Yhteiskehittäminen on määriteltävissä eräänlaiseksi yhteistyön alamuodoksi, jossa työtä tehdään sellaisten tahojen kesken, jotka eivät normaalisti työskentele yhdessä. Tiimi voidaan koota saman organisaation eri yksiköiden väliltä, mutta usein yhteiskehittämisen kumppani löytyy oman yrityksen ulkopuolelta. 

Yhteiskehittämisen asiantuntijapalveluihin erikoistuneen Industryhackin toimitusjohtaja Mikael Hautala on huomannut, että yritykset tuppaavat törmäämään samoihin haasteisiin käynnistäessään kehitysprojektejaan.

– Jos kehitysprojekti edellyttää osaamista, jota omassa talossa ei vielä ole, on toteutukseen löydettävä apua muista organisaatioista. Sopivien kumppaneiden tunnistaminen edellyttää usein perusteellista kartoitusta yli toimialarajojen ja olemassa olevien verkostojen laajentamista, hän aloittaa.

”Yhteistyön starttaamisessa on tavallisesti paljon tehostamisen ja sujuvoittamisen varaa.”

Kartoituksen tekeminen on työlästä. Hautalan mukaan se vaatii tyypillisesti enemmän resursseja kuin mitä yksittäisessä kehitysprojektissa ollaan valmiita käyttämään. Vaikka mahdollinen kumppani olisikin tiedossa, on yhteistyön käynnistäminen silti usein hidasta. Lopulta siihen voi kulua aikaa jopa enemmän kuin itse kehitysprojektiin.

– Kolmenkymmenen tutkimamme tapauksen perusteella pelkästään organisaatioiden välisestä, kolmen kuukauden kokeiluprojektista sopimiseen kuluu keskimäärin 4,5 kuukautta. Yhteistyön starttaamisessa on siis tavallisesti paljon tehostamisen ja sujuvoittamisen varaa, hän kertoo.

Industryhack auttaa asiakkaitaan taklaamaan juuri näitä haasteita. 

Yhteiskehittäminen tuo ratkaisuja suuriinkin haasteisiin

Peruutetaan vielä hetkeksi ajassa taaksepäin, syksyyn 2014. Silloin Industryhack oli juuri syntynyt ja viemässä bussilastillisen koodareita Konecranesin T&K-halleihin. Oli alkamassa Suomen ensimmäinen teollisen internetin hackathon.

– Opimme jo varhain, että organisaatioiden rajat ylittävässä kehitystyössä on valtavaa potentiaalia ratkaista suuria haasteita, Hautala sanoo.

”Toimintamallimme jalostui usean vuoden ajan yhdessä asiakkaiden ja innovatiivisten kasvuyritysten kanssa.”

Kokemuksen karttuessa yritys päätti kehittää toimintamalliaan varmistamaan oikeiden kumppanien tunnistamista ja vauhdittamaan yhteistyön käynnistämistä. Pikkuhiljaa haastekilpailujen muoto alkoi kehittyä hackathoneista kohti nykyistä mallia.

– Toimintamallimme jalostui usean vuoden ajan yhdessä asiakkaiden ja innovatiivisten kasvuyritysten kanssa. Olemme myös tehneet EU-tasolla pioneerityötä kehittämällä haastekilpailujen käyttöä innovatiivisten hankintojen työkaluna sekä muotoilemalla standardiehdot suurten ja pienten yritysten väliseen yhteistyöhön. Tänä päivänä tehtävämme on auttaa asiakkaitamme löytämään oikeat kumppanit ja varmistaa sujuva yhteistyö kehitysprojekteissa.

Kohti innovatiivisempaa toimintaa

Hautala uskoo, että monen yrityksen vakiintunut tai nykytoiminnan tehokkuuteen optimoitu organisaatiokulttuuri kaipaa luovaa ravistelua. 

– Vaikka muskelit uuden kehittämiseen löytyisivät oman talon osaajista, siirtyminen kohti innovatiivisempaa toimintaa voi silti olla tarpeen.

Kehitysprojektin käynnistysvaiheessa työskentelyn suunnitteluun vaikuttavat muun muassa projektin tavoitteet, osallistujien määrä ja käytettävissä oleva aika. Hautalan mukaan kehitysprojektien vetäjät kaipaavat usein tukea osallistamisen menetelmien valintaan ja toteutukseen. 

– Omasta takaa ei aina löydy valmista, koeteltua ratkaisua toimivaan organisoitumiseen. Toisaalta kehitysideoiden toteuttamisen tueksi kaivataan myös kokemusta nopeista kokeiluista ja systemaattisuudesta. 

Hautala sanoo, että moni törmää kehitystoiminnan päivittämisen yhteydessä vaikeisiin kysymyksiin: Miten päivittäisessä työssä syntyvät ideat ja tarpeet kerätään, käsitellään ja arvioidaan, jotta ne etenevät kokeilemalla kehittäen uusiksi ratkaisuiksi? Miten henkilökuntaa voidaan osallistaa nykyistä enemmän tuotekehitykseen ja priorisoida tähän aikaa operatiivisen työn ajamatta kehittämisen yli? 

– Monia tunnistamiamme kehitysprojektien ongelmia yhdistää se, että arvokkaiden asiantuntijoiden, olivat ne sitten omia tai kumppaneiden, aika ja energia halutaan kohdistaa uuden kehittämiseen – ei sen miettimiseen, miten kehittäminen pitäisi toteuttaa. Monessa organisaatiossa kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen myös suhtaudutaan koko ajan kunnianhimoisemmin, ja Suomesta löytyy jo hienoja esimerkkejä sen systemaattisesta hyödyntämisestä.

Industryhackin Ite wiki -profiilista löydät lisätietoa yrityksen tarjonnoista ja referensseistä.

Industryhackin verkkosivut