Kasvuhalukkuus sekä nopea tekkikehitys ohjaavat ja jopa pakottavat firmat kaikilta toimialoilta panostamaan koodiin. Millaista ohjelmistokehitystä nyt ostetaan ja milloin kehitys ulkoistetaan?

Digitalisaation murroksessa syntyneestä neljännestä teollisesta vallankumouksesta on jauhettu jo pitkään, mutta erityisesti nyt, vuoden 2021 kynnyksellä (tai oikeastaan jo kynnysmatolla), puhutaan uudesta aikakaudesta, jolloin koodiin kannattaa satsata enemmän kuin koskaan. 

Koronapandemia on pakottanut yritykset kokoon tai toimialaan katsomatta uuteen muottiin, siirtymään verkkoon ja vaihtamaan digitalisaatiossa vitosen silmään. Jos IT-junan antaa nyt kiitää ohi, käy huonosti suhteessa niihin, jotka hyppäävät sen kyytiin ja katsovat digistrategioitaan uusin silmin. 

Näyttää siltä, ettei Suomessa junan annetakaan viilettää ohi, sillä ohjelmistokehityksestä ei ole nipistetty vuonna 2020 eikä se ole ensimmäinen leikkauskohde tänäkään vuonna: tekemämme Nousukiito kasvuun -tutkimuksen mukaan lähes 60 % softaa ostavista arvioi tarvitsevansa uutta verta ohjelmistojen kehittämiseen vuonna 2021. 

Tämä on hyvä uutinen paitsi koko kansalle, koska digipanostukset parantavat yritysten ja samalla Suomen kilpailukykyä. 

Teknologia ei jämähdä paikoilleen vaikeinakaan aikoina. 

Pilvee, pilvee, pilvee

Integraatiot, web-sovellukset, pilviarkkitehtuuri, mobiilipalvelut ja IoT ovat tällä hetkellä suurimmat ohjelmistokehitystarpeet, joita myös ostetaan eniten ulkopuolisilta kumppaneilta (lähteenä samainen tutkimus). Näitä yhdistää jonkinlainen “rehellisen insinöörityön” leima: duunia, joka pitää tehdä huolellisesti, jotta järjestelmät juttelevat keskenään ja esimerkiksi myyntiketjut ja logistiikka rullaavat. 

Kiinnostusta on myös hitusen seksikkäämpiin alueisiin, kuten koneoppimiseen ja tekoälyyn – uskomme näiden tarpeiden kasvavan ja arkipäiväistyvän samalla tavoin kuin pilviarkkitehtuurin kanssa on käynyt. Myös design ja palvelumuotoilu nousivat esiin, vaikka ne eivät TOP5-listalle kirineetkään. 

”Tarpeet tulevat spesifisemmiksi ja laajemmiksi. On osa-alueita, joita ei tunneta tai osata itse, myös ylläpitoa kehittämisen lisäksi.” 

”Tietomallinnuksia tarvitaan lisää ja niitä pitää kehittää edelleen, mobiiliteknologia lisääntyy.”

”Design ja palvelumuotoilu samalla teknisen toteutuksen kanssa, joko samalta yritykseltä tai luottokumppaneilta.”

”Cyber security ja pilvitekniikan puolella tarpeet kasvaneet ja tulevat kasvamaan lähivuosina. Mobiilipuolella on myös kasvua näkynyt, mutta enemmänkin nice to have.”

Samat tarpeet näkyvät maailmalla julkaistuissa softakehityksen trendiraporteissa: vuoden 2021 kuumiksi perunoiksi nostetaan muun muassa integraatiot, natiivisovellusten suosion vahvistuminen ja softakehityksen pilvikeskeisyys (nämä tiivistetysti esim. Analytics Insightin uutisessa joulukuulta 2020). 

Erityisesti etätyöt ovat lisänneet pilvitekniikan käyttäjiä toimialaan tuijottamatta. Yhä useampien odotetaan siirtyvän pilveen, koska se tarjoaa parempaa tietoturvaa, skaalautuvuutta ja joustavuutta. Viime vuonna, siis yhden vuoden aikana, pilvipalveluteollisuuden tuotto kasvoi jopa 17 prosenttia (ja markkinoiden ennustetaan vain kasvavan).

Koodin määrä kasvaa 

Vaikka korona on vaikuttanut työn tekemisen tapoihin, pandemia ei näytä varsinaisesti vaikuttaneen ohjelmistokehitystarpeisiin, selviää selvityksestämme.

”Meillä on enemmän softaa. Koodin määrä yksittäiseen laitteeseen kasvaa  koko ajan. Tarvittavan osaamisen määrä kasvaa koko ajan.”

Koodin määrän kasvaessa lisääntyy ohjelmistokehitykseen tarvittavien osaajien pääluku. Tutkimuksemme mukaan joillakin yrityksillä investointien volyymi pienentyi ja duunia saatettiin paiskia piskuisemmalla porukalla, jolloin konsulttejakin tarvittiin vähemmän. Toisaalta taas mainittiin, että sisäisiä rekryjä harkittiin huolellisemmin ja tällöin ostettiin mieluummin ulkopuolelta – konsultille kun voi sanoa heipat huolettomammin kuin omille palkollisille.

