Suomalaisen digitaalinen jalanjälki – polku dataa, jota generoimme jokapäiväisessä elämässämme – monipuolistuu koko ajan. Ihan arkipäivän elämässä generoimme dataa ostoskäyttäytymisestämme, liikkumisestamme, sosiaalisista kontakteistamme, elintoiminnoistamme. On jo vaikea keksiä elämän aluetta, joka ei olisi digitalisaation pyörteissä muuttunut ohjelmistojen tukemaksi.

Terveys on yksi elämämme alueista, joka digitalisoituu vauhdilla. Erityisesti monimuotoinen ihmisten elämää ja kehoa kuvaava data tarjoaa mahdollisuuksia uusille tavoille tukea ihmisten terveyttä. Kun perinteinen diagnoosi perustuu hetken otokseen potilaan tilasta, pitkältä aikaväliltä kerätty tieto, joka voi olla potilaan itsensä keräämää tai mobiililaitteiden mittaamaa, tuo terveyden arviointiin uuden ulottuvuuden. Yhdistettynä geenitietoon lääkäri voi nähdä potilaan elämän kuin olisi tuntenut tämän ikänsä.

Saksassa mobiilisovelluksen käytöstä aiheutuvia kuluja voidaan korvata jo kuin lääkekuluja. Jopa lääkefirmat näkevät mahdollisuuksia tukea lääkehoitoa mobiilisovelluksilla. Elintapasairausten yleistyessä mobiilisovellusten mahdollisuudet terveellisten elintapojen tukemisessa voivat auttaa keikauttamaan terveysjärjestelmän sairaanhoidosta sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Erilaisten tietolähteiden yhdistelmänäkymien jälkeen seuraava askel on datan rikastaminen tekoälyllä. Ihminen ei huomaa valtavista tietomassoista kuin merkittäviä poikkeamia, mutta kone pystyy löytämään pieniäkin eroavaisuuksia. Sairaudet voidaan nähdä mittausarvojen muutoksissa jopa vuosikymmeniä ennen näkyviä oireita. Tai päinvastoin, potilaalle voidaan antaa hoito-ohjelma, jolla hän välttää sairauden, joka puhkeaisi muuten vuosien päästä. Lopulta päästään eettisiin kysymyksiin. Haluaisitko tietää etukäteen sairastuvasi tai jopa kuolevasi 15 vuoden päästä, jos kone sen varmuudella pystyisi ennustamaan eikä mitään olisi tehtävissä?

Ohjelmisto-osaajien tarve kasvaa jatkuvasti, mutta samalla erikoistumisen tarve lisääntyy. Kun ennen tehtiin sovelluksia, jotka tuottivat ja hyödynsivät dataa, jatkossa painopiste tulee olemaan yhä enemmän itse datassa, jonka päälle rakennetaan sovelluksia. Jotta ohjelmistoammattilainen voi hyödyntää dataa, täytyy hänen ymmärtää konteksti, josta se tulee. Toisin sanoen, ohjelmistoammattilaisesta tulee monialainen osaaja opetellessaan mm. lääketieteen, talouden tai vaikkapa rakennustekniikan saloja pystyäkseen tuottamaan todellista lisäarvoa. Jo opintojen aikana monialaiseen yhteistyöhön kasvaminen on entistäkin tärkeämpää. Yliopistoissa tiedekuntarajojen yli menevät opintokokonaisuudet voivat vastata tulevaisuuden työllistymistarpeisiin, ja tarjota nuorille haastavia, relevantteja ja kiinnostavia opiskeluvaihtoehtoja.

Teksti: Minna Isomursu, Anssi Ylimaula

TIVIA News on TIVIAn jäsenlehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa 2016. Lehti ilmestyy myös osana painettua Tivi-lehteä. TIVIA Newsin artikkelit julkaistaan myös  digitaalisina versioina TIVIAn verkkosivustolla, jossa ne ovat myös vapaasti luettavissa. Lisäksi TIVIA Newsin  digitaalinen näköislehti on vapaasti luettavissa TIVIAn verkkosivustolla.