Miten it- ja ohjelmistoyritysten myynti ja markkinointi toimivat vuonna 2018?

Aihe on niin massiivinen, että pyrin hahmottamaan tällä tekstillä asian tilaa tänä päivänä ja asettamaan agendan keskustelulle. Mukana on historiallista perspektiiviä, sillä markkinoinnin kenttä on ikuisessa liikkeessä. Tarjoan palan painikkeeksi myös erilaisia piirtämiäni mallinnuskuvia, jotka tarjoavat konkretiaa ajatusteni tueksi.  

Olen tavannut viimeisen neljän vuoden matkalla tuhansia ohjelmistoalan yrittäjiä, markkinointimanagereja, myyntijohtajia ja liiketoimintavastuullisia ja samalla minulle on muodostunut vähitellen kuva siitä, mitä tässä it-markkinoinnin kentässä oikein tapahtuu ja miten alan yritykset pyörittävät bisnestään. Näihin lukuisiin mielenkiintoisiin kohtaamisiin perustan myös monia tässä bloggauksessa esittämiäni kulmia. Kiitos niistä!

Tässä siis penni ajatuksistani!

Hyvää uutta vuotta 2018, it-markkinointiväki!

Kun uusi vuosi käynnistyy, Donald Trump suoltaa entiseen tapaan valheita Yhdysvaltain presidenttinä. Samaan aikaan kansantarut kiertävät vahvoina myös it-alalla ja digitalisaatiokentässä markkinointinaisten ja -miesten keskuudessa.

Eikä ihme, sillä markkinointimaailmassa tunnettu sanonta “Half the money I spend on advertising is wasted; the trouble is I don’t know which half” on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Osuva lainaus on luettu Yhdysvaltalaisen kauppiaan, John Wanamakerin (1838-1922) ansioihin. Wanamakerin edustaman kaupan alan etuna on tosin ollut jo vuosisatoja se, että kassavirrat ovat tarjonneet analytiikkaa markkinoinnin onnistumisesta päivästä ja viikosta toiseen.

Silti puolet markkinointipanostuksista valui Wanamakerin arvion mukaan hukkaan.

Mutta b2b-ohjelmistoalalla ne kassavirrat vasta läpinäkyviä ovatkin olleet.

Sitten internet alkoi lunastaa lupauksiaan ja tieto liikkua vapaasti.

Perinteinen myyntiorientoitunut it-myynti ja -markkinointi

B2b It-alalla, tai laajemmin digitalisaatiomarkkinassa liiketoimintasuhteiden rakennusta dominoi vuosikymmenet outbound-myynti, joka tarjosi läpinäkyvän näkymän myyjien ja myyntikampanjoiden onnistumiseen.

Samalla hyvin hoidetut asiakkuudet ja yhteistyöstä syntynyt luottamus toivat lisäkauppaa inboundina vanhoilta, sekä puskaradion tavoittamilta uusilta asiakkailta.

Hyvää työtä tehneiden ja kysytyissä kentissä toimivien ohjelmistoyritysten sähköpostit täyttyivät ja täyttyvät edelleen lisätyö- ja tarjouspyynnöistä.

Markkinointihenkilöt puolestaan saattoivat olla melko pihalla ohjelmistotalon substanssista ja heidän vastuullaan olla kuukausittainen yritysviestintä, powerpointtien kuvittaminen, sekä käytännön järjestelyt, kuten pikkujoulutarjoilut.

Markkinoinnin resurssit ja painoarvo ovat olleet siis historiallisesti kaukana myynnin vastaavista ohjelmistoalalla.

Eikä syyttä; moni ohjelmistoyritys pyörittää liiketoimintaansa edelleen puhtaasti myymällä palveluitaan ja tuottamalla lisäarvoa asiakkailleen. Monissa it-yrityksissä markkinointia tehdään jos jää aikaa, eli ei koskaan.

 

Olen lanseerannut oheisen tavan hahmottaa b2b-markkinatiedon välityskanavia niiden sosiaalisuuden ja luotettavuuden mukaan. Tärkein osa myynti- ja markkinointiprosessia on asiakkaiden kanssa oleminen ja tekeminen, joka on luonnollisesti erittäin sosiaalista ja tarjoaa luotettavan kuvan yrityksestä (1). Samalla internetin uskottavat sosiaaliset (2.) ja staattisemmat (3.) kanavat tarjoavat saman tapaista luottamusta herättävää tietoa loppuasiakkaille hankintaprosessissa. Osa kanavista jää mallin oikeaan laitaan mainosmaisina tai mielikuvamaisina.

