“Digital Platforms are driving the most profound macroeconimic Change since the industrial revolution”, julisti it-konsulttitalo Accenture hiljattain raportissaan.

Talouselämä (29.3.2019) puolestaan nosti alustat esiin omassa näkökulmassaan.

“Alustataloudessa menestyminen vaatii kuitenkin, että yritys luopuu alustan päälle syntyvien ratkaisujen rakentamisesta ja keskittyy sen sijaan itse alustan  organisoimiseen”, Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama kumppaneineen kirjoitti jutussa.

Viime viikolla oppaan digitaalisista alustoista julkaisseen Sofokuksen Teemu Malinen on tyytyväinen alustojen saamaan huomioon.

– Digitalisaatio on tuonut yritysten käyttöön esimerkiksi lohkoketjun, tekoälyn ja asioiden internetin. Näen kuitenkin digitaalisen alustan vielä tärkeämpänä konseptina toimialasta riippumatta, jos yritys mielii rakentaa kilpailuetua.

“Digitalisaation sovelluksista ei synny merkittävää kilpailuetua, ellei yrityksellä ole omaa digitaalista alustaa”

Jos ajatellaan esimerkiksi paljon mediassa esillä ollutta tekoälyä, sen valjastaminen hyötykäyttöön edellyttää käytännössä digitaalisia alustoja. Ja kun tekoälyn käyttö alkaa vakiintua verkon palveluissa, pysyvämmän kilpailuedun rakentaminen vaatii muutakin kuin valmisalustojen hyödyntämistä.

– Ilman omaa alustaa esimerkiksi mobiilisovellusten avulla on hankala luoda kilpailuetua, ellei kyse ole erikoistapauksista, kuten pelit. Oli sitten kyseessä jääkiekkojoukkueen fani-sovellus tai mobiilinäkymä yrityksen järjestelmään, kokonaisuuden sydämessä piilee digitaalinen alusta,  Malinen linjaa.

Malisen mukaan digitalisaatiokeskustelu ei onnistunut koskettamaan yrityksiä, koska konkreettiset hyödyntämiskeinot jäivät liian epäselväksi. Digitaalisen alustan vieminen liiketoiminnan ytimeen sen sijaan antaa paljon selkeämmän ohjenuoran mitä pitäisi tehdä, jotta oman toiminnan modernisointi ja kilpailuedun tavoittelu mahdollistuisi. Linkki omaan liiketoimintaan alustan kautta on vahva – ja pelko muiden tekemistä peliliikkeistä.

Sofokuksen opas lataa lukijalle faktoja pöytään alustatalouden voimasta:

  • Maailman kymmenestä arvokkaimmista brändistä jo seitsemän edustaa digitaalisia alustoja.
  • Arvokkaimmasta yrityksistä jo puolet on alustatalouden oppien mukaan rakennettuja.
  • Global Platform Survey -tutkimuksen mukaan Yhdysvaltojen markkinaosuus alustaliiketoiminnan kakusta oli 3123 miljardia, Kiinan 930 miljardia ja koko Euroopan vain 69 miljardia.

Alustatalous koskettaa mitä tahansa yritystä

Teemu Malisen mukaan liiketoiminnan muotoilu alustaksi on mahdollisuus, joka koskettaa mitä tahansa yritystä, ei vain globaaleja superalustoja.

– Yrityksistä tuntuu jatkuvasti siltä kuin kilpailijat olisivat heitä pidemmällä. Todellisuudessa alustaton yritys saattaa omata paremmat valmiudet menestyä, kuin näennäisesti pidemmälle päässyt.

Ennen vanhaan menestys vaati paljon resursseja. Jos halusit luoda huoltoasemaketjun Suomeen, vaadittiin mittava budjetti ja oikeanlainen yhteistyöverkosto, jotta pystyttiin hankkimaan parhaat tontit ja luomaan pysyvä ja epäreilu etulyöntiasema suhteessa kilpailijoihin.

Tänään kuka tahansa voi lähteä ideoimaan digitaalista alustaa.

– Toki sekin vaatii rahaa ja älliä, mutta liikkeelle voi lähteä kevyemmin pilotoiden, kuitenkin päätyen johonkin merkittävään, Malinen kuvaa.

