Laadunvarmistuksella tarkoitetaan digitalisaatio-kontekstissa it-toiminnan, (esim. tietojärjestelmät, tietoliikenne) tai laajemmin koko tietohallinnon (prosessit, palvelut) laadunvarmistusta. Laadunvarmistuksella pyritään mittaamaan ja kehittämään laatua. Usein laadunvarmistuksesta käytetty termi on testaus. Tyypillisiä tarjonnan tyyppejä ovat testauspalvelut ja tietohallinnon toiminnan ja palveluiden laadunvarmistuksen konsultointi.
Digitaalinen konsepti menettää merkityksensä, mikäli sen käyttäjä ei pysty sitä käyttämään sellaisella päätelaitteella tai sellaisessa käyttöympäristössä, jossa konseptin on markkinoitu toimivan. Näin ollen ennen kuin markkinaosastoa kehotetaan laatimaan mainos uudesta päätelaiteriippumattomasta digitaalisesta ratkaisusta, on syytä varmistaa, ettei lupaus ole katteeton.
Päätelaite määrittelee rajapinnan käytettävyydelle, joten viimeistään kehitysvaiheessa tulisi olla selvyys, millä päätelaitteilla konseptia tullaan käyttämään. Testaus tulee suunnitella sen mukaisesti.
Digitalisessa toimintaympäristössä laatu merkitsee toimivaa ja luotettavaa käyttökokemusta.
Digitaalisen ratkaisun laadunvarmistuksen perusasioita
- Päätelaite- ja selainyhteensopivuus
- Käytettävyys ja käyttökokemus
- Vikasietoisuus ja tietoturva
- Suorituskyky
- Resurssit ja testiympäristö
Oleellisia kysymyksiä:
- Jos digitaalinen ratkaisu ostetaan valmiina, millä tavoin sen laatu on varmistettu?
- Miten ratkaisun laatu määritellään? Miten sen on todettu olevan riittävän laadukas tuotantoon?
- Tekniikka kehittyy. Miten digitaalisen ratkaisun ylläpidon aikainen testaus toteutetaan?
- Miten vastaanottaa käyttäjäpalautetta ja vikaraportteja? Miten käyttäjätyytyväisyys on mitattu?
Testauksen osa-alueet
Suunnittelu
Kaikki testaushankkeet alkavat suunnittelupalaverilla. Palaverissa käydään läpi testattavan ohjelmiston tekninen rakenne ja määritellään projektin avainhenkilöt ja resurssit joiden kanssa testauksesta kommunikoidaan. Suunnittelupalaverissa määritellään lähestymistapa testaukseen ja sen rooliin kehityksen rinnalla.
Valmista tai kehitettävää tuotetta ostettaessa on järkevää tiedustella, miten testaus on tuotteeseen suunniteltu ja mikä on toteutuksen laita? Myyntimiehillä on aina pyrkimyksenään myydä tuote sen ylivoimaisiin ominaisuuksiin, kiiltävään ulkokuoreen ja kustannustehokkutteen vedoten. Valitettavasti näillä millään ei ole merkitystä, mikäli tuote ei ole laadukas.
Kehityksen aikainen testaus
Digitaalisten tuotteiden kehityksessä, kehitysympäristöt sisältävät usein työkaluja kehityksenaikaiseen testaukseen, joilla koneelliset koodikatselmoinnit ja yksikkötestaukset ovat mahdollisia suorittaa kätevästi työn edetessä. Kehityksen aikaiseen testaukseen ei ole yleispätevää ohjenuoraa, vaan se yleensä suunnitellaan yhdessä kehitystiimin kanssa soveltaen kehitystyön työskentelymenetelmiä ja työjärjestystä.
