Viime viikolla järjestetty Teollisuus 4.0 -virtuaalitapahtuma kokosi toimialan päättäjät keskustelemaan keinoista, joilla suomalaiset yritykset pystyvät vastaamaan kovenevaan globaaliin kilpailuun.

Teollisuus ei ole nopeiten muuttuva toimiala, sen William von der Pahlenin ja Isak Raution isännöimään studioon saapuneet vieraatkin totesivat pariin otteeseen. Teknologiakehityksen tahti on kuitenkin kiihtymässä. 

Yksi syy nopeutuneeseen muutosvauhtiin on viime vuosina nähty teknologian hintojen tippuminen. Laskentatehon kasvun myötä myös datasta on tullut merkittävä muutoksen ajuri. Maailmassa, jossa erilaiset häiriöt voivat yllättää, datan hyödyntäminen alkaa olla vaatimus kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden säilyttämiseksi. 

Olemassa olevan datan määrästä osviittaa antoi Valmetin automaatioliikentoimintalinjaa johtava Sami Riekkola.

– Meillä etävalvonnan ja optimointipalveluiden piirissä olevat tuotantolaitokset tuottavat päivittäin noin kaksi miljardia riviä dataa, hän kertoi.

Riekkola painotti, ettei datan hyödyntäminen ole aina itsestäänselvyys. Kehitystä voi hidastaa esimerkiksi kyvykkyyksien puute tai datan omistajuuteen liittyvät asiat. Hän muistutti asiakkaiden tuntevan itse parhaiten omat teolliset prosessinsa. Silloin toimittajan tehtävä on miettiä yhteistyössä asiakkaan kanssa, miten kerättyä dataa analysoidaan ja jalostetaan. 

– Tarvitaan joustavuutta molemmilta puolilta ja tahtoa tehdä asioita luontevasti yhdessä, hän kiteytti.

Johtamiskäytännöt uusiksi

Tapahtumassa korostettiin ihmisen roolia teknologiakehityksen tukijana. Pelkkä uuden teknologian käyttöönotto ei vielä avaa ovia markkinoiden paalupaikalle, sillä laajamittainen digitaalinen transformaatio ja siirtymä kohti datataloutta vaativat vanhojen ajattelutapojen ravistelua ja vankkaa johtajuutta.

– Jatkuvasta datan määrän kasvusta ei ole hyötyä, jos johtaminen ei pysy vauhdissa mukana, eikä kehitetä sitä, miten johtamiskäytännöt virittäytyvät samanaikaisesti, Valion Executive Vice President Juha Penttilä totesi.

”Jatkuvasta datan määrän kasvusta ei ole hyötyä, jos johtaminen ei pysy vauhdissa mukana.”

Penttilän kanssa keskustellut Insta Groupin CDO Juha Latvala puolestaan uumoili, että monessa yrityksessä joudutaan lopulta hyväksymään se tosiasia, että ihminen määrää muutosvauhdin nopeuden.

– Usein käytetään paljon energiaa siihen, että pohditaan, onko ensin ratkaistava johtaminen, data vai automatisaatio. Tavallaan kysymyksen asettelu on väärä, koska näistä kolmesta se on aina heikoin lenkki, joka määrittelee etenemistahdin. Usein ihminen alkaa olla heikoin lenkki tässä nopeassa syklissä. Sen tiedostaminen ja siihen reagoiminen on jo arvokas asia.

Kilpailukykyä ylläpidetään asiakasymmärryksellä

Datan ohella päivän punaiseksi langaksi nousi asiakasymmärys. Esimerkiksi Kemiran kehitysjohtaja Esa-Matti Puputti ja Konecranesin Teknologiat-yksikön johtaja Juha Pankakoski painottivat molemmat sen merkitystä.

