Liiketoiminnan digitalisoitumisen haasteita hallitaan sopimuksilla

13.10.2015 - Johannes Puro

Teknologiajuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto Bird & Bird tukee yritysten liiketoiminnan kehittämistä digitalisoitumisen ja sopimusjuridiikan rajapinnassa.

Digitalisaatio ravistelee toimialoja muutokseen yksi toisensa jälkeen. Perinteinen teollisuus on muutoksen edessä, kun tuotteiden valmistamisen ja myymisen sijaan liiketoiminta kehittyy entistä enemmän kohti palvelupohjaisia liiketoimintamalleja. Monille yrityksille palveluiden tuottajaksi ryhtyminen merkitsee merkittävää liiketoimintamallin muutosta ja palveluiden tuottamista tietotekniikkaa hyödyntäen. Tällainen kehitys nostaa immateriaalioikeudet yritysten arvonluonnin ytimeen.

– Verkottuneessa taloudessa keskeisessä asemassa olevia immateriaalioikeuksia hallinnoidaan käytännössä sopimuksilla. Jos sopimukset eivät ole huolella laadittuja, tällä on suora negatiivinen vaikutus yhtiöön ja sen arvonmuodostukseen, kertoo Bird & Birdin osakas Jesper Nevalainen.

Bird & Birdin partneri Jesper Nevalainen

– Kyse ei siis ole pelkästään riskien tunnistamisesta ja hallitsemisesta, vaan myös yrityksen arvonmuodostuksen kannalta keskeisestä asiasta.

Nevalainen kertoo esimerkin, joka herättää palveluliiketoimintaa suunnittelevan miettimään sopimusten laadinnan merkitystä:

– Joillakin yrityksillä on ollut tilanteita, joissa yrityskauppa on peruuntunut yhtiön sopimusten epäselvästä kokonaiskuvasta johtuen. Kesken neuvottelujen on saatettu esimerkiksi havaita, että se immateriaalioikeuksiin perustuva lisäarvo, jonka takia yrityskauppa haluttiin alun perin tehdä, ei ollutkaan todellisuudessa ostettavan yrityksen omaisuutta. Immateriaalioikeudet ovat monesti yrityskaupan kohteena olevan yhtiön keskeistä omaisuutta, ja mikäli niitä koskevaa sopimuskokonaisuutta ei ole hoidettu huolellisesti, edellytyksiä kaupan loppuun saattamiselle ei välttämättä ole.

Palveluliiketoimintaan siirtyminen korostaa sopimusten merkitystä

Palveluliiketoimintaa suunnittelevan yrityksen on tärkeää huomata, että juridisesta näkökulmasta palveluiden myynti eroaa merkittävästi perinteisestä tuotteiden kaupasta.

Suomessa perinteisissä kaupallisissa sopimuksissa on totuttu hyödyntämään apuna kauppalakia. Kauppalaki sisältää mm. määräyksiä myyjän tuotetta koskevasta virhevastuusta, viivästyksen seurauksista, vahingonkorvausvastuusta ja siitä, että tuotteen tulee vastata markkinoinnissa annettua kuvaa. Lailla on pyritty luomaan pelisääntöjä sellaisiin tilanteisiin, joissa tuote ei vastaa odotuksia.

Kauppalaki koskee kuitenkin vain irtainten esineiden kauppaa. Näin ollen se ei lähtökohtaisesti tule sovellettavaksi sopimuksiin, joissa sovitaan palveluiden, kuten esimerkiksi pilvipalveluiden tuottamisesta ja käyttämisestä. Koska lainsäädäntö ei suoraan tarjoa tukea moniin palveluliiketoiminnassa ilmeneviin ongelmatilanteisiin, niitä koskevat kysymykset on käsiteltävä ja katettava itse sopimuksessa.

– Vastuiden asianmukainen rajaaminen turvaa palveluliiketoimintaan siirtymistä ja selkeyttää sopijapuolten asemaa. Jos vastuista ja niiden rajoista ei ole sovittu asianmukaisesti, kaikki vahingot, mitä virheellisestä palvelusta saattaa syntyä, voivat tulla palveluntarjoajan korvattavaksi, Nevalainen kertoo.

Teollinen Internet pakottaa luomaan uusia käytäntöjä

Teollinen internet on mielenkiintoisella tavalla usean oikeudenalan leikkauspisteessä, ja siihen liittyy kysymyksiä, joiden ratkaisemisesta ei välttämättä ole lainkaan aikaisempaa käytäntöä.