”Hieman varovaisemmin investoidaan. Kehitystiimin töihin vaikutus ollut kuitenkin pieni. Töitä on riittänyt paljon.” 

“Tietenkin koronan takia kaikki on skaalautunut alaspäin niin sisäisten kuin ulkoisten ihmisten kohdalla. Mutta laadullisesti tai teknologioittain ei, määrä on vain vähemmän. Ulkopuoliset kumppanit lähtivät  ensimmäisenä pois. Kesällä ei ollut ulkopuolisia, mutta nyt ollaan takaisin normaalissa.”

Milloin ostetaan ulkopuolelta?

Teknologian vauhdikas kehitys ja yritysten kasvuhalukkuus (erityisesti pienemmillä firmoilla) ovat tärkeimpiä syitä, jotka lisäävät tarvetta uuteen softakehitykseen. 

Pandemian kiihdyttämä digitaalinen muutos kasvattaa myös IT-konsulttien kysyntää, kun asiakkaiden tarpeet lisääntyvät eikä kaikkea voida tai haluta tehdä oman talon sisällä. 

Esimerkiksi IoT-stäkki ei välttämättä ole kaikilla alan toimijoilla täysin hallussa – eikä ihme, sillä IoT:n ja sulautettujen järjestelmien toiminta voi olla välillä melkoista mustaa magiaa. Tällainen haastava duuni ostetaan mieluummin asiansa osaavilta konsulteilta.

Suin päin konsulttikauppaan ei suinkaan syöksytä, vaan kehitystarpeiden herätessä mietintämyssyssä hautuu ensimmäisenä ajatus, voitaisiinko homma hoitaa oman väen voimin. Sisäistä kehittämistä suositaan erityisesti avainhenkilöiden kohdalla ja pidemmissä projekteissa, koska se nähdään halvempana ja vakaampana, sillä konsultti voi vaihtua kesken projektin. Pitkän aikavälin osaamista on myös helpompaa kasvattaa talon sisällä. (Onko konsultti kuitenkaan niin kallis? Lue tämä: Ohjelmistoprojektin 3. kuolemansynti: konsultti kallis, oma työntekijä halpa.)

Ulkopuoliseen kumppaniin turvaudutaan, kun talon sisältä ei löydy tarvittavaa spesifiä osaamista, kaivataan senioriteettiä tai on muuten vain liikaa vilinää ja melskettä eli kaikkea ei ehditä tehdä itse.

Nousukiito kasvuun -tutkimuksen mukaan reilulle kolmannekselle (38 %) ulkopuolelta ostaminen on jatkuvaa, ja se on osa strategiaa jo nyt. 

”Aiemmin hyvin vähän ostettu ulkopuoliselta osaajalta. Nykyään ei selvitä edes peruskuormasta ilman ulkoisia resursseja. Kapasiteettilaskennassa on jo huomioitu, että tietty osa resursseista ostetaan ulkopuolelta.”

Ulkopuolisten kumppanien tarve kasvoi viime vuonna 31 %, ja vain 20 % haastateltavistamme sanoi tarpeiden vähentyneen. Tulevaisuudessa odotamme konsulttipalvelujen kysynnän vain kasvavan. 

Konsulttia ei mielellään oteta oppipojaksi, vaan hänen pitäisi pystyä juoksemaan pallo heti kiinni ja tekemään myös se maali. Konsultti tuo huimasti lisäarvoa, jos organisaatio voi oppia häneltä jotakin ja pala konsultin sielua osaamista jää pysyvästi taloon. Lisäksi arvostetaan kokemusta, aktiivisuutta, integroitumista sekä halua oppia asiakkaasta ja asiakkaan bisneksestä. 

”Pitää olla valmis kaveri, ettei mene aikaa kouluttamiseen ja perehdyttämiseen. Into ja persoona ovat tärkeässä roolissa.” 

”Integroituminen odotuksena. Konsultit ajattelevat, että he tekevät, mitä me halutaan. Me toivoisimme, että he olisivat kuin me ja sanoisivat mielipiteensä.”

Kaiken tämän päälle konsulttitalolta odotetaan, että konsulteista pidetään erityisen hyvää huolta. Kumppanin valintakriteereistä puhumme blogissa myöhemmin lisää, joten pysy kuulolla!

Etsitkö luotettavaa ja laadukasta kumppania ohjelmistokehitykseen? Kilauta meille, laitamme aina parhaista parhaat tieteilijät asialle!

Lue myös: 

Nousukiito kasvuun -tutkimus: parhaat palat 

Nousukiito kasvuun: tutkimus ohjelmistokehityksen konsultoinnista 2021 (tutkimusrapsa)

Kaikki lainaukset ovat Nousukiito kasvuun -tutkimuksen haastateltavien suusta.