– Suurin yksittäinen disruptiivinen tekijä on se, että enemmän ja enemmän kilpailukykyä tuotetaan ja ylläpidetään ymmärtämällä, miten asiakas hyödykkeitä käyttää. Sen taustalla on kaikki, mikä yleisesti liittyy IT:n kehittymiseen: pilviteknologia, koneäly ja sensorointi, Pankakoski sanoi.

– Nykyisin puhutaan paljon palveluista eli siitä, mitä muuta asiakkaalle voidaan tarjota kuin itse tuote. Silloin ollaan hyvin lähellä asiakkaan prosessia ja pitää nähdä, mikä on se lisäarvo, joka voidaan tuottaa, Puputti täydensi.

”Enemmän ja enemmän kilpailukykyä tuotetaan ja ylläpidetään ymmärtämällä, miten asiakas hyödykkeitä käyttää.”

Asiakasymmärrys on keskiössä myös uusien tuotteiden innovoinnissa. 

– Kemiran tuotekehityksessä syklit ovat pitkiä, sillä uutta molekyyliä ei kehitetä ihan joka päivä. Me haemme asiakkaan tarpeesta inputin tuotteen kehityssuunnalle, Puputti jatkoi.

Kyberuhat koskettavat kaikkia

Muutosvauhdissa on pystyttävä huolehtimaan myös yrityksen tietoturvasta. Iltapäivällä Accenturen Security Consulting Manager Niko Marjomaa tarjoili yleisölle hiljattain julkaistun 2021 Cyber Threat Intelligence Report -tutkimuksen päätuloksia sekä näkemyksiään yritysten vastustuskyvyn voimistamiseen.

Marjomaa muistutti, että kyberrikolliset pyrkivät koko ajan kehittämään omaa toimintaansa ja ovat omaksuneet ketterälle yritystoiminnalle tutun fail fast -ideologian. Jos joku hyökkäystekniikka ei vaikuta toimivalta, pyritään se nopeasti korvaamaan toisella.

Accenturen tutkimuskin vahvisti kyberuhkien koskettavan nykyisin kaikkia yrityksiä toimialasta ja koosta riippumatta. Marjomaa kertoi, että sensoreiden ja digitaalisten palveluiden yleistyessä perinteiset haittaohjelmat ovat alkaneet vallata myös yritysten teollista puolta.

– Riskien ymmärtämisen pitäisi ulottua läpi koko organisaation ja ulkopuolisen IT-kumppanin. Hallitustasolla ei tarvitse olla tietoturva-ammattilainen, mutta pitää olla tietoinen siitä, missä yritys menee.

”Yritykset alkavat olla avoimempia siitä, mitä on tapahtunut. Kun yksi puhuu, muutkin alkavat puhua.”

Marjomaan mukaan päällä on jo murrosvaihe. Hän on huomannut, että yhä useamman yrityksen hallituksessa istuu tietoturvasta kiinnostuneita henkilöitä.

– Tietoturvasta on myös alettu puhua enemmän ja yritykset alkavat olla avoimempia siitä, mitä on tapahtunut. Kun yksi puhuu, muutkin alkavat puhua, hän totesi.

Yritysten on hyvä varautua pahimpaan myös kyberuhkien osalta, Marjomaa sanoi. Hän kehotti uhkatiedolla ennakointiin eli kartoittamaan sitä, millaista kehitystyötä yrityksessä tehdään ja missä kohdissa verkkoa siihen liittyvää tietoa liikkuu. Tämän jälkeen tulee hahmottaa toimenpiteet, joita vaaditaan riskien minimoimiseksi.  

Jälleen korostuu ihmisen rooli.

– Tietoturvatuote ei saisi olla isäntä. Taustalla ovat edelleen ihmiset, prosessit ja mallit, joilla yritys toimii. Tietoturvatuotteet tuovat turvaa ja tukea, ne avustavat tekemistä. Hyvä ja toimiva tietoturva lähtee kuitenkin muusta kokonaisuudesta liikkeelle. 

 

Kuva: Professio