Moni teollisen internetin käyttösovellus perustuu suuren tietomäärän, mukaan lukien henkilötiedoiksi luokiteltavien tietojen, hyödyntämiseen. Tällaisissa sovelluksissa tietosuojaa ja tietoturvaa koskevat asiat ovat keskeisessä asemassa. Vaikka huoli maineesta on jo itsessään omiaan ohjaamaan yrityksen toimintaa, on huomattava että henkilötietoja, tietosuojaa ja tietoturvaa koskeva lainsäädäntö on kiristymässä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Esimerkiksi Saksassa on astunut voimaan oma kansallinen it-tietoturvalaki, joka on työllistänyt Saksan Bird & Birdiä.

– Jo se, mitkä kaikki tiedot lasketaan henkilötiedoksi, on mielenkiintoinen kysymys. Suomessa ja EU:ssa henkilötietojen määritelmä on todella laaja, eivätkä sen rajat ole aina täysin selviä. Esimerkiksi IP-osoite voidaan tietyissä tilanteissa katsoa henkilötiedoksi, Nevalainen kertoo.

Teollinen Internet ja verkottunut palveluliiketoiminta voivat johtaa siihen, että yritys ajautuu keskelle uudenlaisia kysymyksiä. On esimerkiksi jouduttu pohtimaan sitä, tuleeko Viestintävirastolle tehdä teletoimintailmoitus käyttäjien välistä viestintää tarjoavasta pilvipalvelusta.

Teollisen internetin yleistyminen merkitsee myös sitä, että yritykset tulevat kohtaamaan monia uudenlaisia tapoja luoda asiakassuhteita ja tehdä sopimuksia.

– Otetaan vaikkapa esimerkki jääkaapista, joka tilaa automaattisesti lisää maitoa, kun tuote on loppu tai menossa vanhaksi. Onko tässä tilanteessa tarpeen, että jollakin tavalla valtuutetaan laite tekemään sopimuksia omistajan puolesta? Entäpä sitten, jos myös tilauksen vastaanottajana on laite, Nevalainen kysyy.

Vastaavasti voidaan pohtia, mikä taho on vastuussa, jos laite tekee syystä tai toisesta virheellisen tilauksen. Laitteelle on saatettu ohjelmoida valtuus tilata enintään kolme tölkkiä maitoa viikossa.

– Vastuullisen tahon selvittäminen on mielenkiintoinen kysymys, mikäli laite tilaisikin eräänä viikkona kolmesataa tölkkiä kolmen sijaan, Nevalainen kuvailee mahdollisia tulevia ongelmatilanteita.

– Esimerkki on toki kuvitteellinen, mutta se havainnollistaa hyvin niitä sopimusoikeudellisia ja vastuukysymyksiin liittyviä ongelmia, joita teollisen internetin laajeneminen yritysten ja ihmisten arkeen voi tuoda tullessaan.

Kuvatun kaltaisten tilanteiden välttäminen edellyttää asiaan soveltuvien sopimusten kehittämistä, sillä tällaisiin kysymyksiin ei ole valmiita vastauksia.

– Lähtökohtaisesti sopijapuolena olevien henkilöiden täytyy ensin sopia keskenään siitä, että laite voi itsenäisesti tilata lisää tuotetta, kun se on loppumassa. Vain luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi tehdä sopimuksen, laite sellaisenaan ei. Tämä ei kuitenkaan kaikissa teollisen internetin sovelluksissa ole aina käytännöllistä, minkä vuoksi tulevaisuudessa saattaa syntyä tarve siirtyä luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden tekemistä sopimuksista omistajiensa puolesta toimimaan valtuutettujen älykkäiden laitteiden tekemiin ”automaattisiin sopimuksiin”.

– Eräs mielenkiintoinen asia teollisessa internetissä ovat tuotevastuukysymykset tilanteissa, joissa tuotteet ovat keskenään yhteydessä. Jos palveluketjussa tapahtuu häiriö, joka johtaa esine- tai henkilövahinkoon, esiin voi tulla epätavanomaisia vastuukysymyksiä. Kenellä on esimerkiksi vastuu eri palvelutarjoajien ylläpitämän lääketieteellisen laitteen toiminnasta?, Nevalainen kysyy.

Jotta teollisen internetin mahdollisuudet saadaan skaalautumaan ja kasvamaan tehokkaasti, tarvitaan globaaleja yhteisiä alustoja ja rajapintoja. Moni standardi on kuitenkin vasta rakentumassa, ja standardoinnin myötä teollisen internetin ympärillä voidaan hyvinkin nähdä tulevaisuudessa myös patenttiriitoja.

