. Kokonaisuudessaan WCAG 2.1. sisältää runsaan määrän neuvoja ja testattavia onnistumiskriteerejä, joiden avulla saavutettavuuden toteutumista voidaan myös arvioida.

WCAG-kriteerit on jaettu kolmeen vaatimustasoon: A (matalin taso), AA, ja AAA (korkein taso). Vaatimustason saavuttaminen vaatii kaikkien kyseisen tason ja sitä alempien tasojen onnistumiskriteereiden täyttymistä. Testauksessa yhdistyvät automatisoitu testaus ja asiantuntijoiden tekemä arviointi.

Lopuksi

Saavutettavuuden tulisi olla yhtenäinen osa ohjelmistokehitystä alusta asti. Tällöin sen huomioiminen on helpompaa ja nopeampaa, kuin jos se päälle liimataan projektin lopussa. Tuukka Ojala on kirjoittanut omassa blogiartikkelissaan Suck less: A quick introduction to accessibility tarkemmin, kuinka saavutettavuus voidaan huomioida kehittäjän näkökulmasta.

Jos haluat tietää, kuinka saavutettava verkkosivusi on tai haluaisit lähteä kehittämään jotain aivan uutta, jota kaikki voivat käyttää, älä epäröi ottaa yhteyttä ja pyytää aiheesta lisätietoja. Meidän tavoitteemme Vincitillä on simppeli mutta sitäkin suurempi: haluamme rakentaa parempaa huomista kaikille.

Pääset alkuun saavutettavuuden kanssa tämän muistilistan avulla:

• Ota selvää omaa alaasi koskevasta saavutettavuusohjeistuksesta ja lainsäädännöstä.
• Ota saavutettavuus huomioon heti kehitysprojektisi alusta asti.
• Ota käyttöön käyttäjätestaus automatisoitujen testien lisäksi. Varmista, että olet menossa oikeaan suuntaan testauttamalla tuotettasi oikeilla käyttäjillä jo varhaisessa vaiheessa.
• Harkitse nykyisen tuotteesi auditointia tunnistaaksesi sen mahdolliset puutteet ja tekniset ongelmat.