Hackathoneissa on menty paljon eteenpäin viidessä vuodessa. Jos hackathonit tunnettiinkin joskus koodareiden kokoontumisina, joissa pizza kului ja Coca-Cola virtasi, niin tänä päivänä hackathon-konseptista on kasvanut salonkikelpoinen tapa digitaalisen innovaation kehittämiseen aina suuryrityksiä myöten.

Mistä Hackathoneissa on pohjimmiltaan kyse?  Kisko Labsin Simo Virtanen avaa meille hackathonin kulkua ja potentiaalia innovoinnissa.

Antti Akonniemen luotsaama Kisko Labs tunnettiin aiemmin hyvin startupien kehityskumppanina ja sparraajana. Tänä päivänä startupien osuus liiketoiminnasta on kuitenkin pienempi ja käynnissä on useampia isoja projekteja.

– Isot yritykset ovat selvästi alkaneet heräämään siihen, että jotain pitäisi tehdä, Virtanen kertoo.

Kisko Labs on ollut toteuttamassa palveluita muun muassa digipalvelukehityksestään tunnetulle OP:lle ja Volkswagenille, jonka kanssa Kisko organisoi hackathonin. Prahassa järjestetty hackathon kokosi yhteen noin 30 osallistujaa 12 liiketoimintayksiköstä muun muassa Skodalta, Porchelta sekä Scanialta.  

– Olen tavannut paljon perinteisen liiketoiminnan yrityksiä ja tuntuu, että niissä on nyt herätty menneisyyden taakkaan. Ihmiset toimivat usein  ihan vanhakantaisessa maailmassa, kun liikkeelle lähdetään, Virtanen pohtii.

 

 

Kulttuurinmuutos käyntiin Hackathonin avulla?

Muutoksen edistämiseksi Kiskossa on alettu viemään yrityksiin hackathon-ajattelua, jolla ei pyritä ainoastaan synnyttämään uutta innovaatiota, vaan istuttamaan kulttuurinmuutos organisaatioon.

– Hackathonilla halutaan tuoda organisaatioihin innovaatioajattelua ja työkaluja ajatusten konkretisointiin. Yksi avainkysymyksistä kuuluu, miten henkilöstö voi auttaa liiketoimintaa kehittymään, Virtanen jäsentää.

”Yksi avainkysymyksistä kuuluu, miten henkilöstö voi auttaa liiketoimintaa kehittymään”

Hän sanoo, että yritykset voivat toki ostaa suoraan softaosaamista ohjelmistoyrityksiltä ja pyrkiä ketteröitymään kehitysprosessin aikana. Hän kuitenkin haastaa toimintamallia kysymällä, tukeeko se aidosti kokonaisvaltaista kulttuurinmuutosta?

– Monesti digijohtaja on tehnyt jo puoli vuotta tai vuoden töitä sen eteen, että liiketoiminnan kehityksessä päästäisiin etenemään ketterästi. Mutta käytännössä mitään konkreettista ei päästä tuottamaan, koska kulttuurin sisään saaminen on niin hidasta.  

Työkaluksi kiskolaiset tarjoavat hackathonia, jossa kehityshankkeelle omistetaan yhteistä aikaa ulkopuolisen fasilitoijan tukemana.

– Kun keskustelimme erään asiakkaan kanssa, he sanoivat, että kaikki ideat kehitystiimissä on jo kulutettu. Ehdotimme, että otetaan kaikki eri roolit mukaan hackathonin muodossa, koska ideoita ei oltu vielä haettu muista prosessiketjun osista.

 

Vesa Vänskä (vasemmalla) ja Henri Nikka kuuluvat Kiskon moniosaajatiimiin.

 

Vaikka prosessit digitalisoituvat läpi linjan ja kehitystyön pitäisi koskettaa koko organisaatiota, ihmisille ei ole välttämättä annettu mahdollisuutta vaikuttaa.  

Hackathonit saatetaan ymmärtää mahdollisuutena saada moni ohjelmistokehittäjä ideoimaan kerralla, mutta Simo Virtanen nostaa esiin toisen arvokkaan kulman puhuessaan oman organisaation ottamisesta mukaan kehitystyöhön.

– En minä tiedä digitaalisten palveluiden suunnittelijana tarkkaan, miten rakennusalan liiketoimintaprosessit kulkevat tai miten vaikkapa hotellin vastaanotto tai siivoojat toimivat tarkalleen. Kun hotellin palveluita lähdetään innovoimaan, paras idea voi liittyä vaikka siivoojien työn kehittämiseen. Mutta siihen päästäkseen on pakko osata ottaa huomioon siivoojien työskentely. Ei yrityksen johtokaan välttämättä tiedä mitä organisaatiossa tapahtuu ruohonjuuritasolla, Virtanen kuvaa.  

