Yrityksen verkkosivut ovat huonossa jamassa. Jotain pitäisi tehdä, mutta projekti tuntuu suurelta ja vaikealta, kaikkien tarpeiden yhteensovittaminen on hankalaa, ei tiedetä mistä lähteä liikkeelle tai paljonko kaikki tulee maksamaan… Kuulostaako tutulta?
Tällaisia tilanteita varten Druid Oy on kehittänyt Löytöretken, jonka tavoitteena on tehdä verkkopalveluhankkeen suunnittelemisesta helpompaa. Viikon pituinen Löytöretki on kiinteästi hinnoiteltu matalan kynnyksen kartoitus, jonka avulla selvitetään projektin tavoitteet, tekninen toteutus ja budjetti.
Löytöretken tavoitteena on tehdä verkkopalveluhankkeen suunnittelemisesta helpompaa.
Piipahdin Druidin Pasilan toimistolle tapaamaan Arto Iijalaista ja Pasi Järnstedtiä, jotka kertovat hieman siitä, millaisiin kehitysprojektien haasteisiin Löytöretki tarjoaa ratkaisua.
Ketterään palvelukehitykseen erikoistunut ohjelmistotalo Druid perustettiin vuonna 2012 viiden kehittäjän voimin. Yrityksen juuret ovat Drupal-kehityksessä, mutta nykyään projekteja tehdään myös muilla avoimen lähdekoodin teknologioilla. Kolme perustajista on edelleen mukana yrityksessä, ja yksi heistä on Arto Iijalainen.
– Hoidan yrityksen operatiivista toimintaa, eli projektien ja tiimien vetämistä, kertoo Iijalainen. Järnstedt kehaisee vierestä Iijalaisen olevan alansa huipputekijä ja pitkän linjan Drupal-osaaja.
Järnstedt itse on Drupal-kehittäjä eli “druidi”.
– Hoidan Drupal-kehitystä konsultoivalla otteella, eli mietin asiakasratkaisuja aika paljon. Olen työskennellyt erilaisten verkkoratkaisujen parissa vuodesta 1996, jolloin laitettiin ensimmäinen firma pystyyn ja ryhdyttiin tekemään kotisivuja. Viimeiset kymmenen vuotta huomio on keskittynyt tietohallinnon projektinvetoon ja asiakasratkaisuihin, kertoo Järnstedt.
Druid Löytöretki syntyi Järnstedtin idean pohjalta.
Miksi verkkopalvelun kehitysprojektiin on usein vaikea ryhtyä?
Kynnys verkkopalvelun kehitysprojektiin ryhtymiselle on usein suuri. Järnstedtin ja Iijalaisen mukaan se johtuu siitä, ettei yrityksessä usein tiedetä, mistä aloittaa tai mitä ylipäänsä pitäisi tehdä. Jos yrityksestä ei löydy verkkopalveluiden kehitykseen liittyvää asiantuntemusta, käsitys projektin laajuudesta tai kustannuksista saattaa olla hämärä.
– Aika usein mekin saamme tarjouspyyntöjä, joissa fokus on hukassa tai asiakas ajattelee aivan väärää hintaa tarpeisiinsa nähden, Järnstedt selittää.
Tavallinen ongelma on Iijalaisen mukaan se, että vastuu projektin toteuttamisesta on sälytetty tuoteomistajalle, joka jää tehtävänsä kanssa yksin eikä saa riittävästi tukea siihen, mitä lopputuloksen tulisi olla.
– Palvelun varsinainen ostaja on ohjausryhmä, ja sieltä saattaa tulla luontaisesti vähän erilaista mielipidettä siitä, mitä ollaan tekemässä, Iijalainen selittää.
Tästä päästäänkin seuraavaan haasteeseen: organisaation sisällä voi olla monia osapuolia, jotka toivovat toteutukselta erilaisia asioita eivätkä löydä yhteistä säveltä.
– Käyttäjillä ja asiakkailla on erilaisia toiveita. Kaikki firmassa alkavat ehdottelemaan omia ajatuksiaan, ja projektista tulee ylivoimaisen suureksi kasvava ameeba, jolle on vaikeaa tehdä mitään. Jos yhteisiä tavoitteita ei pystytä sopimaan ja priorisoimaan, syntyy aikamoinen soppa, toteaa Järnstedt.
”Kaikki firmassa alkavat ehdottelemaan omia ajatuksiaan, ja projektista tulee ylivoimaisen suureksi kasvava ameeba, jolle on vaikeaa tehdä mitään.”
