Suosittu tapahtumasarja Nordic Leaders Circle sai viime perjantaina kotimaisen spesiaalin. Neljä suomalaista talousjohtajaa kokoontui toimittaja Peter Nymanin johdolla keskustelemaan työnsä muutoksista, tiedolla johtamisesta sekä vastuullisuuskysymyksistä. 

Helsingissä sijainneeseen studioon olivat saapuneet Attendo Suomen Henna Plit, Kemiran Petri Castren ja Pohjolan Voiman Minna Laakso. Finnlinesin Tom Pippingsköld osallistui työmatkansa takia etäyhteydellä Espanjasta.

Ennen aamun varsinaiseen agendaan siirtymistä Nyman ei malttanut olla kysymättä, millaisia oppeja pandemia-aika oli tämänkertaisille osallistujille tuonut. Osa panelisteista edusti toimialaa, jolla koronan vaikutukset olivat jääneet melko pieniksi. Silti yhteinen näkemys löytyi nopeasti: viimeinen puolitoistavuotinen oli lisännyt kriisitietoisuutta ja skenaarioajattelua.

– Pitää olla koko ajan pulssilla ja osata hahmottaa skenaarioita. Itselleni pandemia opetti, että pitää ymmärtää liiketoimintaa astetta paremmin, jotta pystyy hahmottamaan sen, mihin voidaan mennä, Plit tiivisti ajatuksensa muiden nyökytellessä vieressä.

”Muutoksiin on pystyttävä reagoimaan nopeasti.”

Pippingsköld painotti yhtiön dynamiikkaa, joka ei saa pettää haastavissakaan tilanteissa.

– Pandemia osoitti, että muutoksiin on pystyttävä reagoimaan nopeasti. Näin on oltava jatkossakin oli suunnitteluhorisontti vuosi tai viisi vuotta eteenpäin, hän sanoi.

Haasteet löytyvät ulkoisesta läpinäkyvyydestä

Muutoin korona jätettiin keskustelussa sivuosaan ja suurimman siivun 75 minuutista panelistit käyttivät pohtimalla kahden järkälemäisen termin, läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden, merkitystä liiketoiminnalle ja talousfunktiolle. 

Keskustelun asiantuntijakommentaattorina toiminut Baswaren tuotehallintojohtaja Jari Paananen kertoi Harvard Business Review’n ja PwC:n tutkimuksista, joiden tuloksissa korostuu läpinäkyvyyden merkitys. Talousjohtajalta vaaditaan nyt kokonaisvaltaista kuvaa liiketoiminnasta: pelkkä näkyvyys dataan ei enää riitä, vaan myös sen taustat tulee tietää.

Läpinäkyvyys jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen läpinäkyvyyteen. Panelistit tuntuivat kokevan, että tällä hetkellä suurimmat haasteet liittyvät jälkimmäiseen, sillä toimitusketjut ovat usein pitkiä ja ulottuvat ympäri maailmaa.

– Pian on tulossa raportointivelvollisuus, joka vaatii ymmärtämään sen, mitä arvoketjussa tapahtuu. Meillä isompi haaste on se, miten saadaan läpinäkyvyyttä koko ketjuun, Castren pohti.

Hänen muistutti, että taloushallinnolle on oleellista ymmärtää, mitkä tekijät ohjaavat bisnestä ja mistä asiakkaat haluavat maksaa. Vaikka tätä dataa on tuotettu jo vuosia, jatkossa sen merkitys vain kasvaa. Samoilla linjoilla oli myös Minna Laakso.

”Pian on tulossa raportointivelvollisuus, joka vaatii ymmärtämään sen, mitä arvoketjussa tapahtuu.”

– Talousfunktiossa on totuttu tuottamaan dataa, mutta nyt pitäisi laittaa enemmän paukkuja sen analysointiin. Talousdatan lisäksi on muutakin dataa, meillä esimerkiksi voimalaitosdataa, jonka läpinäkyväksi saattamisen kanssa tehdään paljon töitä, hän totesi.

