Asiantuntijayrityksen suurin voimavara ovat sen työntekijät. Miten työntekijöiden osaamista, tyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta voitaisiin parantaa suomalaisissa yrityksissä?
Haastattelimme Cerion Solutions Oy:n Customer Success Manager Henrikki Kemppaista, jolla on aiheesta selvä näkemys. Kemppainen kertoo, että yksi tiedolla johtamisen kiinnostavimmista ajankohtaisista aiheista on HR-analytiikka eli People Analytics.
– HR-analytiikalla tarkoitetaan henkilöstöön ja liiketoimintaan liittyvien avaintietojen yhdistämistä ja analysointia keskenään tuottavampien liiketoimintapäätösten tueksi. Sillä tähdätään tulevaisuutta mallintaviin ennusteisiin ja tietoon perustuvaan päätöksentekoon johtamisessa.
Kemppaisella on laaja näkemys HR-analytiikan merkityksestä ja hyödyistä.
– Olen tehnyt diplomityön aiheesta vuonna 2015. Tutkin minkälaista lisäarvoa henkilöstöön liittyvän tiedon analysointi voi tuottaa organisaation päätöksenteon tueksi sekä mikä on HR-analytiikan merkitys organisaation suorituskyvylle ja tuottavuudelle.
HR-analytiikka tukee henkilöstöön liittyvää päätöksentekoa
Tietoyhteiskunnan kehittyminen on johtanut siihen, että organisaatioiden menestyminen perustuu yhä voimakkaammin aineettomiin menestystekijöihin.
– Valtaosa suomalaisista yrityksistä on jo nyt asiantuntijaorganisaatioita, joiden tulos muodostuu henkilöstön osaamisesta, luovuudesta ja sitoutuneisuudesta. Siksi henkilöstöpääoma on yksi merkittävimmistä erottumistekijöistä organisaatioille ja tärkeimmistä vaikuttajista organisaatioiden suorituskykyyn sekä tuottavuuteen, Kemppainen kertoo.
”Valtaosa suomalaisista yrityksistä on jo nyt asiantuntijaorganisaatioita, joiden tulos muodostuu henkilöstön osaamisesta, luovuudesta ja sitoutuneisuudesta.”
Harva yritys kuitenkaan seuraa henkilöstöön liittyvää analytiikkaa kovin syvällisellä tasolla tai hyödyntää sitä strategisessa päätöksenteossa. Yksi hyvä kohde analytiikan hyödyntämiseen olisi henkilöstön koulutus.
– Sen sijaan, että seurataan esimerkiksi vain työntekijän koulutukseen käytettyjä tunteja, organisaatiot voisivat ennustaa muutoksia henkilöstön osaamisvaatimuksissa. HR-analytiikasta saatavia tietoja voidaan hyödyntää odotetun investoinnin takaisinmaksun laskemisessa esimerkiksi henkilöstön palkkaukseen tai koulutukseen liittyen.
Analytiikkaa voidaan käyttää systemaattisesti määrittämään esimerkiksi rekrytoinnin kohteet, potentiaalisimmat työntekijät ja parhaat suoriutujat. Sen avulla voidaan selvittää, mitkä ovat avaintekijöitä organisaation henkilöstön hyvinvoinnin kannalta, mitkä yksilöt, osastot tai yksiköt tarvitsevat erityistä huomiota tai millä toiminnoilla on suurin vaikutus organisaation liiketoiminnan suorituskykyyn.
HR-analytiikka tukee siis vahvasti henkilöstöresursseihin liittyvää päätöksentekoa sekä henkilöstöresurssien kohdentamista. Se on tehokas keino osoittaa parannukset henkilöstöön sijoitetun pääoman tuotoissa.
HR-analytiikalla säästöjä henkilöstö- ja rekrytointikuluihin
Suomessa HR-analytiikan käyttö on Kemppaisen mukaan vielä alkutekijöissään, eikä sitä ole vielä hyödynnetty systemaattisesti osana liiketoiminnan päätöksentekoa.
Useissa monikansallisissa yhtiöissä ja huippu-urheiluseuroissa HR-analytiikkaa on sen sijaan hyödynnetty menestyksekkäästi jo pitkään. Yksi esimerkki on yhdysvaltalainen tiedonhallinnan yhtiö Convergys.
– Yhtiö selvitti analytiikan avulla, mitä henkilöstö arvostaa eniten ja loi mallin henkilöstön sitouttamiseen. Analyysi osoitti, että työntekijät tarvitsevat joustoa työaikoihin, tukea ja koulutusta osaamisen kehittämiseen sekä palkitsemiskäytäntöjä. Uuden tiedon ansiosta yhtiölle kertyi säästöä rekrytointi- ja koulutuskustannuksissa neljän vuoden aikana yhteensä 57 miljoonaa dollaria.
Toinen hyvä esimerkki on yhdysvaltalainen markkinointi- ja jakeluyhtiö Sysco, joka HR-analytiikkaa hyödyntämällä säästi noin 50 miljoonaa dollaria ja paransi henkilöstön pysyvyyttä 20 % kuudessa vuodessa. Yhtiö vertaili mittareita keskenään ja sai selville, että tyytyväisimmät työntekijät synnyttivät eniten liikevaihtoa, sitoutuivat parhaiten ja olivat pienin kulu organisaatiolle.