Sitäpaitsi, luottamukselliset asiakassuhteet syntyvät ennen kaikkea ihmisten välille ja aidoissa kohtaamisissa ja tekemisessä. Ja mitä tietointensiivisemmästä kentästä on kyse, sitä tärkeämpi myyjien ja liiketoimintavastaavien rooli tietolähteenä on ollut. Heidän avullaan tietohallinnoilla on ollut mahdollisuus pysyä selvillä uusista kehityssuunnista ja tuotteista. Tämä pätee erityisesti ohjelmistoalaan, sillä yritysten kilpailukyky on suoraan sidoksissa prosessien toimivuuteen.

Ja kaikki prosessit tuetaan kasvavasti ohjelmistoilla.

Ensimmäinen kehityskaari: It laajeneni digitalisaatioksi

Kun katsotaan it- ja ohjelmistoalan tilaa tänä päivänä, voidaan tunnistaa kaksi kehityskaarta, jotka ovat vaikuttaneet suuresti alan yritysten markkinointiin.

Ensinnäkin ohjelmistoala on kehittynyt valtavalla nopeudella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun julkaisimme ite wikin neljä vuotta sitten, puhuimme vielä it:stä. Nyt niin yritysten kehityssuunnitelmat eri toimialoilla kuin it-yritysten markkinointisisällötkin pullistelevat digitalisaatiota.

Esimerkiksi markkinoinnin it-budjetit kasvoivat jo monissa yrityksissä ohi tietohallinnosta. Päätöksentekijän tunnistaminen organisaatiossa vaikeutui, sillä digitalisaatio koskettaa liiketoimintaprosesseja läpi linjan.

Ohjelmistoyritysten markkina on vastannut nouseviin teknologiatarpeisiin ja -mahdollisuuksiin dynaamisuudellaan. Esimerkiksi open source komponenteilla ketterää ohjelmistokehitystä toteuttavien yritysten koko tuntuu kasvavan jatkuvasti. Epäonnistuneiden ja teknologialoukkuun johtavien it-projektien tilalle on tullut ketterä, asiakkaan etuja valvova open source-kehitys, jossa syntyy tilaajan omaa IPR:ää ja kilpailuetua.

Se ei vaan saa palstatilaa samalla lailla kun eeppisesti epäonnistuminen.

Samalla mitä erilaisimpiin tarpeisiin kehittyy uusia valmisohjelmistoja, kuten SaaS-palveluja, jotka ratkaisevat suoraan tietyn spesifin ongelman. Kolmantena keskeisenä ryhmänä markkinaa muokkaavat johtavien teknologioiden ympärille syntyneet klusterit, kuten Microsoftin, IBM:n, WordPressin tai SAPin ekosysteemit, jotka tarjoavat uskottavan teknologiansa lisäksi laajan joukon konsultteja ja toteuttajia kehityshankkeisiin.

Näiden rinnalle löytyy vielä lukuisia b2b- digitalisaatiomarkkinaan lukeutuvia yrityksiä powerpointteja hahmottelevista konsulteista vuokratyövoiman tarjoajiin ja erilaisiin verkottajiin.

Mutta teknologiat ja tarjonnan tyypit ovat vain kaksi osaa digitalisaation viidestä dimensiosta.

Miten hyödyntää digitalisaation nousevia erikoisosaamisalueita, kuten ohjelmistorobotiikkaa, tekoälyä, tai augmentoitua todellisuutta? Entä miten ohjelmisto- tai mobiilikehitystä sovelletaan liiketoimintaan?

En keskity tässä tekstissä digitalisaation mallintamiseen syvemmin (siihen suosittelen tätä podcastia), mutta pointtina on, että kenenkään on mahdotonta hallita tällaista tietomäärää laajasta ja nopeasti kehittyvästä markkinasta itse.

Toinen tärkeä huomio on se, että hyvin erilaiset teknologiayritykset kilpailevat nyt samoista asiakkaista, sillä digitalisaation myötä samoja prosesseja voi kehittää monin erilaisin tavoin.

Digitalisaation relevanssi on siis kasvanut nopeasti kaikilla toimialoilla, ja kaikissa liiketoimintaprosesseissa, samaten vaihtoehtoisten kehityspolkujen määrä.

Ei ihme, että moni yritys tekee jatkuvaa analyysiä teknologian merkityksestä ja mahdollisuuksista toiminnalleen.