Pippingsköld nosti esiin hankintaprosessien muodostamisen ja johtamisen aina tarjouspyyntöjen luomisesta lähtien. Finnlinesilla luotetaan keskitettyyn hankintaan, jonka hän uskoi edistävän läpinäkyvyyden saavuttamista.

– Keskitetty hankintayksikkö saattaa tehdä kontrollin ja läpinäkyvyyden luomisesta helpompaa. Meillä prosessit on saatu jo niin hyviksi, että useissa tärkeissä kategorioissa tunnemme toimittajat ja auditoimme heidät. Sillä tavalla saamme luotua läpinäkyvyyttä.

Keskustelijat uskoivat, että pikkuhiljaa kuljetaan kohti maailmaa, jossa eri yritysten liiketoiminnat limittyvät entistä vahvemmin toisiinsa. Laakso kertoi, että jo nyt suurin osa liiketoimintakumppaneista ymmärtää kasvavat raportointivaatimukset ja tiedon kysymisen juurisyyt. Ideaalitilanteen saavuttamiseen on kuitenkin edelleen matkaa.

– Tietynlaista sujuvuutta ja dialogia tarvitaan vielä lisää, Laakso kommentoi.

– On helppo sanoa, että kaikkien toimintatapojen on oltava läpinäkyviä. Sen eteen on kuitenkin tehtävä töitä. Jos hankinta kestää pitkään, täytyy varmistaa tavarantoimittajan kyky palvelun tuottamiseen. Tämän takia on oltava osaavat ostajat, Pippingsköld jatkoi.

Tiedolla johtaminen oli agendalla läpi pandemia-ajan

Paananen muistutti tutkimusten osoittavan, että läpinäkyvyys ulottuu parantuneita päätöksiä pidemmälle. Sen tuottaminen näet saa yrityksen brändiarvon kasvamaan ja työntekijät sitoutumaan pidemmäksi aikaa. 

Läpinäkyvyyden edistämisessä on kyse pitkälti yrityksen kyvykkyydestä nostaa olemassa olevan datan hyödyntäminen seuraavalle tasolle. Nymanin tiedustellessa sitä, millaiset digitalisaatiohankkeet ovat nyt prioriteettilistojen kärjessä, data oli tavalla tai toisella esillä jokaisessa vastauksessa.

”Voimalla etätyöskentelyyn siirtyessä tajusimme, miten tärkeää on alkaa panostaa tiedolla johtamisen hankkeisiin.”

Attendo Suomen Plit kertoi innostuvansa erityisesti tiedon johtamisesta. Hän arveli, että monen yrityksen iso haaste on tiedon sirpaloituminen eri järjestelmiin, jolloin automatisoinnin tavoiteltava lopputilanne on se, jossa “tiedot ovat mukavasti oikeissa paikoissa”. Korona ei käsitystä muuttanut, päinvastoin.

– Voimalla etätyöskentelyyn siirtyessä tajusimme, miten tärkeää on alkaa panostaa tiedolla johtamisen hankkeisiin. Laadukasta dataa tarvitaan, jotta pystytään tekemään oikeat päätökset, hän sanoi.

Sama havainto oli tehty myös Pohjolan Voimalla.

– Pandemian alussa tuli hetken pysähdys. Nopeasti kuitenkin ymmärsimme, että tiedolla johtamisen hankkeet ovat todella tärkeitä ja niitä oli pakko viedä eteenpäin. Lopulta niiden jatkaminen sujui hienosti myös etänä, Laakso kommentoi.

Tekoälypilotit kohdistuvat toisaalle

Tekoäly on puhuttanut Nordic Leaders Circlessä aiemminkin. Joulukuussa 2020 järjestetyn paneelin osallistujat kertoivat tuolloin, että omassa organisaatiossa tekoälyä pilotoidaan voimakkaammin muissa yksiköissä kuin taloushallinnossa. Suomalaiset talousjohtajat olivat samoilla linjoilla.