Myös verkkopalvelun toimittajan valinta voi tuntua vaikealta, eikä kallista riskiä haluta ottaa. Löytöretken tarkoituksena on tehdä kokeilemisesta helppoa ja madaltaa kynnystä kehitysprojektin aloittamiseen.
– Kun lähdetään toteuttamaan projektia, puhutaan usein kymmenien tuhansien hintaisesta hankkeesta. Meitä voi testata kiinteällä hinnalla viikon ajan ja sen jälkeen päättää, jatketaanko hanketta vai lähdetäänkö kilpailuttamaan, Iijalainen selittää.
Huolellinen pohjatyö on onnistuneen kehitysprojektin lähtökohta
Druidilla töitä tehdään ketterän kehityksen toimintamallien mukaisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hyvin suunniteltu olisi puoliksi tehty.
– Helposti voidaan sortua ajattelemaan, että etukäteen speksaaminen olisi jotenkin ketterän toimintatavan vastaista. On kuitenkin erittäin järkevää suunnitella suuret linjat etukäteen, Iijalainen selittää.
Asiakkaan eri sidosryhmien tarpeiden ja toiveiden luokittelu ja niiden toteuttamiseen vaadittavan työmäärän ja kustannusten hahmottaminen helpottaa asiakasyrityksessä yhteisen tavoitteen luomista.
”Maalia kohti on helpompaa mennä, kun se on selkeästi määritelty.”
– Maalia kohti on helpompaa mennä, kun se on selkeästi määritelty. Mieli voi matkan varrella muuttua, mutta kun yhteinen visio on jo jollain tavalla koossa, voidaan siitä johtaa tavoitteet. Jos “löytöretkelle” lähdetään vasta projektin aikana, saattaa matkalle tulla enemmän mutkia ja sitä kautta enemmän kustannuksia, Järnstedt sanoo.
Druid pyrkii tekemään verkkopalvelun kehittämisprojektin aloittamisesta mahdollisimman helppoa, tehokasta ja riskitöntä. Mitä Druidin Löytöretki-kartoitus sitten tarkalleen ottaen pitää sisällään?
– Kartoitamme asiakkaan kanssa yhdessä verkkopalvelun kehittämiskohteet. Prosessin päätteeksi asiakkaalla on käsissään palvelun nykytilanteen kuvaus, lista konkreettisista kehittämiskohteista ratkaisuehdotuksineen sekä alustava kustannusarvio kehitysprojektille, kaksikko kertoo.
Löytöretki vaatii vain viikon mittaisen sitoutumisen ja noudattaa ennalta määriteltyä kompaktia kaavaa, kertovat haastateltavat. Sen kiinteä hinta on 5000 euroa, eikä se sido ostamaan verkkopalvelun toteutusta Druidilta. Löytöretki voi toimia myös valmisteluna suunnitellulle kilpailutukselle.
– Löytöretken pohjalta on helppo ryhtyä varsinaiseen verkkopalvelun kehitysprojektiin tai vaikka rakentamaan täysin uutta palvelua – joko meidän tai jonkun muun toimittajan kanssa.
Nopeita kokeiluja ketterän kehityksen hengessä
Nopeat iteraatiot ja kokeilut ovat luontainen osa ketterää kehitystä. Druidilaiset kertovatkin, että Löytöretki sopii työkaluksi myös ketterien kokeilujen tekemiseen.
Löytöretki sopii työkaluksi myös ketterien kokeilujen tekemiseen.
– Tätä palvelua voi hyödyntää eri tavoin. Löytöretki mahdollistaa uusien toiminnallisuuksien tai palveluaihioiden testaamisen nopeasti ja kustannustehokkaasti, Iijalainen kertoo.
Kaksikon mukaan kyseessä ei ole pelkkää “konsulttien käsien heiluttelua”, vaan myös ohjelmistokehittäjät otetaan mukaan etsimään ratkaisuja.
– Teknologiavalintoja ja ratkaisumahdollisuuksia on aina paljon. Otamme kehittäjät mukaan arvioimaan ajatuksia ja kehittämisehdotuksia sekä etsimään niihin ratkaisuja. He voivat antaa näkemyksiä siihen, miten asiat olisi kaikkein parasta ratkaista.
Löytöretki sopii siis niille, joilla on jokin tarve, mutta ei ideaa sen ratkaisemiseksi.
– Löytöretkellä edetään kysymyksistä vastauksiin vain viikossa, ja piirretään kartta aarteen luokse, druidilaiset kiteyttävät.