Yksinäisyys on yksi ikääntyvien ihmisten suurimmista haasteista. Siksi ikääntyville pitää kehittää uusia deittipalveluita.

Ikääntyvä ihminen ei hae seuraa ainoastaan parisuhteeseen, vaan matka- ja asiointiseura, harrastusseura tai apu kodin pieniin töihin tulevat iän myötä entistä tärkeämmiksi. Niistä palveluista ollaan myös yhä useammin valmiita maksamaan.

Ikääntyville suunniteltavissa palveluissa lähdetään usein siitä, miten hoidetaan toimintakykynsä jo menettänyttä ihmistä. Yllättävän vähän keskitytään siihen, miten vaikkapa vähennetään hoitopalveluiden tarvetta kevyillä toimilla. Esimerkiksi kotihoidon kalleuden vuoksi tarjolle on tullut erilaisia digitaalisia seurantapalveluita, joilla voidaan valvoa, että hoidettava ei kuole tai katoa. Toisaalta samaan aikaan voitaisiin miettiä enemmän sitä, mitä voidaan tehdä sen eteen, että ikääntyvä liikkuisi, kävisi säännöllisissä terveystarkastuksissa ja pitäisi hyvän ravinnon avulla itsestään entistä parempaa huolta.

 

Kannustusta aktiiviseen elämään

 

Monesta nuoremmasta saattaa tuntua oudolta se ajatus, että vaari ja mummu tekevät kaikkea sitä mitä nuoretkin. Viettävät vilkasta rakkauselämää, matkustavat eksoottisiin matkakohteisiin, harrastavat vauhdikkaita urheilulajeja, käyvät ravintoloissa ja ostavat uusia autoja. Tosiasiassa nyky-yhteiskunnassa kaikkein eniten vapaata käyttöpääomaa on yli 50 -vuotiailla. Esimerkiksi uusia autoja ostavista suurin osa on tätä ikäryhmää. Siksi vaikkapa automyynnin verkkopalvelun kehittämisessä tulisi ottaa enemmän huomioon ikääntyvien odotuksia ja tarpeita.

Verkkopalvelun käytettävyys nousee esimerkiksi sillä, kun teksti on helposti luettavaa. Fontti on riittävän isoa ja yleinen visuaalinen ilme ei ole liian levoton. Yhä useampi digitaalisia palveluita käyttävä ikääntynyt henkilö on tottunut käyttämään niitä, mutta iän myötä vaikkapa sorminäppäryys joutuu koetukselle. Kun mukaan lisätään uudet laitteet, kuten Padit ja älykännykät, joissa sormi korvaa hiiren, virhepainallusten mahdollisuus nousee. Kehittämällä palveluita sellaisiksi, joissa kömpelömpikin kykenee toimimaan virheettömästi, lisätään ikääntyvien mahdollisuuksia toimia joustavasti digitaalisessa maailmassa.

 

Vaativa asiakasryhmä

 

Ikääntyvät ovat sopeutuvia, mutta toisaalta myös vaativia palveluiden suhteen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle jää runsaasti ihmisiä, jotka ovat tottuneet matkustamaan ja käymään ravintoloissa, ostamaan laadukkaita tuotteita ja käyttämään erilaisia hyvinvointipalveluita. He ovat myös valmiita maksamaan enemmän, jos palvelu on hyvää. He odottavat palveluilta samalla tavalla helppoutta kuin kuka tahansa meistä, mutta samalla yhä useammin myös henkilökohtaisuutta.

Henkilökohtaisuutta ja helppoutta saadaan edellä esitettyjen käytettävyysasioiden lisäksi esimerkiksi ääniohjatuilla tai chat -mahdollisuuksilla varustetuilla digipalveluilla. Erityisesti ääniohjaus on mahdollisuus, jota jostakin syystä on käytetty varsin vähän. Sitä tarjoavat lähinnä puhelinoperaattorit ja pankit ja nekin vain tarvittavan palvelun kartoittamiseen. Samaa voisivat yhtä hyvin käyttää hotellit, matkatoimistot, autokaupat, kuntosalit, lääkärit ja monet muut. Ääniohjaus on erittäin käyttäjäystävällinen ja siihen liittyvä tekniikka on jo hyvin kehittynyttä. Ääniohjaus voisi ehkä toimia tulevaisuuden kevyenä tunnistustekniikkanakin?

 

Aktiivisen elämän tukemiseen

 

Aktiivisuusrannekkeet ja sykemittarit yhdistettynä kunnon ylläpitämiseen ja terveyden seurantaan ovat epäilemättä yksi merkittävä osa-alue, johon kannattaa kehittää lisää palveluita. Ikääntyville ei useinkaan tarvitse kehittää omaa erillistä palvelua, vaan niiden käytettävyydessä vain on riittävästi huomioitava helppous kaikille ihmisryhmille. Sama palvelu, mikä nuorelle kuntoilijalle tarkoittaa omien suoritusten kirjaamista ja haastamista, voi tarjota ikääntyvälle mahdollisuuden seurata vaikkapa omaa kehitystä suhteessa muiden ikätovereiden kehitykseen. Vertailutieto voi useinkin auttaa pitämään itsestä parempaa huolta. Suositukset yhdistettynä vertailtavaan tietoon, vievät palvelun jo henkilökohtaisen valmentajan tasolle.

En siis puhuisi niinkään siitä, että ikääntyville tarvitaan eri palveluita kuin nuoremmille. Heidän syvempi tarpeensa, arvostuksensa ja tilanteensa on vain toinen. Melkein voisi sanoa niin, että kun osaa kehittää palvelun, jota ikääntyvät käyttävät mielellään, se voi hyvin todennäköisesti hieman erilaisella markkinoinnilla sopia yhtä hyvin myös nuoremmille asiakasryhmille.

 

Pasi Sillanpää

– Pasi Sillanpää

050 3028770

Pasi Sillanpää on toimittaja ja strategiakehittämisen, johtamisen, viestinnän sekä yrityskulttuurin konsultti.
Pitkän konsulttiuran lisäksi hänellä on myös monipuolinen kokemus liiketoiminnan vastuutehtävistä.
Vuonna 2014 hän julkaisi työelämän muutosta käsittelevän kirjansa Työtään rakastavien heimo (Elisa kirja). Seuraa Pasia myös Twitterissä: @Pasisillanp

 

Tämä bloggaus on toteutettu osana #parantajat-blogisarjaa

Parantajat ideoi digitaalisia ratkaisuja parantaakseeen yhteiskunnan ja yritysten toimintaa. Kuka tahansa saa tarjota ideaansa ite wikissä julkaistavaan parantajat-blogiin kirjoituksen muodossa. Aloita liittymällä parantajat facebook-ryhmään tai kirjoita twitteriin #parantajat hashtagillä. Kun jätät ideasi voit myös pingata parantajien ”pääsihteeriä” Perttu Ahvenaista @perttuah