Edes raksaäijät eivät halua liikuttaa enää tietoa paperilapuilla.

Uusia kilpailijoita ilmestyy kaikille toimialoille oudoista suunnista ja uusilla liiketoimintamalleilla.

Ne on niitä startupeja.

Tai innovatiivisia kilpailijoita.

Toinen kehityskaari: Internetin vaikutus tuotteiden ja palveluiden hankintaprosessiin

Internet on varmasti suurin yksittäinen teknologinen innovaatio digitalisaation takana.

Se on merkityksellinen erityisesti myynnille ja markkinoinnille, sillä tiedon vapaa liikkuminen on vaikuttanut kaikkien tuotteiden ja palveluiden hankintaprosessiin.

Kaikki hankinnoista vastaavat päättäjät seitsemänvuotiaasta pleikkaripelaajasta pörssiyrityksen digijohtajaan hakevat tietoa internetistä.

Miten it- ja ohjelmistoyritysten päättäjät arvottavat eri myynti- ja markkinointiväylien merkitystä asiakassuhteiden rakennuksessa (ite wikin kysely 2017, 135 vastausta)

Me emme ole enää kuluttajina lähikauppojen tarjonnan tai tietoa hakiessamme printtimedian mainosten varassa. Tai yrityksemme it-infrapalveluiden tarjoajan varassa, kun eri liiketoimintaprosesseja kehitetään.

Kaksi merkittävintä yksittäistä it-hankintaa ja toisaalta myyntiä ja markkinointia muokannutta innovaatiota ovat Googlen hakukone, sekä sosiaalisten medioiden, erityisesti Facebookin, Linkedinin, Youtuben ja Twitterin synty.

Nämä alustat käänsivät median ja markkinoinnin fundamentaaliset toimintamallit päälaelleen, sillä kuka tahansa pystyi saamaan  verkkosisällöilleen silmiä ja seuraajia, jos se vain oli tarpeeksi laadukasta lukijoiden ja algoritmien mielestä.

Toisaalta nämä globaalit internetmediat loivat palveluiden hankkijan kulmasta arvokkaan työkalun: ensimmäistä kertaa tarjolla oli kattavaa ja luotettavaa tietoa liiketoiminnan digitalisaation ja ohjelmistopalveluiden markkinasta, sekä mahdollisuudet keskustella asiantuntijoiden kanssa reaaliajassa.

Yksittäinen myyjä tai konsultti ei ikipäivänä voi omaksua tätä tietomäärää, niin hyviä tietopankkeja kun ovatkin.

Sitäpaitsi, osa myyjistä on lipeviä.

Yksi myyntijohtaja parahtikin eräässä koulutuksessa, että “asiakkaat eivät vastaa enää puhelimeen, koska ovat Googlessa!”.

Voin rauhoittaa mieltäsi, että kyllä ne vastaavat.

Eivät vain sinulle.

Myyjä-asiakas asettelu on muuttunut b2b-digitalisaatiokentässä verkostomaiseksi toimimiseksi, jossa asiantuntijat rakentavat osaajaverkostoaan livekohtaamisissa, sekä ylläpitämällä keskustelua verkossa digitaalisten sisältöjen ympärillä. Usein liiketoimintasuhteen rakentuminen sisältää useita kohtaamisia eri ympäristöissä.

B2b liiketoiminnan rakennus on tasapainon hakemista myynnin ja digitaalisen, sekä sosiaalisen markkinoinnin välillä

It- ja ohjelmistoyritysten myynnin ja markkinoinnin tärkeimpiä tehtäviä ja suurimpia haasteita on hakea sopiva balanssi tähän uuteen, digitaalisen markkinoinnin aikaan sopeutumisessa.

Jos joka it-myyntimies käyttää kaiken aikansa sisällöntuotantoon ja somessa verkostoitumiseen, myynti sakkaa.

Mutta jos koitat tavoittaa kaikki tuhannet teidän yrityksenne tapaista tarjontaa hakevat asiakkaan perinteisiä myyntireittejä pitkin, tehtävä on mahdoton.

On paljon viisaampaa jäsentää tarjonnat oikeiden ihmisten löydettäväksi verkkoon. Se on paljon tehokkaampaa ja kaiken lisäksi skaalautuu ylöspäin rajattomasti. Mitä laajempi potentiaalisten asiakkaiden skaala on, sitä merkittävämpi digitaalisen markkinoinnin rooli on myyntiprosessille. 

