Mitä saavutettavuus on ja keitä se koskee? Nämä asiat kaikkien pitää tietää saavutettavuudesta!
Huhtikuun puolessa välissä Tukholmassa järjestettiin Funka Accessibility Days, joka on yksi Euroopan merkittävimmistä saavutettavuustapahtumista. Tähän artikkeliin kokosimme tapahtuman tärkeimmät opit ja havainnot alan kovimmilta asiantuntijoilta.
Saavutettavuus on sitä, että jokainen pystyy käyttämään verkkopalveluita rajoitteista huolimatta. Se ei ole erillinen toimenpide, vaan osa hyvää digitaalisten palvelujen suunnittelua.
Mikä tahansa sivusto voi olla hyvin suunniteltu – eli saavutettava. Sille ei ole mitään estettä.
Kaksi päivää saavutettavuudesta standardien kautta tekniikkaan ja käytäntöihin.
Joulukuussa 2016 tuli voimaan EU-direktiivi julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Direktiivissä päätettiin saavutettavuuden minimitasosta ja keinoista valvoa sen toteutusta. Kansallinen lainsäädäntö jäsenvaltioissa on erikseen ja jäsenvaltiot tekevät vielä omia täsmennyksiään noudatettavaan lakiin.
Suomen lainsäädäntö pyritään saamaan valmiiksi 1.9.2018. Sen jälkeen tiedetään tarkemmin, mitä verkkopalveluilta vaaditaan.
Maailmanlaajuisesti noin 15% väestöstä ei pysty käyttämään palveluita, jotka eivät ole saavutettavia. Lisäksi on henkilöitä, jotka pystyvät jotenkin käyttämään sivustoa, mutta käyttävät mieluummin saavutettavaa versiota.
Saavutettavuustyön tavoite on tarjota kaikille tasavertaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita ja parantaa niiden laatua.
Digitaalisia palveluita voidaan käyttää monilla tavoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi sokeiden selaimet, silmäohjaus, yhdellä kädellä toimiminen, puhallusohjaus ja monet muut tavat.
Digitaaliset palvelut ovat kaikkialla, myös älykelloissa, jääkaapeissa ja tulevaisuudessa itseohjeutuvissa autoissa. Myös saavutettavuusvaatimukset ovat kaikkialla.
Suomessa saavutettavuusvaatimukset koskevat toistaiseksi vain julkishallintoa.
Tavallista käyttäjää ei ole. Eri työkaluja käyttämällä huomasi kuinka hankalaa saavuttamattoman palvelun käyttö voi olla.
Toistaiseksi saavutettavuusdirektiivi koskee vain julkishallintoa. Näin tulee todennäköisesti olemaan myös Suomessa.
Norjassa vaatimukset on viety astetta pidemmälle, vaikka se ei edes kuuluu Euroopan Unioniin. Norjassa on säädetty, että saavutettavuus koskee myös yksityissektoria. Myös kaiken opiskelumateriaalin pitää olla saavutettavaa. Näin jo pienimmät lapset pystyvät käyttämään materiaaleja kaikissa tapauksissa.
Espanjassa tarjotaan tukea, oppaita, ohjeita ja ilmaista testausta julkishallinnon toimijoille. Saavutettavuutta monitoroidaan ja ohjeistetaan. Ei siis käsketä ja pakoteta. Julkishallinto onkin ottanut saavutettavuustyön innolla vastaan. Monet vertailevat, kuka pystyy tarjoamaan mahdollisimman saavutettavia palveluita.
Saavutettavuus on kokonaisvaltaista. Se liittyy tekniikkaan, ulkoasuun, suunnitteluun, käyttöliittymiin, sisältöön, toimintoihin, video- ja äänitiedostoihin sekä liitetiedostoihin.
Jokaisen digitaalisten palvelujen kanssa työskentelevän – suunnittelijan, toteuttajan, sisällöntuottajan ja ylläpitäjän – pitäisi olla kartalla saavutettavuudesta.
Se tarkoittaa, että pitäisi ymmärtää kontrasteista, tyyleistä, selkokielestä ja sisältöjen asemoinnista, informaatioarkkitehtuurista, kuvien käytöstä, fonteista ja fonttien koosta, responsiivisuudesta ja johdonmukaisuudesta päätelaitteissa, vaihtoehtojen tarjoamisesta, html:stä, metakuvauksista sekä käyttäjäpersoonista- ja poluista.
