Elokuussa sain ystävältäni viestin, jossa hän kertoi koronan siirtäneen Antti Tuiskun syyskuulle suunniteltua stadionkonserttia jälleen vuodella eteenpäin. Asian aavisteluun ei oltu vaadittu kovin suuria ennustajan lahjoja, joten itselläni oli muhinut takataskussa jo jonkin aikaa varasuunnitelma: Mimmit koodaa -hackathon. Sattumalta se olisi vieläpä ensimmäinen hackathonini.

Ilmoittautumista kirjoitellessa pohdiskelin, mitä termi hackathon tuo mieleeni. Ajatuksissa vilistivät muun muassa aamuyöhön jatkuva koodaaminen ja mikrossa lämmitetty einesruoka, joka lopulta kuitenkin syödään kylmänä, koska se ehtii jäähtyä lautaselle. Aloin pohtia, olisinko hackathonissa vaarassa sortua kahviin, jota olin onnistuneesti viimeiset pari vuotta vältellyt. Lomakkeen lähtiessä verkon syövereihin, kysyin itseltäni vielä, enkö todella viettäisi vapaata syysviikonloppua mieluummin vaikka luonnossa.

Mutta luonnossa oman osallistumiseni syy juuri piili. Mimmit koodaa -hackathonin Sustainable Everyday Life -haasteessa etsittiin uusia kestävän elämän ratkaisuja. Haasteen teema yksinkertaisesti puhutteli metsäekologia sisälläni sen verran voimakkaasti, että halusin mukaan. Ilokseni löysin tieni osaksi tiimiä, joka suunnitteli ratkaisullaan pelastavansa pölyttäjät. 

Seuraavaksi on hyvä esittää yksi oleellinen kysymys: voiko pölyttäjäkadon pysäyttää mobiilisovelluksella? Ei tietenkään kokonaan, mutta kyllä se koodi voi tässäkin asiassa auttaa. 

Voiko pölyttäjäkadon pysäyttää mobiilisovelluksella?

Samaa mieltä tuntuivat olevan myös tiimiämme mentoroineet ammattilaiset, jotka pitivät ideaamme puutarhaharrastajille suunnatusta, yhteisöllisestä sovelluksesta hyvänä heti viikonlopun alkumetreiltä asti. Hyvä idea on kuitenkin vasta kaiken alku.

Koulussa harjoitustehtävät tuppaavat noudattamaan kaavaa, jossa ensin käydään nopeasti läpi se, mitä on tarkoitus tehdä ja sen jälkeen avataan VS Code (tai Visual Studio) ja aletaan toteuttaa. Toista se on tositoimissa.

Pelkästään konseptin kirkastamiseen, kohderyhmän valintaan sekä sovelluksen tavoitteiden ja toiminnallisuuksien ideointiin kului koko perjantai ja valehtelematta myös iso osa lauantaista. Aina kun ajattelin tulleen valmista, tiimimme Zoom-huoneeseen tupsahti mentori nostaen esiin näkökulman, jota emme olleet vielä huomioineet. Suunnittelu ei todellakaan ole missään projektissa läpihuutojuttu. 

Totta vaikuttaa olevan sekin, että mitä useamman ihmisen kanssa ideoistaan puhuu ääneen, sitä paremmaksi ne jalostuvat. Oma myyntilauseemme sai itse asiassa alkunsa, kun kerroin sovellusideastamme ystävälleni.

Entäpä sitten se yömyöhään jatkuva koodaus? Meidän ryhmämme ei kirjoittanut viikonlopun aikana riviäkään koodia. Mikäli muiden pitcheistä mitään oikein ymmärsin, monella muullakin oli sunnuntaina valmiina vasta visuaalinen mockup. Sekin kertoo suunnitteluprosessin tärkeydestä paljon.

Digiprojektissa on paljon muitakin ulottuvuuksia kuin koodaus.

Työtunteja kuitenkin kertyi sen verran reilusti, että säännöllisesti hackathoneissa tuskin tulee jatkossa vietettyä aikaa. Lauantai-iltana kymmeneltä istuin olohuoneen lattialla pohtien, jaksaisinko käyttää vielä tunnin kirjoittaakseni pääpirteet sovelluksen mahdollisesta ansaintamallista. Olimme käyneet muutamia eri vaihtoehtoja läpi, mutta oikeastaan sovelluksemme taustalla vaikuttava ajatus luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta oli motivoinut tekemistämme vahvasti läpi viikonlopun. Joku nasevasti totesikin, että ei tässä metsästetä miljoonan liikevaihtoa, vaan miljoonaa uutta kimalaista!

Ensimmäinen hackathon oli siis monella tavoin mieleenpainuva kokemus. Viikonlopun jälkeen olin toki muutaman päivän todella väsynyt, mutta uudet tuttavuudet ja tapahtuman aikana käydyt keskustelut olivat sen arvoisia. Kahviinkaan en koskenut. Kannustankin kaikkia lähtemään rohkeasti mukaan vastaaviin tapahtumiin, jos ajatus yhtään houkuttelee. Digiprojektissa on paljon muitakin ulottuvuuksia kuin koodaus, joten juuri sinun osaamisesi saattaa nousta sellaisessa arvoon arvaamattomaan. 

 

Kuva: Unsplash

 

Lue myös:

Kaikki alkoi it-kuplasta – Wunder Finlandin Talvikki Heike kertoo polusta palvelumuotoilun ammattilaiseksi

Millaista on ohjelmistokonsultin työ Softabilityllä? – It-alan työelämästä kertova juttusarja jatkuu

Sovelluskehitys ei aina vaadi koodaustaitoja – Kansalaiskehittäjän valttikortti on liiketoiminnan tarpeiden omakohtainen ymmärrys