Verkkosivut ja -sisällöt – b2b-markkinoijan murheenkryyni ja mahdollisuus

Internet ei vaikuttanut liiketoimintasuhteiden rakentumiseen salamana.

Ysärillä ja milleniumin ensimmäisellä vuosikymmenellä verkkosivut palvelivat puhelinluetteloiden tapaan mahdollistaen yritysten yhteystietojen ja tarjontojen löytämisen, jos vain osasi veikata kotisivujen osoitteen oikein.

Monella ohjelmistoyrityksellä tämäkin perustavanlaatuinen työ on jatkuvasti to-do listalla. Liiketoiminta kehittyy, mutta powerpointit ja verkkosivut eivät. Moni tarjoaa edelleen ympäripyöreästi esimerkiksi “liiketoimintalähtöisiä sähköisiä palveluita”.

Perunamuusin vatkaustako?

It’s simple as that! Or is it… Toiset ovat verkossa kuin kalat vedessä. Joillain organisaatioilla voi mennä yhden referenssin julkaisussa kuukausia, mikä kertoo kokemattomuudesta sisällöntuotannossa ja verkkojulkaisemisessa.

Talouselämän toimittaja Elina Lappalainen sanoikin syksyllä Ohjelmistoyrittäjien tilaisuudessa, että hänen on usein täysin mahdotonta hahmottaa teknologiayritysten viestinnästä mitä he oikein tekevät.

Asiantuntijoiden esittelyn sijaan kotisivujen yhteystietosivulla on puolestaan usein kylmä lomake.

Kysy nyt siltä sitten.

Parhaimmillaan verkkosivuista on kuitenkin tullut jokaisen ohjelmistoyrityksen markkinoinnin sydän, jotka tukevat liiketoimintasuhteiden rakennusta asiakassuhteen eri vaiheissa ensikosketuksesta suhteen ylläpitoon.

Sanon nyt suoraan, että teidän it-yrittäjien on turha odottaa, että mediat kiinnostuisivat teistä tarpeeksi jutun tehdäkseen. Niillä on jo omat vakio suosikkinsa. Lisäksi ne eivät edes pystyisi teidän substanssistanne juttua tekemään. Moni toimittaja on ihan liian pihalla digitalisaatiosta siitä kirjoittaakseen.

Mutta teidän pitää itse pystyä siihen.

Kun työ on käynnissä, verkkosivuille tuotetut sisällöt indeksoituvat Googleen ja leviävät sosiaalisissa kanavissa tarjoten mahdollisuuden asiakkaiden tavoittamiseen, liidien kaappaamiseen ja suhteiden rakentamiseen digitaalisessa muodossa.

135 it-alan toimitusjohtajaa, sekä myynti- ja markkinointipäättäjää arvioi ite wikin kyselyssä 2017 kuinka paljon heidän yrityksensä saa verkkosisällöilleen keskimäärin silmiä. Ite wikin blogimedian artikkelit, joissa mm. esittelemme asiakkaitamme substanssin haastattelujen kautta, keräsi keskimäärin 878 sivukatselua per juttu! Pst, onko teillä mielenkiintoisia näkemyksiä verkossa välitettäviksi?

Internetajan it-markkinoijan työkalupakki

Viestinnälliset taidot ovat luonnollisesti arvossaan internetajan it-markkinoinnissa. Lukuisten it-yritysten kanssa työskennelleenä tiedän, että osaavat digimarkkinoijat tekevät aivan jumalattomasti töitä sisällön korkean laadun eteen.

He ymmärtävät, että sisällön lukeminen tai katsominen on kuin myyntipitchaus: jos se ei ole kiinnostava ja ammattimainen, kuulija sanoo heipat.

Paitsi että digitaalisessa muodossa sisältö muistuttaa huonoudestasi (tai ammattitaidostasi) jatkuvasti verkossa kaikkia.

Häpeän ja epäonnistumisen pelko onkin suurimpia b2b-markkinoinnin hidasteita. Eikä syyttä, ovathan kaiken maailman Linkedin-feedit täynnä ihan supernoloja suttuisia selfieitä, joita somekansa vieläpä likettää ihan samalla lailla kuin muutakin kuraa, kuten iltisten kohujuttuja.  

Toisaalta ne, ketkä eivät ole mukana digitaalisessa markkinoinnissa, jäävät kelkasta.

Nopeita voittoja on silti turha odottaa. Mediamaisesti toimiminen ja analytiikan hyödyntäminen on monelle aivan uutta.