”Prototyypillä on paljon helpompi hakea validaatiota ajatuksille kuin konseptilla”

Kiskon hackathoneissa rakennetaan pilvessä toimivia prototyyppejä, joita voidaan jo testata asiakkaan omilla laitteilla.

– Prototyypillä on paljon helpompi hakea validaatiota ajatuksille kuin konseptilla. Kun työn tuloksena syntyy jotain käsinkosketeltavaa, voidaan arvioida helpommin, mitä kehitystyö valmiiksi palveluksi kustantaisi, Virtanen kertoo.

Johto määrittää usein jo ennakkoon ylätasolla sen, minkälaisen teeman ympärillä työtä tehdään. Kisko on toteuttanut hackathoneja työajan puitteissa, eli vanhan koulun järkytykseksi niissä ei enää välttämättä koodata yötä myöten Cokiksen ja Red Bullin voimalla.

Hackathonin tuloksena saadaan ensimmäinen prototyyppi tuotantoon ja testattavaksi. Pihvinä on ennen kaikkea saada validaatiota ideoille ja ajatuksille.

– Kokeilun kautta saadaan palaute siitä, kannattaisiko tätä kokeilla. Ei tiedetä välttämättä vielä, kannattaako tätä viedä tuotteeksi asti, mutta saadaan kuvaa siitä, kannattaako kokeilla.

Koska hackathon alkaa ideasta, ensimmäisenä päivänä tavoitteena voi olla esimerkiksi käyttäjätutkimuksen teko tai asiakaspalautteen kerääminen. Esimerkiksi Prahassa toteutetussa Volkswagenin hackathonissa rajattiin aluksi  kolme eri kuluttajakohderyhmää, yksi kullekin tiimille. Sitten lähdettiin out of the box -ajattelulla miettimään, miten ihmiset ylipäätään kulkevat paikasta A paikkaan B.

– Näin haluttiin saada perinteisen autoteollisuuden tekijät pohtimaan, miten mahdollistetaan henkilön kulkeminen, kun jokaisella ei ole omaa autoa tulevaisuudessa, Simo Virtanen kertoo.

Muun muassa työmatkaliikkujien haastattelujen pohjalta tuoteideaa voitiin lähteä viemään eteepäin prototyypiksi. Prototyypilla ideaan saatiin puolestaan konkretiaa ja palautetta. Niiden pohjalta Volkswagenin johto saa valistuneemman käsityksen idean liiketoimintamahdollisuuksista ja eteenpäin viennin kannattavuudesta.

– Hackathonia ohjaava sermoniamestarimme huolehtii tapahtuman käynnistyksestä ja toiminnan rytmityksestä.  Kun lähdetään ideoimaan porukalla, on tärkeää, että jokaisella on käsitys teemasta, aikataulusta ja siitä, mitä ruvetaan tekemään, Virtanen kertoo.

 

Simo Virtanen

 

Haaste haastateltavalle

Heitetään loppuun Simo Virtaselle pieni haaste. Minkälaisen palvelun esimerkiksi eläintarhalle voisi innovoida hackathonissa?

Virtasen ajataukset alkavat virtaamaan jo muutamassa minuutissa:

– Jos ajatellaan eläintarhoja, niin ne ovat pitkiä ja isoja laitoksia, joissa on paljon kävelyä. Ensimmäinen ajatukseni on, että miten voisimme parantaa liikkumista eläintarhan sisällä? On hyvä muistaa, että paras ratkaisu ei ole välttämättä aina digitaalinen. Lopputuloksena voi syntyä vaikkapa parempia opasteita reiteille.

Pian ensimmäinen idea nousee käytännön kokemuksesta:

– Kun kävin Berliinin eläintarhassa, niin jotkut kohdat kulkureiteillä olivat hyvin ruuhkautuneita. Yhtenä ideana vieraille voitaisiin jakaa mobiililaitteisiin omat reitit, jolloin vältettäisiin tiettyjen paikkojen ruuhkautumista. Ihmisethän saattavat kulkea samoissa paikoissa, vaikka oikealla rytmityksellä kenenkään ei tarvitsisi sietää tungosta, Virtanen visioi.

– Nämä nyt ovat vain ensimmäisiä ideoita, jotka tulivat näin kymmenen minuutin sisään, hän jatkaa.

Simo Virtanen heittää loppuun kommentin, joka konkretisoi koko hackathon-konseptin arvon:

– Mutta tässä kun keskustellaan, niin eivät ne ideat liikahda mihinkään. Jonkun pitäisi testata ne!

 

Kisko Labsin ite wiki -profiili
Kisko Labsin kotisivut