Koronapandemia on pakottanut yritykset entistä ahkerammiksi pilvipalveluiden käyttäjiksi. Flexeran viime keväänä julkaisema State of the Cloud -tutkimusraportti kertoo, että pandemian alettua 59 prosenttia yrityksistä lisäsi pilvipalveluiden käyttöä suunniteltua voimakkaammin. Kiinnostus julkista pilveä kohtaan on myös suurta.

Kun koronarajoitukset viime keväänä alkoivat, monin paikoin pilven palveluita otettiin käyttöön vain päivissä. Ohjelmistojen ja pilvipalveluiden myyntiin ja hallintaan erikoistuneen Crayonin pilviasiantuntijat Marcel Burton ja Fredrik Nyberg muistuttavat, että vielä muutama vuosi sitten näin laajamittaiseen etätyöskentelyyn ja -opetukseen siirtyminen olisi vaatinut vähintään kvartaalin verran suunnittelua.

– Viime vuonna julkinen pilvi lunasti arvolupauksensa ketterästä kehityksestä ja nopeudesta. Joissain yrityksissä julkiseen pilveen siirtymistä oli mietitty jo pitkään, mutta korona oli viimeinen sysäys. Epävarmassa maailmantilanteessa julkinen pilvi on tuonut joustavuutta, sillä pitkiä sitoutumisia ei välttämättä vaadita, Burton sanoo.

Nyberg uskoo, että suosioon on vaikuttanut myös pilven hallittavuus, joka on asiakkaan näkökulmasta usein eri luokkaa kuin perinteisessä konesalissa.

– Perinteisessä konesaliratkaisussa asiakkaalla ei ole kokonaisvaltaista näkyvyyttä kuluihin, mutta pilvessä ne nähdään reaaliaikaisena ja asiakas pystyy hallinnoimaan käyttämiään palveluja, hän lisää.

”Isojen ja nopeiden muutosten ensimmäinen prioriteetti on toimivuus, eikä kustannustehokkuutta välttämättä mietitä.”

Kaksikko kuitenkin muistuttaa vauhtisokeuden vaaroista. Burton puhuu “julkisen pilven buffetista”, millä hän viittaa uusien palveluiden käyttöönoton nopeuteen: parhaimmillaan se onnistuu yhdellä napinpainalluksella. 

Tällaisessa tilanteessa ylikulutuksen riski on suuri.

– Isojen ja nopeiden muutosten ensimmäinen prioriteetti on toimivuus, eikä kustannustehokkuutta välttämättä mietitä. Julkisessa pilvessä kustannukset syntyvät per sekunti, minuutti tai tunti. Monelle laskujen suuruus onkin voinut tulla yllätyksenä, hän pohtii.

Kaiken perustana on hallintamalli

Crayonilla arvioidaan, että julkisen pilven optimoinnilla saavutetaan keskimäärin noin 20 prosentin säästöt. Nyberg kertoo, että joissakin tapauksissa puhutaan jopa 30 prosentin säästöistä. Kokonaisvaltaisen kustannustehokkuuden tärkeimmäksi osa-alueeksi hän nimeää hallintamallin. Siinä määritellään, kuka palveluita saa hankkia ja kenen vastuulla on niiden käytön sekä syntyvien kustannusten seuranta.

– Hallintamalli on oltava pohjalla pilvipalveluihin siirryttäessä. Dokumentaatiosta tulisi käydä ilmi hallinnoinnin lisäksi myös esimerkiksi tietoturva-asiat ja käyttöoikeudet, Nyberg sanoo.

 

Marcel Burton (vasemmalla) ja Fredrik Nyberg arvioivat, että julkisen pilven optimoinnilla saavutetaan keskimäärin 20 prosentin säästöt. Kuva: Crayon

 

Säästöjä voi syntyä montaa reittiä. Burton kertoo, että niistä suurimmat saavutetaan sitoutumalla palvelun käyttöön määräajaksi. Joskus kustannuksia saadaan alas optimoimalla käytössä olevaa kapasiteettia, ostamalla sitä etukäteen tai sammuttamalla palvelimet viikonlopun ajaksi.

Nybergille tulee mieleen vielä yksi esimerkki, jota moni ei tule ensimmäisenä ajatelleeksi.

– Hyvä säästökeino on käyttää on-premise-puolen ylimääräisiä lisenssejä pilvessä. Olemme hyödyntäneet tätä ratkaisua monen asiakkaamme kanssa ja kokemukset ovat hyviä, hän kertoo.

Jo muutaman esimerkin jälkeen tulee selväksi, että kulujen optimoiminen vaatii monenlaisen datan läpikäyntiä. Burton ennustaa, että jo lähitulevaisuudessa yritykset alkavatkin kaivata pilviarkkitehtien rinnalle pilvianalytiikan osaajia.

”Hyvä säästökeino on käyttää on-premise-puolen ylimääräisiä lisenssejä pilvessä.”

– Tilannetta voisi verrata automekaanikon työhön. Hälytysvalot voivat palaa, mutta vian syytä ei tiedetä ennen kuin päästään kurkistamaan konepellin alle. Samalla tavalla julkisen pilven kustannukset voivat alkaa karata, mutta syytä ei saada selville ilman riittävää kykyä analysoida julkisen pilven kulutusta, hän sanoo.

Säännöllinen raportti paljastaa säästökohteet

Crayon tarjoaa Cloud Economics -palvelua, johon kuuluu asiakkaalle toimitettava analytiikka julkisen pilven kulutuksesta. Sen avulla voidaan tehdä havaintoja mahdollisista säästökohteista sekä puuttuvista prosesseista hallintamallin kehittämiseksi.

– Hyödynnämme omaa BI-työkaluamme julkisen pilven tuottaman datan käsittelyyn ja muokkaamiseen helppolukuiseksi. Raportti toimitetaan kerran kuukaudessa tai kvartaaleittain riippuen asiakkaan julkisen pilven kulutuksesta, Burton sanoo. 

– Johtoryhmälle voidaan tuottaa yksinkertainen raportti, mutta asiantuntijoiden raportissa päästään tarvittaessa syvemmälle yksityiskohtiin ja kehityskohteisiin, Nyberg lisää.

Analytiikka ei kata vain yrityksen omaa kulutusta, vaan siinä seurataan myös pilvipalvelujen tarjoajien tekemiä muutoksia esimerkiksi hinnoittelumalleihin. Nybergin mielestä Crayonin vahvuuksiin lukeutuu kyky seurata niin Amazon Web Servicen, Microsoft Azuren kuin Googlen pilvipalveluiden parhaita käytäntöjä. Silloin yksikään potentiaalinen säästökohde ei jää pimentoon.

– Jokainen julkipilvitoimittajan tekemä muutos on säästömahdollisuus niille asiakkaille, jotka hyödyntävät muutoksen kohteena olevaa teknologiaa, Burton päättää.

 

Crayonin Ite wiki -profiilin

Crayonin verkkosivut

 

Kansikuva: Unsplash