Malisella on selkeä viesti suomalaisille yrityksille: alustojen mahdollisuudet ovat kaikkien yritysten ulottuvilla. Kyse on vain siitä, ketkä uskaltavat ottaa uskonloikan ja alkaa muotoilemaan liiketoimintaansa alustoja ytimessään hyödyntäväksi.

“Kyse on vain siitä, ketkä uskaltavat ottaa uskonloikan ja alkaa muotoilemaan liiketoimintaansa alustoja ytimessään hyödyntäväksi.”

Lopputuloksena voi syntyä suorastaan epäreilulta tuntuvaa kilpailuetua ja mahdollisuuksia luoda skaalautuvaa liiketoimintaa.

Jo 25 vuotta verkkopalveluja yrityksille kehittänyt Malinen avaa digitaalisen liiketoiminnan kehityskaarta kohti alustatalouden aikaa.

– Kun internetin käyttö yleistyi, kotisivut toimivat yritysten staattisena käyntikorttina. Ne liittyivät toki liiketoimintaan, mutta linkki oli vielä ohut. Sitten tulivat intranet ja extranet, joilla omat työntekijät ja asiakkaat päästettiin lähemmäs yrityksen toimintaa verkossa.

Näin digitaalisuus astui askeleen lähemmäs liiketoiminnan keskiötä.

Seuraavana kehityksenä verkkosivujen merkitys myyntikanavana kasvoi.

Verkkokauppa tarjosi yhden digitaalisen myyntikanavan lisää ja on varsinkin kaupan alan yrityksille välttämätön.

– Mutta ilman verkkokauppaakin posti kulkee. Modernit verkkosivut sisältävät nykyisin vakiona intranetin, exranetin ja verkkokaupan tyyppisiä toiminnallisuuksia. Verkkopalvelu pitää yksinkertaisesti olla olemassa ja sen rooli esimerkiksi digitaalisen jalanjäljen kasvattamisessa on kiistaton. Tämä ei kuitenkaan jatkossa riitä liiketoiminnassa pärjäämiselle kun puhutaan digitaalisista ratkaisuista kilpailukyvyn kasvattamisessa, Malinen kuvaa.

Sitten päästään olennaiseen asiaan, eli yritystoiminnan digitaalisen ytimeen, tai sydämeen.

Teemu Malinen on heittänyt yrityksiä haastaakseen kysymyksen, haluatko olla pelkkä pelaaja vai tarjota koko areenan?

Periaatteessa kaikilla uusilla, alaansa muokkaavilla yrityksillä on jo oma digitaalinen alusta ja toiminta pyörii tavalla tai toisella sen ympärillä. Malinen haastaakin pohtimaan oman alustan roolia liiketoiminnalle.

– On helppo testata, onko yrityksen olemassa oleva digitaalinen alusta jo aidosti toiminnan sydämessä. Jos alustan ottaa pois, rampautuuko tai loppuuko toiminta? Woltit, Smartlyt, Livetot ja lukemattomat muut nojaavat toiminnassaan digitaaliseen sydämeen ja dataan, Malinen haastaa.

Yksinkertaisimmillaan alusta voi tarjota kanavan jatkuvien palveluiden myymiseen asiakkaille. Esimerkiksi teollisuusyritykset tekivät aiemmin tuotteillaan kertakauppaa. Alustallaan ne voivat sitouttaa asiakkaitaan käyttöön perustuvaan liiketoimintamalliin, tai tarjota jatkuvia lisäpalveluita, kuten huoltoa.

Parhaimmillaan alustaliiketoiminta saa kuitenkin voimansa verkostovaikutuksesta.

“Voit ajatella alustataloutta torina. Kaupungilla on tori, jonne kauppiaat voivat tuoda vapaasti omia kojujaan, joista kaupunki perii maksua. Torin asiakkaat hakeutuvat torille, koska siellä on keskitetysti paljon samantyyppistä tarjontaa ja tarjoajia” Malinen kuvaa alustatalous-oppaassaan.

Digitaaliset alustat eroavat kuitenkin toreista yhdellä merkittävällä tavalla: toreja ei voi perustaa kuka tahansa, mutta digitaaliset alustat ovat kaikkien organisaatioiden ulottuvilla.

– Tämä on yksi syy, minkä vuoksi digitaaliset alustat haastavat markkinoiden perinteiset valtarakenteet niin voimakkaasti. Ne, joilla on suurin taloudellinen pääoma tai parhaiden maa-alueiden omistus, eivät automaattisesti voita alustapeliä.