Pippingsköld muistutti laivojen olevan täynnä teknologiaa ja pitkälle vietyä automatisointia. Castren ja Laakso puolestaan kertoivat tekoälykokeilujen liittyvän ennakointiin. Kemiralla pilotointia tehdään metsäteollisuuden asiakkaiden kanssa, ja Pohjolan Voimalla erityisesti voimalaitosten kunnossapitoon liittyen. 

Myöskään Plit ei nimennyt taloushallintoa Attendon tekoälykokeilujen keskukseksi. Hän kertoi odottavansa tekoälyltä tulevaisuudessa apua esimerkiksi työvuorosuunnitteluun.

– Meillä on 13 500 työntekijää 400 toimipisteessä, ja työvuorosuunnittelu tehdään paikan päällä. Merkittävä tekijä on, kun tekoäly saadaan luomaan suunnittelulle pohja, johon yksikön johtajan on helppo jakaa työvuorot tasa-arvoisesti, Plit sanoi.

Vastuullisuus lähtee strategiasta

Panelistit olivat yksimielisiä myös vastuullisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Paananen puhui omassa alustuksessaan trendistä, joka on tullut jäädäkseen. Päivittäin mediat kertovat ilmastonmuutoksesta, sään ääri-ilmiöistä tai Elokapinan kaltaisesta aktivismista, jossa järein keinoin vaaditaan pysyvää muutosta. 

Paananen arveli, että osalle yrityksistä vastuullisuus nousee agendalla luonnostaan sen tarjotessa mahdollisuuden uuden liiketoiminnan luontiin ja kilpailussa erottautumiseen. Toisille muutosten motiiveina ovat sääntely ja normit. Joka tapauksessa menestyvä yritys sisällyttää vastuullisuuden nyt myös strategiaansa.

– ESG (environmental, social and governance) on koko strategiamme ytimessä. Ilman sitä ei voi tulevaisuudessa toimia. Jatkossa rahan saannin edellytys tulee olemaan se, että yritys toimii ympäristöystävällisesti ja sitä voidaan mitata, Pippingsköld kommentoi.

Hän kertoi lisäävänsä lyhenteen eteen usein vielä ylimääräisen E-kirjaimen, joka viitta termiin economy.

– Kun yhtiö painottaa taloudellista tehokkuuttaan, se pystyy myös panostamaan ja investoimaan ympäristöystävälliseen teknologiaan, hän jatkoi.

”Vastuullisuus on talousjohtajan omalla agendalla iso asia.”

Nyman pohtii, onko talousjohtaja jo eräänlainen vastuullisuusjohtaja itsekin. Vieraat eivät uskaltaneet ottaa titteliä itselleen, mutta tunnustivat väittämässä olevan perää.

– Vastuullisuus on talousjohtajan omalla agendalla iso asia ja merkittävä osa päivittäistä työtä. Sanotaanko, että olen nyt enemmän vastuullisuusjohtaja kuin vielä kaksi vuotta sitten, Laakso vastasi.

– Talousjohtaja on ehkä altistunut muutostuulille enemmän kuin keskimääräinen liiketoimintajohtaja, sillä talousjohtaja näkee raportointivaatimuksiin tulleet muutokset. Tietyllä tapaa hänestä on tullut yrityksen sisäinen viestintuoja, Castren pohti.

Haluatko kuulla koko keskustelun? Katso Nordic Leaders Circlen tallenne.

Syyskuussa Nordic Leaders Cirlessä ääneen pääsivät pohjoismaiset hankintajohtajat. Lue parin viikon takaisesta koosteestamme, mistä tuolloin keskusteltiin: Miten yritysten taloushallinto elpyy pandemian jäljiltä? Nordic Leaders Circle keräsi jälleen pohjoismaiset hankintajohtajat keskustelemaan

Tutustu myös Baswaren Ite wiki -profiiliin.