– Esimerkkejä on lukuisia ja näiden valossa HR-analytiikkaa on hyödynnetty muun muassa työvoimatarpeiden ennustamiseen, strategisempaan rekrytointiin, henkilöstörakenteen optimointiin sekä henkilöstöresurssien kehittämiseen ja kouluttamiseen liittyviin päätöksiin. Lisäksi analytiikan avulla on saatu parannettua ja ennustettua henkilöstön työtyytyväisyyttä, sitoutumista ja pysyvyyttä organisaatiossa, Kemppainen kertoo.
”HR-analytiikkaa on hyödynnetty muun muassa työvoimatarpeiden ennustamiseen, strategisempaan rekrytointiin, henkilöstörakenteen optimointiin sekä henkilöstöresurssien kehittämiseen ja kouluttamiseen liittyviin päätöksiin.”
HR-analytiikan hyödyntämismahdollisuudet ovat moninaisia ja niitä tulisi kehittää organisaatiokohtaisesti.
– Jos analysoidaan vain sellaisia tietoja keskenään, joilla muut organisaatiot ovat onnistuneet löytämään hyötyjä, niin saatetaan joutua harhaan eikä löydetä niitä omalle organisaatiolle tuottavimpia ratkaisuja. Tärkeintä on lähteä liikkeelle pienin askelin ja aloittaa ajatustyö siitä, minkälainen haaste halutaan yhdessä ratkaista tai minkälainen muutos halutaan omassa organisaatiossa saada aikaan.
Kemppainen näkee suuren tuottavuuspotentiaalin henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisessä analytiikan avuin.
Hänen mukaansa hyvinvoiva työyhteisö on innovatiivinen, rohkea ja haluaa oppia uutta. Se heijastuu parempaan suorituskykyyn, asiakastyytyväisyyteen ja lopulta organisaation tuottavuuden kehittymiseen. Hyvinvoiva henkilöstö myös sairastaa vähemmän, mikä näkyy kustannussäästöinä.
Lue myös Cerion Solutionsin analytiikka-aiheiset referenssit
Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara – siihen kannattaa satsata
Useat tutkimukset sekä käytäntö ovat osoittaneet, että henkilöstö on organisaatioiden tärkein voimavara.
– HR-analytiikka mahdollistaa tämän optimaalisen kehittämisen kustannustehokkaasti. Henkilöstöpääoman mittaaminen ja analytiikka ovat keinoja muuntaa aineettomat voimavarat numeerisiksi tukemaan organisaation päätöksentekoa. Niinpä organisaatioiden tulisi luoda selkeä kokonaiskuva henkilöstöpääomasta ja pyrittävä parantamaan sen avulla toiminnan suorituskykyä ja tuottavuutta.
Kemppaisen mukaan henkilöstöanalytiikan merkitys myös suomalaisissa yrityksissä tulee kasvamaan, vaikka moni yritys keskittyy vielä liiketoimintatiedon keruun ja raportoinnin automatisointiin.
– Uskon, että HR-analytiikan hyödyntäminen Suomessa tulee yleistymään, kun liiketoimintatiedon hallinnan välineet kehittyvät ja raportointi automatisoituu yhä useammassa organisaatiossa. Samaan aikaan muun muassa analytiikan, tekoälyn ja koneoppimisen sovellukset kehittyvät.
Cerionista tiedolla johtamisen kokonaisvaltainen kumppani
– Olemme Cerionilla mahdollistamassa asiakkaidemme tiedolla johtamisen, toimittamalla aina asiakkaan tarkoitukseen sopivan data-alusta- ja analytiikkaratkaisun. Olemme kehittäneet vuosien saatossa myös oman tietovaraston kehitys- ja automaatiovälineen (DSharp), jota asiakkaamme voivat itse hyödyntää. Välineen avulla data-alustan kehitys- ja ylläpitokustannukset ovat noin 90 % alhaisemmat kuin käsin koodaamalla. Samalla ratkaisumme mahdollistaa nopean sekä monipuolisen tiedon hyödyntämisen johtamisessa ja luo asiakkaillemme läpinäkyvyyden dataan eri näkökulmista. Olemme rakentaneet asiakkaidemme kanssa myös edistyneempää analytiikkaa ja haluamme tulevaisuudessa yhä vahvemmin toimia kokonaisvaltaisena kumppanina tiedolla johtamisessa. HR-analytiikka tulee olemaan yksi kulmakivi tässä, Kemppainen kertoo.
Kemppainen toivoo kaikille lukijoille menestystä tiedolla johtamisen kehittämisessä sekä rohkeutta ottaa ensimmäinen askel HR-analytiikassa.
Henrikki Kemppainen
Customer Success Manager
henrikki.kemppainen@cerion.fi
p. 040 821 9628
ite wikin yrityshaku »
Kaikki it-alan työpaikat »
Kaikki it-alan tapahtumat »
ite wikin referenssihaku »
ite wikin julkaisuhaku »