Kehityksen aikaisessa testauksessa pyritään löytämään ohjelmakoodissa esiintyvät virheet mahdollisimman tarkoin, johon voidaan soveltaa myös jatkuvan kehityksen (Continuous delivery) ja DevOps -toimintamalleja. Tällöin kehitys ja testaustyö suoritetaan jatkuvina rinnakkaisina työvaiheina, löydettyihin virheisiin kyetään puuttumaan välittömästi ja kommunikointi on olennaisessa roolissa työn osapuolien kesken.
Testauksen yleisenä muistisääntönä on, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa löydetyt virheet tulevat aina edullisemmaksi, kuin myöhemmissä vaiheissa tehdyt löydökset.
Hyväksyntätestaus
Hyväksyntätestaus tarkoittaa useimmiten testausprosessin vaihetta, jossa peilataan testattavan tuotteen laatua loppukäytön vaatimuksiin. Tällöin vaakakupissa painavat erityisesti loppukäyttäjälähtöisyys, jolloin testaus tulee suorittaa loppukäyttöä vastaavissa olosuhteissa. Päätelaiteriippumattomissa palveluissa on tärkeää huomioida myös mobiiliyhteensopivuus, jossa tärkeässä roolissa on erilaisten ruutukokojen vaikutus toimivuuteen ja erityisesti käyttökokemukseen.
Beta-testaus
Mikäli digitaalinen ratkaisu on sellainen, että sitä on mahdollista testauttaa etukäteen valikoidulla beta-ryhmällä, on beta-testaus käytännöllinen tapa saada palautetta ratkaisun laadusta käyttäjän näkökulmasta. Beta-testauksen hyvä puoli on mahdollisuus käyttää tarvittaessa suurtakin joukkoa testaajia, jotka raportoivat sovitulla menetelmällä tekemistään havainnoista.
Beta-testauksesta vallitseva yleinen harhaluulo on se, että beta-testaukseen osallistuvat testaajat sitoutuvat automaattisesti raportoimaan kaikki havaitsemansa epäkohdat. Näin ei todellisuudessa ole, vaan testaaja tulee sitouttaa tehtävään yleensä jollain virikkeellä. Näitä virikkeitä ovat erilaiset palkitsemismenetelmät, mutta toisaalta hyvin toteutetulla kommunikoinnilla on oleellinen merkitys beta-testauksen tuloksiin ja testaajien osallistumisprosenttiin.
Beta-testauksen varjopuolena on, että jokainen raportti on käyttäjänsä näköinen ja kriittisten bugien osalta riittävän spesifisen löydösraportin saaminen voi olla jopa vaikeaa. Näin ollen beta-testaustulosten raportointi- ja analysointimenetelmiin on paikallaan miettiä etukäteen ratkaisu. Vapaamuotoinen sähköposti raportointitapana aiheuttaa vain rönsyilevien palautteiden tulvan.
Beta-testauksen raportointi voidaan yksinkertaisimmillaan suorittaa vaikkapa Google lomakkeella, joka tallentaa vastaukset taulukkomuotoon (Google Documents). Myös erityyppiset kyselytutkimuksiin kehitetyt palvelut (esim. SurveyMonkey) ovat käytännöllisiä raportointimenetelmiä.
Ylläpitotestaus
Digitaalisten ratkaisujen ylläpitotestauksella tarkoitetaan useimmiten käyttöliittymätestausta, jolla varmistetaan tuotteen toimivuus tehdyn muutoksen jälkeen. Näitä muutoksia voivat olla esimerkiksi järjestelmä- ja käyttöliittymäpäivitykset, mutta yhtälailla testaus voi olla myös uuteen päätelaitteeseen liittyvää yhteensopivuustestausta.
Ylläpitotestauksella yleisimmin varmistetaan tuotteen kestävyyden teknologisen kehityksen vauhdissa.
Kirjoittaja(t): Janne Lepistö & Marko Närvä, Qubilea Oy
Laadunvarmistuksen tarjoajayritykset
Laadunvarmistuksen tarjoajayritykset ite wikissä
Laadunvarmistuksen tarjoajayritykset