Ja myyntisyklit usein pitkiä. Toisaalta vasta hankintavaiheessa hankkeesta ensimmäistä kertaa kuuleva on auttamatta myöhässä. Entinen myyntijohtajamme Timo Aittoniemi lanseerasi termin “Kylmä-Hilma”, joka kuvasi sellaisia julkisia tarjouspyyntöjä, joista ohjelmistoyritys kuulee ensimmäistä kertaa vasta Hilmasta. Ne ovat riskaabeleja.

Transformaatio rivimyyjästä tai -markkinoijasta vaikuttajaksi vaatii aikaa ja jatkuvaa verkostoitumista ja sisällöntuotantoa.

Verkossa keskusteleminen vaatii tunneälyä ja tilanne- ja huumorintajua. Monesti parhaat sisällöt provosoivatkin vähän. Alan kehityksessä on pakko olla hereillä ja seurata medioita aktiivisesti.  

Digitaalinen viestintä vaatii kykyä tiivistää. ”Olisin kirjoittanut sinulle lyhyesti, mutta minulla ei ollut aikaa siihen” on muun muassa Benjamin Franklinin käyttämä ilmaisu, joka kuvaa jo vamiiksi kiireisten myyntimiesten ehkä isoimman haasteen digiaikana.

Visuaalisuus on huipputärkeää sisältöjen kiinnostavuuden ja leviämisen kannalta. Siksi Photoshop on uusin paras kaverisi, jos haluat vaikuttaa. Esimerkiksi tämän bloggauksen kuvia on työstetty hartaasti, mutta palkkioksi niitä on luettu ja jaettu tuhansia kertoja. Rohkeat uskaltautuvat videokamerankin eteen.

Kun ite wikissä meni miljoona sivukatselua it-tarjonnoille rikki, visualisoimme oheisen kuvan aiheesta. Värejä säädettiin hartaasti, mutta lopputuloskin oli mielestäni loistava. Olen ylipäätään intohimoinen ja holtiton markkinoija. Saatan hioa yhtä kuvaa tai ilmaisutapaa tuntikaupalla ja investoida hetken mielijohteesta mainontaan tuhansia euroja. Samaan aikaan monen ison it-yrityksen markkinointitiimi pähkäilee muutaman sadan euron mainontaa kuukausikaupalla. Minulle markkinointi tarkoittaa jatkuvaa päätöksentekoa ja sen seurausten mittaamista.

Internetmarkkinoinnin aloittaminen on samanlaista kuin minkä tahansa digitaalisen liiketoiminnan: alkuvaiheessa työmäärä ja kulut kasvavat ja uusi toimintamalli on pakko rahoittaa vanhalla.

Internet- ja sosiaalisten kuplien puhkominen on jokaisen ohjelmistoliiketoiminnan kehittäjän haasteena. Me kaikki päädymme pyörimään samojen ihmisten sisällöissä, vaikka liiketoiminnan kannalta nimenomaan uusien silmien tavoittaminen olisi tärkeää.

Verkostoitumisen merkitys kasvaa jatkuvasti, koska ihmiset hakevat kasvavasti validaatiota ajatuksilleen ulkopuolisesta, luottamukselliseksi kokemastaan lähteestä. Tunnettuun ja luotettuun asemaan ei pääse perinteisillä myyntimateriaaleilla.

Verkostomaisesti toimivalla ohjelmistoalalla kannattaa kysyä itseltään, kuinka moni tuntee yrityksesi ja suosittelisi sitä? Ja kuinka moni kysyisi sinulta apua kumppanin löytämiseen?

Jos ei kukaan, sinulla alkaa olla kiire: internet on vain aktiivisten toimijoiden pelikenttä.

Yksi tai useampi onnistuneen blogisisällön vaatimus jää helposti täyttämättä.

Outbound myynnin ja digimarkkinoinnin paradoksit  

Törmään ajoittain työssäni kahteen stereotyyppiseen markkinoijaan ohjelmistoalalla.

Ensimmäinen keskittyy pelkästään puskevaan myyntiin ja kieltää internet-sisältöjen koskevan hänen edustamaansa liiketoimintaa lainkaan.

Toinen tuijottaa pelkästään validoitua, kauppaan tai liidiin johtanutta markkinoinnin analytiikkaa.

Kumpikin näistä stereotyypeistä on väärässä.

Ensimmäinen siksi, että asiakas on hakenut yrityksestä joka tapauksessa tietoa verkosta hankintaprosessin eri vaiheissa.

