Ohjelmistokehittäjistä on kroonistunut ja kasvava tarve, eikä pulmaan ole vielä löytynyt ratkaisua. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn viimevuotisen (2021) tutkimuksen mukaan ohjelmistoalalla on pula noin 9 000 osaajasta, ja luku kasvaa vuosittain noin 200 henkilöllä. 

Pula on Suomen mittakaavassa merkittävä. Kun vuonna 2018 ohjelmistoala työllisti Valtioneuvoston mukaan noin 53 000 henkilöä Suomessa, pula 9 000 osaajasta tarkoittaisi yli 16 %:n vajetta. Ja koska ongelma on kroonistunut, sen ratkaiseminen on vuosi vuodelta vaikeampaa.

“Kun toimialojen digitalisoituminen jatkuu, yritykset tarvitsevat yhä enemmän ohjelmistokehittäjiä joko suoraan tai välillisesti”, 90-luvulta asti ohjelmistoalalla ollut Rakettitieteen toimitusjohtaja Juha Huttunen kertoo. 

Vääristyneet mielikuvat osaajapulan taustalla 

Yhtenä syynä vajeeseen voidaan pitää vääristyneitä mielikuvia ohjelmistoalasta ja ohjelmistokehittäjän työstä. Mielikuvat vaikuttavat suoraan alan houkuttavuuteen, jolloin sille hakeutuminen voi kärsiä.

Yksi vääristyneistä mielikuvista liittyy ohjelmistoalan päivittäisiin työtehtäviin. Monet saattavat luulla, että alalla tehdään ainoastaan tehdasmaista koodaustyötä, jolloin ala voi näyttäytyä puuduttavalta sitä harkitseville. Todellisuudessa suuri osa työprojekteista on luovia ongelmanratkaisutehtäviä.

“Jos looginen ja luova ongelmanratkaisu kiinnostaa, ohjelmointi voi olla sinun juttusi”, Huttunen toteaa.

Mielikuva alasta on osittain myös glorifioitu. Esimerkiksi elokuvissa koodaajien hahmot ovat usein “superihmisiä”, mikä voi muokata nuorten käsitystä työn haastavuudesta. Tämän takia ala saattaa vaikuttaa saavuttamattomalta monelle potentiaaliselle koodarille.

Lisäksi yksi merkittävä houkuttelevuuteen liittyvistä ongelmista on alaa pitkään leimannut miehinen mielikuva. Sukupuolijakauma on ollut jo vuosikymmenten ajan vinoutunut.

“Suuri osa ikäluokasta menetetään vakiintuneen sukupuolijakauman vuoksi”, Huttunen toteaa. 

Koodaajat rahallisesti aliarvostettuja

Työvoimapulaa edistää myös alan palkat. Koska monelle nuorelle palkka on ratkaiseva tekijä eri tutkintoja punnittaessa, alan houkuttelevuuden kannalta olisi tärkeää osata näyttää tuleville koodareille, että heidän tekemäänsä työtä arvostetaan myös rahallisesti.

Ohjelmistokehittäjien palkat eivät Huttusen mukaan kasva samassa mittakaavassa työn tuottavuuden ja koetun hyödyn kanssa. 

“Koodaaja voi olla rakentamassa ohjelmistoa, joka myydään maailmalle miljoonilla, tai jopa miljardeilla euroilla”, Huttunen kuvailee. Hänen mukaansa tämän tulisi heijastua vahvemmin ohjelmistokehittäjien kompensaatiossa.

Erityisesti Suomessa ohjelmistokehittäjien palkat ovat muihin länsimaihin verraten suhteellisen pienet. Yksi osa työvoimapulan mahdollista ratkaisua olisi siis optimistisempi palkkakehitys. 

Ohjelmistokehittäjien palkat näyttävät olevan kasvussa, jos vertaillaan Koodiklinikan ja Ite wikin palkkakyselyjä.  Koodiklinkan toteuttamassa palkkatutkimuksessa lokakuussa 2022 ohjelmistokehittäjän palkka oli keskimäärin 5 326 euroa kuussa. Ite wikin vuonna 2019 toteuttamassa palkkakyselyssä ohjelmistokehittäjän kuukausipalkan keskiarvo oli 4 222 euroa. 

Vajetta ei ratkaista hetkessä: vaatii vuosien muutoksen

It-alan osaajapulaan ei löydy ratkaisua lyhyellä aikajänteellä, vaan se on sukupolvien yli kestävä muutosprosessi. Vajeeseen on kuitenkin olemassa konkreettisia ratkaisukeinoja, jotka voidaan jakaa karkeasti yhteiskunnan näkökulmaan ja yritysten näkökulmaan. 

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tärkeää olisi parantaa alan yleistä houkuttelevuutta, mikä voidaan saavuttaa mielikuvamuutoksen avulla. Mielikuville olisi hyvä luoda pohja jo peruskoulusta asti. 

“Algoritmisen ajattelun ja logiikan opettaminen peruskoulusta asti voisivat hyödyttää alaa”, Huttunen toteaa. Tämä auttaisi nuoria ymmärtämään konkreettisesti, mistä ohjelmoinnissa on kyse. 

Yrityksen näkökulmasta tärkein asia on pitää ohjelmointityö mielekkäänä nykyisille työntekijöille. Kun ihmiset saadaan viihtymään työssään, he eivät todennäköisesti vaihda alalta pois. 

Lisäksi yritysten panos työntekijöiden viihtyvyyteen edistää yhteiskunnallista mielikuvamuutosta. Tyytyväiset työntekijät vievät positiivista sanomaa eteenpäin, mikä on osaajapulan näkökulmasta tärkeää varsinkin silloin, kun viesti viedään kotona omille lapsille. Ura varmasti kiehtoo lasta, jos koodaajavanhemmat tulevat kotiin terveinä ja hyväntuulisina – ja heillä on aikaa olla läsnä.

 

Aiheesta keskustellaan lisää Futucast-podcast-jaksossa Rakettitieteen toimitusjohtajan Juha Huttusen ja GE Healthcaren Software Engineer Manager Pauli Salokosken kanssa.

 

Rakettitieteen Ite wiki -profiili

rakettitiede.fi