Tältä näyttää, kun visualisoi seminaariesitykset seinäelementeiksi.
Lähes kaikki hankintakilpailut vaativat nykyään, että saavutettavuusdirektiivi on huomioitu. Se on hyvä asia, mutta lopputulos ei aina ole siltikään saavutettava. Sen voi todeta yksinkertaisilla testityökaluilla, vaikka ei eivät täydellistä kuvaa annakaan.
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet eli WCAG 2.0 -standardi kattaa 12 periaatetta. Ne jakautuvat kolmelle eri tasolle, jotka ovat A (matalin), AA ja AAA (korkein). Yksittäisiä kriteereitä on 61. Kesällä standardista tulee uusia versio (WCAG 2.1), joka tuo mukanaan 17 uutta kriteeriä.
Kysymys kuuluu, mihin tasoon verkkopalvelun tilaaja pyrkii? Mitkä kriteerit on syytä täyttää?
Kun taso on valittu, pitää sekä verkkopalvelun tilaajan että toimittajan sitoutua niihin. Se tarkoittaa visuaalista ilmettä, teknisiä ominaisuuksia, rakennetta ja sisältöä.
Saavutettavuuden edistämiseksi on olemassa monia yksinkertaisia työkaluja. Niistä pitää vain tietää. Tässä muutamia:
- Useat selaimet mahdollistavat sisältöjen lukemisen ääneen.
- Wordissa voi tarkistaa nappia painamalla dokumentin saavutettavuuden.
- Youtube mahdollistaa automaattisen videoiden tekstittämisen. Tekstityksiä voi myös korjailla.
- Pdf-tiedostot saa Adobe Acrobatilla koneluettaviksi.
Tärkeitä päivämääriä
Saavutettavuusdirektiivi tulee voimaan 23.9.2018. Suomessa toimivien kannattaa pistää muistiin seuraavat päivämäärät:
- 23.9.2018 jälkeen julkaistut palvelut: vaatimukset pitää täyttyä 23.9.2019 mennessä.
- Ennen 23.9.2018 julkaistut palvelut: vaatimukset pitää täyttyä 23.9.2020 mennessä.
- Mobiilisovellukset: vaatimukset pitää täyttyä 23.6.2021.
- Intra- ja ekstranetit (muut kuin työpaikoilla käytettävät): vaatimusten pitää täyttyä 23.9.2019 mennessä.
Saavutettavuustyö on monelle iso rutistus. Se kannattaa aloittaa mahdollisimman pian. Tässä yksinkertaiset ohjeet etenemiseen:
- Varmista, että päätös saavutettavuustyöstä tulee ylimmältä johdolta asti. Ota työryhmään edustaja kaikista organisaatiosi ryhmistä.
- Kartoita nykytilanne. Ota selvää, mitä digitaalisia materiaaleja on, miten niitä tuotetaan ja missä järjestelmissä sekä missä niitä käytetään ja miten.
- Selvitä, mitä saavutettavuusdirektiivin täyttäminen tarkoittaa juuri teidän organisaatiolle.
- Tee suunnitelma, miten etenette saavutettavuuden kanssa, millä aikataululla ja kuka vastaa mistäkin.
- Kehitä organisaation tietoutta saavutettavuudesta.
- Ota asiantuntija mukaan.
- Varmista, että kaikki liitetiedostot, joita tuotatte tästä hetkestä lähtien (pdf, word, jne.) ovat koneluettavia, ei siis vain skannattu ja laitettu sivuille.
- Tee saavutettavuusselvitys.
Saavutettavuusselvitys pitää löytyä verkkopalvelusta
Saavutettavuusselvitys pitää löytyä jokaisesta lainsäädännön piiriin kuuluvan toimijan verkkopalvelusta. Sen muoto täsmentyy tämän vuoden aikana, mutta vähintään seuraavia tietoja siinä tulee olla:
- Mitkä osat palvelusta eivät ole saavutettavia, miksi ja mitä toimenpiteitä tehdään, jotta ne saadaan saavutettaviksi.
- Selvitys vaihtoehdoista niiden digitaalisten palveluiden ja sisältöjen käyttöön, jotka eivät ole saavutettavia.
- Mahdollisuus ottaa sivuston omistajaan yhteyttä ja raportoida, mikäli sivusto ei täytä saavutettavuusvaatimuksia.
- Mahdollisuus käyttäjälle tehdä saavutettavuuskantelu Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Vuodesta 2020 eteenpäin valvontaviranomainen on Luova.