Hyvä sopimus hyödyttää molempia osapuolia

Bird & Bird toimii asiakkaidensa kumppanina paitsi juridisena neuvonantajana myös liiketoiminnan kehittämisessä.

– Pääpainomme on juridiikassa, mutta Bird & Birdillä on kompetenssia konsultoida asiakkaitaan myös siitä, mikä on liiketoiminnan kannalta paras ratkaisuvaihtoehto. Avustamme asiakkaitamme kokonaisvaltaisesti liiketoiminnan muutosten läpiviemisessä, Nevalainen kuvaa Bird & Birdin toimeksiantoja.

Tyypillisessä toimittajapuolen toimeksiannossa markkinoille saatetaan olla tuomassa uutta ratkaisua tai palvelua. Voi olla, että toimittaja on esimerkiksi aiemmin myynyt ohjelmistoja perinteisellä ”on-premise” -lisensointimallilla. Kun yritys haluaa siirtyä tarjoamaan pilvipalveluita, on käytävä läpi huolellisesti, mitä kaikkea muutokseen liittyy.

– Palveluliiketoimintaan siirtyminen koskettaa yritysten toimintaa laajasti. Liiketoimintamallien lisäksi myös itse organisaation rakennetta täytyy muokata palvelumalliin siirryttäessä, Nevalainen kuvaa.

Eräs liiketoimintahaaste palvelumalliin siirryttäessä on yrityksen tulovirran tasapainottaminen muutoksen läpiviennin aikana, kun perinteisten lisenssimaksujen määrä vähenee, mutta palveluista saatavat maksut eivät vielä kata alentunutta tulovirtaa täysimääräisesti. Palvelumalliin siirryttäessä toimittajan tulovirta tasoittuu keskimäärin kolmen vuoden aikana.

”Ennakoiva juridiikka on paljon edullisempaa kuin asioiden korjaaminen jälkeenpäin.”

On tärkeää, että edellä kuvatun kaltaisia seikkoja pystytään huomioimaan jo silloin, kun uutta palvelua kehitetään ja suunnitellaan, sillä asiat on helpointa ja edullisinta saattaa kuntoon heti aluksi.

– Ennakoiva juridiikka on paljon edullisempaa kuin asioiden korjaaminen jälkeenpäin, Nevalainen toteaa. Bird & Bird toimii usein myös palveluiden hankkijan tukena. Kuten liiketoimintaansa kehittävälle toimittajalle myös palvelun tilaajalle edullisinta on se, että asiansa osaava juridinen neuvonantaja on aikaisessa vaiheessa mukana.

–Jos palvelun tilaaja ei ole sopimuksessa hahmottanut liiketoimintansa kannalta kaikkia olennaisia asioita, tilaajan oma liiketoiminta saattaa tästä syystä häiriintyä tai jopa estyä yllättäen.

Riskit tulee pystyä kattamaan sopimuksessa riittävällä tarkkuudella. Liian pitkälle menevä asiakasmyönteisyys ei kuitenkaan ole välttämättä edes asiakkaan kannalta paras mahdollinen ratkaisu.

–Sopimuksen liika yksipuolisuus on väärä lähestymistapa etenkin kun puhutaan palveluliiketoiminnasta, sillä palvelut eivät ole kertaluonteisia suorituksia, vaan jatkuvia. Maailma muuttuu, osapuolten suhde kehittyy, ja toimivan kumppanuussuhteen kannalta olennaista on, että sopimus hyödyttää molempia osapuolia kohtuudella.

Ostajan pitää siis hyväksyä myös se, että toimittaja tekee työtään tehdäkseen voittoa.

–Hyvä sopimus ei kurjista kumpaakaan osapuolta, Nevalainen toteaa.

Vaikka riskien kattaminen on kaupallisten sopimusten keskeisimpiä kysymyksiä, olennaisinta on lopulta liiketoiminnallisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja ennakkoluuloton hyödyntäminen puolin ja toisin. Jesper Nevalaisen mukaan paras lopputulos syntyy silloin, kun osaava neuvonantaja on hankkeessa mukana alusta asti.

–Tarjoamme asiakkaidemme käyttöön paitsi juridisen osaamisemme myös lukuisissa toimeksiannoissa kertyneen liiketoiminnallisen kokemuksemme, Nevalainen lopettaa.