Hän on myös kärsinyt tietämättään digitaalisesta passivisuudestaan aina siitä lähtien, kun ensimmäistä kertaa joku on hakenut juuri hänen yrityksensä erikoisosaamista, löytämättä tätä koskaan.

Toinen, analytiikkavetoinen markkinoija taas perustaa analyysinsä vain myyntiluvuilla mitattaviin onnistumisiin, kuten yhteydenottolomakkeesta, ip-osoitteen tunnistamisesta, sähköpostilistalle ilmoittautumisesta ja ladattavista oppaista alkunsa saaneisiin kauppoihin. Tämä malli toimii hyvin vain niiden SaaS-tuotteiden kohdalla, jotka kykenevät ohjaamaan asiakkaansa suoraan ensimmäiseen kokeilujaksoon.

Suurin osa markkinoinnin tuottamasta lisäarvosta jää kuitenkin kaikilta pimentoon, sillä internetin vahvuus on nimenomaan riippumaton ja anonyymi tiedonhaku.

Jos digimarkkinoija keskittyy vain kauppaan johtaneeseen istuntoon, kuva markkinointiviestinnän toimivuudesta vääristyy, sillä ostopäätös on b2b-kentässä tyypillisesti syntynyt jo paljon aiemmin, pitkän asiakkaaksi johtavan matkan aikana.

Markkinoinnin onnistuminen saadaankin usein selville vain aktiivisen myyntiprosessin avulla ja silloinkin asiakkuuteen johtava kokonaisuus jää usein hahmottamatta. Sitä on vähän noloa kysyä ja aikaa vievää selvittää.

Jos asiakkaat vastaavat puhelimeen ja kutsuvat päälle vielä käymäänkin, jotain on tehty varmasti oikein.

John Wanamaker nauraa partaansa autuaammilla metsästysmailla

Palataanpa loppuun John Wanamakerin havaintoon.

It-palveluiden markkinoija ei ole päässyt puusta pitkään, vaikka digitaalisen markkinoinnin konsultit muuta väittäisivätkin.

Jos et huolehdi verkkopresenssistäsi, myynti tuntee sen nahoissaan.

Jos alat panostaa markkinointiin se vaatii resursseja ja usein myös aivan uudenlaista digiajan viestinnällistä osaamista.

Silti sinusta tuntuu, että tuurilla puolet markkinoinnista osuu maaliinsa. Siitä puolikkaasta saat validoitua analytiikalla ehkä yksi viiva kymmenen prosenttia kotiutuneeksi myynniksi.

Mutta ilmankaan et voi olla, koska internet on tullut jäädäkseen.

Jokaisella ohjelmistoyrityksellä kannattaisikin olla tuoreehko ladattava opas, tapahtuma tai webinaari, jolla kaapata kotisivuilla harhailevia liidejä suoraan liikenteen luoneesta verkkosisällöstä.

John Wanamaker taitaa muistella nimiinsä saamaansa älynväläystä ja nauraa partaansa autuaammilla metsästysmailla.

Kyllä asiat olivat hyvin kauppamiehellä aikanaan.

 

Johannes Puro – seuraa Twitterissä tai verkostoidu LinkedInissä.

  • Kehitämme kaikki Suomen ohjelmistoyritykset ja näiden referenssit, sekä tarjonnat koostavaa avointa markkinapaikkaa, joka mahdollistaaa sopivien liiketoiminnan kehityskumppaneiden löytämisen.
  • Premium-asiakkaamme saavat hakutulosten kärkisijat palvelussa, sekä kattavat profiilit sisältäen  rajattomasti tarjontoja, asiantuntijaprofiilit eri sisältöihin, sekä rekryosoin käytön. (Lisätietoja)
  • Kirjoitamme jokaiseen asiakasjaksoon sisältyen yhden artikkelin ohjelmistoyrityksen edustajaa haastattelemalla tähän blogimediaamme. Artikkeleitamme luettiin vuonna 2017 keskimäärin yli 800 kertaa. (Tässä referenssejä).
  • Olemme tuoneet yli miljoona sivukatselua it-yritysten tarjonnoille ja sisällöille ja alustamme käyttö kasvaa orgaanisesti. Tässä tarkempaa analytiikkaa syksyltä!
  •  Buukkaa tästä aika 30 min aika ite wikin esittelylle tai haastattelulle etänä, tai ole yhteydessä 040 726 2656 johannes.puro at itewiki.fi.