Aloita tekemällä saavutettavuuskartoitus
Saavutettavuuskartoituksella selvitetään, vastaako digitaalinen palvelu vaatimuksia. Se tarkoittaa visuaalisen ilmeen, rakenteen, teknisten asioiden ja sisällön saavutettavuutta.
Kartoitus antaa vahvan pohjan lähteä kehittämään palvelua direktiivin mukaiseksi. Kartoituksesta voit kysyä lisää soittamalla tai lähettämällä meille viestiä.
Lisää luettavaa:
Tutustu Funkan saavutettavuuspäivien materiaaliin
Tutustu saavutettavuusselvitykseen ja -direktiiviin valtiovarainministeriön sivuilla
Poutapilven artikkeli: Verkkopalvelujen saavutettavuus vaikuttaa sinuunkin
Poutapilvi web design - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt
Premium-profiilia ei ole aktivoitu. Aktivoi premium-profiili näyttääksesi tässä lisäämäsi 2 asiantuntijaa.
Poutapilvi web design - Muita referenssejä
Poutapilvi web design - Muita bloggauksia
It- ja ohjelmistoalan työpaikat
- Laura - Mobiilikehittäjä, Android
- Laura - Ohjelmistoarkkitehti, Tampere/Oulu
- Laura - Development Team Manager, Sports Games
- Taito United Oy - Senior Full Stack -kehittäjä
- Webscale Oy - Head of Sales, Cloud Services
- Laura - Hankinta-asiantuntija, tietohallinto
- Laura - Development Manager, Operations
Premium-asiakkaiden viimeisimmät referenssit
- SD Worx - Kehitystyö SD Worxin kanssa takaa Clas Ohlsonille parhaat palkanmaksun prosessit kasvun tiellä
- Digiteam Oy - Case Esperi Care Oy: Ketterä kumppanuus vei Esperin verkkosivu-uudistuksen maaliin sujuvasti ja aikataulussa
- Kisko Labs Oy - Howspace Hub - Mukautuva oppimisen hallintajärjestelmä kasvaviin oppimisalustavaatimuksiin
- Kisko Labs Oy - Sanoma Pro: Multimediasisältöjen hallinnan uudistaminen
- Kisko Labs Oy - Svean helppokäyttöinen palvelu asiakkaan verkko-ostosten hallintaan
- Kisko Labs Oy - Yhtenäinen käyttöliittymä luovien alojen ammattilaisille
- Codemate - Digitaalisen murroksen nopeuttaminen Flutterin avulla
Tapahtumat & webinaarit
- 27.11.2024 - Green ICT -ekosysteemitapaaminen III: Ohjelmistojärjestelmien virrankulutuksen mittaaminen ja kasvihuonepäästöjen arviointi
- 27.11.2024 - Digitaalisen asiakaskokemuksen uusi aikakausi
- 28.11.2024 - Webinaari: Keskity myyntityön laatuun!
- 28.11.2024 - Copilot-webinaari – Mielekkäämpää tietotyötä turvallisesti
- 04.12.2024 - Kuinka oikea matka- ja kululaskujärjestelmä tehostaa prosesseja?
- 05.12.2024 - Green ICT VICTIS -hankkeen kick off -tilaisuus
- 15.01.2025 - Datavastuullisuuden valmennus: hanki valmiudet vastuulliseen datan ja tekoälyn hyödyntämiseen
Premium-asiakkaiden viimeisimmät bloggaukset
- Kisko Labs Oy - Heroku: Millaisiin projekteihin se sopii ja mitkä ovat sen todelliset hyödyt ja haitat?
- Zimple Oy - Pipedrive vai Hubspot? Kumpi kannattaa valita?
- SC Software Oy - Jatkuvat palvelut – asiakaslähtöistä kumppanuutta projekteista ylläpitoon
- Timeless Technology - Ohjelmoitavat logiikat (PLC): Ratkaisevat työkalut automaatioon ControlByWebiltä.
- Kisko Labs Oy - Heroku: Ohjelmistokehittäjän ykköstyökalu skaalautuvien sovellusten rakentamiseen
- SD Worx - Näin luot vakuuttavan Business Casen palkkahallinnon ulkoistukselle
- Timeless Technology - Kyberriskien tunnistaminen Profitap IOTA verkkoanalysaattorin avulla.
Digitalisaatio & innovaatiot blogimediaBlogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä |