Ohjelmistojen tulee kattaa yhä monimutkaisempia käyttöympäristöjä. Tulevaisuudessa automatisointi ja tekoäly helpottavat ohjelmistotestaajien työtä, mutta ne tuovat myös uusia haasteita.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tuttu sananlasku pätee myös ohjelmistotestaukseen. Ohjelmistojen tulee toimia moitteita kasvavassa määrässä laitteita ja käyttöjärjestelmiä. Samaan aikaan ohjelmistokehittäjät painivat tiukkojen aikarajojen puitteissa. Näiden haasteiden ristipaineessa monet virheet voivat jäädä huomaamatta ilman hyvin suunniteltua ja jatkuvaa testausta.

“Loppukäyttäjät ovat tulleet hyvin kriittisiksi. Jos asiat eivät toimi niin kuin he olettavat, niin eivät he käytä palvelua enää toista kertaa”, sanoo Pasi Virtanen FiSTB:stä. “Testauksen tulee varmistaa, ettei palvelussa ole virheitä, jotka estävät sen käyttöä.”

Pasi Virtanen, FiSTB:n hallituksen jäsen. Kuva: Elisa Putti

FiSTB eli Finnish Software Testing Board on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka pyrkii edistämään ohjelmistotestauksen asemaa ja testaajia ammattikuntana Suomessa. Yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Hakala sanoo ohjelmistotestauksen ymmärryksen ja arvostuksen parantuneen huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Välttämättömästä pahasta on tullut osa yrityksen liiketoiminnallista etua.

“Yrityksen johto voi jo nykyään ymmärtää, että hyvin hoidettu testaus suojelee yrityskuvaa ja brändiä. Parhaassa tapauksessa testaus nähdään suorassa kytköksessä liiketoimintaan”, Hakala kertoo. “Tämä riippuu kuitenkin myös yrityksestä ja ohjelmistosta. Vaatimukset ovat erilaisia kevyelle kännykkäsovellukselle ja laajalle terveydenhuollon järjestelmälle.”

Tänä päivänä esille nousee erityisesti ohjelmistojen tietoturva ja käytettävyyden merkitys. Samoin ohjelmistojen suorituskyky on jatkuvan paineen alla. Isokin verkkopalvelu voi ratkeilla liitoksistaan, jos samanaikaisia käyttäjiä ilmaantuukin yhtäkkiä kymmeniä tuhansia. Kaikkiin näihin vaaditaan omanlaistaan testausosaamista. Alalla onkin nähty aiempaa enemmän erikoistumista, esimerkiksi juuri tietoturvan eri alueisiin.

Automaatio helpottaa elämää

Ohjelmistotestaus alana on jatkuvassa muutoksessa. Kun tavoitteena on laadun varmistaminen ja virheiden varhainen tunnistaminen, niin testausmenetelmien tulee reagoida herkästi ohjelmistoalan kehitykseen.

“Pelkästään laitteita, joihin ohjelmistoja laitetaan, on nykyään valtava määrä. On kännykkää, läppäriä, pöytäkonetta, erinäköisiä näyttöjä, vaikka mitä”, Virtanen listaa. “Vaikka ohjelmisto toimisikin hienosti siellä pellin alla, niin iso testauksen haaste on, miten se ohjelmisto siihen käyttäjän näytölle tulee.”

Haasteita löytyy myös lähempää kehitystyön juuria. Hakala puhuu näistä pehmeinä haasteina, jotka liittyvät ihmisiin ja erilaisiin toimintaympäristöihin. Muun muassa testidatan tuloksellinen hyödyntäminen tuottaa testaajille päänvaivaa vuosi vuosien jälkeen. Yrityksellä voi olla esimerkiksi 50 tiimiä, joista jokainen tekee pientä osaa ohjelmistotuotteesta. Tällaisessa projektissa testausta monimutkaistaa jo pelkkä tiedonkulku eri tiimien välillä.

FiSTB pyrkii edesauttamaan näihin haasteisiin vastaamista. Yhdistyksellä onkin aitiopaikka ohjelmistokehityksen trendien seuraamiseen. FiSTB syntyi jo vuonna 2002, jolloin se oli mukana perustamassa kansainvälistä testauksen sertifiointijärjestöä ISTQB:tä (International Software Testing Qualifications Board). Nykyään FiSTB järjestää Suomessa ISTQB-sertifiointikokeita ja pyrkii tuomaan suomalaista näkökulmaa kansainväliseen yhteistyöhön.

Lähitulevaisuuden yhtenä nopeimmin kasvavista trendeistä FiSTB näkee automaation. Se helpottaa testaajien arkea käymällä läpi ohjelmiston peruskäyttöpolkuja ja varmistamalla, että ne toimivat. Samalla testaajien aikaa vapautuu haastavampiin tehtäviin.

“Testaajat pystyvät keskittymään ‘epämääräisempään’ testaukseen ja voivat käydä läpi harvinaisempia skenaarioita. Sellaisia asioita, joita joku saattaa tehdä, mutta ei välttämättä tee”, Virtanen kuvailee. “Mutta automaatio on omanlainen taiteenalansa, jossa tarvitaan sekä koodauksen että testauksen ymmärtämistä.”

Tekoäly kiinnostaa

Toinen testaukseen vaikuttava suuntaus on yhteisöllisyyden kasvu. Nyt ei puhuta yhteisöllisistä palveluista vaan kasvavasta avoimuudesta testaustoimialalla ja ohjelmistoalalla yleensä. Kaikkien osaaminen kehittyy, kun testausyhteisöt jakavat tietoa keskenään.

“Vaikka et tunne toisen tahon järjestelmiä, niin saat tietää miten he ovat ottaneet testauksessa tiettyjä asioita huomioon”, Virtanen kertoo.

“Samaa pystytään sitten soveltamaan omaan tuotteeseen.”

Yksi alan tämän hetken puheenaiheista on tekoäly. Kuten automaation, tekoälyn odotetaan helpottavan testaajien työtä. Sitä ei vielä tiedetä, miten tämä käytännössä tapahtuu, mutta odotukset ovat korkealla.

Kimmo Hakala on FiSTB:n hallituksen puheenjohtaja. Kuva: Studio Onni

“Tekoäly on mielenkiintoista kahdella tapaa. Kun tulee tekoälyä hyödyntäviä ohjelmistoja, niin nehän pitää testata jotenkin. Se antaa mielenkiintoisen uuden näkökulman testaukselle”, sanoo Hakala. “Toinen juttu on se, että miten testaus voisi hyödyntää tekoälyä. Mielenkiintoinen kehityskulku on joka tapauksessa edessä.”

Kehityksestä huolimatta, testaukseen kuuluu myös virheiden hyväksyminen. Kaikkea ei ole mahdollista testata, mutta tavoitteena on, että mahdolliset virheet jäävät pieniksi ja sattuvat käyttäjän eteen harvoin. Hakala myös muistuttaa, että ainakin vielä sekä ohjelmistojen että testauksen takana on yleensä ihminen. Tämä tarkoittaa, että inhimillisten virheiden mahdollisuus on aina olemassa. Hakalan ja Virtasen tärkein testausneuvo liittyykin ihmisiin:

“Testauksen yhteys liiketoimintaan on nykyään merkittävä, on kyseessä sitten yritys, joka tekee, myy tai hyödyntää ohjelmistoja. Olennaista on, että ymmärretään kokonaisuus ja se miksi laadun pitää olla kohdallaan”, Hakala tiivistää.

Teksti: Eeva Haaramo