“Ne, joilla on suurin taloudellinen pääoma tai parhaiden maa-alueiden omistus, eivät automaattisesti voita alustapeliä”

Kun alustan verkostovaikutus kasvaa, alusta tuottaa eri osapuolille merkittävää lisäarvoa, jota muilta alustoilta ei voi saavuttaa. Samalla alustan tarjoajalle syntyy liiketoimintaa, joka skaalautuu digitaalisuuden ansiosta periaatteessa loputtomasti.

Realismi-check ja kohti uusia nicheitä

Malista harmittaa se, että Suomessa alustatalous-keskustelu on keskittynyt globaaleihin superalustoihin, kuten Alibabaan, Googleen ja Facebookiin.

Hänen mukaansa markkina pullistelee nicheitä, joissa suomalaiset yritykset voisivat luoda kasvua digitaalisilla alustoilla. Alustan kehittäminen vaatii kuitenkin rohkeutta ajatella markkinan toimintaa uudelleen, sillä usein alustat disruptoivat markkinat eli rikkovat ja muuttavat sen lainalaisuuksia.

Ja minkä tahansa totutun muuttaminen vaatii aina ponnisteluja.

Siksi digitaalisen alustan kehityksessä on olennaista hahmottaa oma rooli markkinassa ja suhde muihin markkinoiden alustoihin.

– Smartly on loistava esimerkki menestyneestä suomalaisesta alustasta, joka tekee Facebookin mainostyökalujen käytöstä helpompaa. Joku voisi ajatella, että Facebook omistaa jo tämän markkinan, mutta todellisuudessa voitkin tehdä nopeasti kasvavaa bisnestä positioimalla itsesi alustaekosysteemissä oikein.

Toisena esimerkkinä onnistuneesta alustaekosysteemin hyödyntämisestä Malinen nostaa esiin Ouran älysormuksen. Ouran sormus osaa kerätä omaan mobiilisovellukseensa esimerkiksi Garminin älyrannekkeiden urheilusuoritusten dataa esimerkiksi Applen Health-sovelluksen kautta. Ennen yrityksillä ei ollut yhtä vaivatonta mahdollisuutta hyödyntää kilpailijoiden dataa.

Ymmärrän Malisen analogiaa hyvin, sillä hahmotan kasvavasti Ite wikin toimintaa suhteessa Googlen dominoivaan hakukoneeseen ja analytiikkatyökaluun. Me palvelemme Googlen käyttäjiä sisällöllä ja Googlen algoritmi puolestaan arvioi sisältömme toimivuutta ja ohjaa sen mukaan liikennettä alustalle, tällä hetkellä jo yli 125.000 istuntoa vuodessa. Tämän liikenteen arvoa välitetään Google Analyticsistä suoraan rajapinnan kautta sisällöntuottajille, jotka puolestaan kääntävät liikenteen liiketoiminnaksi.

Muut alustat tarjoavat siis potentiaalisia kasvualustoja uusille alustoille.

Vaikka Teemu Malinen peräänkuuluttaa rohkeutta, hän kehottaa kuitenkin miettimään tarkasti kenen kanssa lähtee kilpailemaan. Internet-hakujen markkinassa vastassa on superalustoja, mutta samaan aikaan maailma on täynnä alustojen suhteen lapsenkengissä olevia markkinoita.

Se, mistä ostamme lippumme, tilaamme ruokamme, hankimme talomme tai valitsemme bisnespalvelumme viiden vuoden päästä ei ole mikään itsestäänselvyys. Alustat tulevat muuttamaan kaikkia toimialoja ja markkinoita.

– On paljon toimijoita, jotka ovat tehneet hyvää bisnestä, mutta eivät todellisuudessa ole vielä uudistaneet toimialaa.

Malisen sanoissa piileekin kolikon toinen puoli: Jos et lähde innovoimaan ja kehittämään liiketoimintaasi alustoja täysimittaisesti hyödyntäväksi, joku toinen tekee sen kyllä.

– Digitaaliset alustat tarjoavat ohittamattomia mahdollisuuksia liiketoiminnan nopeaan kasvattamiseen ja kansainvälistymiseen, Malinen lopettaa.

 

Lataa Sofokuksen Digitaalinen alusta – Liiketoiminnan sydän -opas tästä.

 

Sofokuksen Ite wiki-profiili

Sofokuksen verkkosivut