Mikä on pilvipalvelun määritelmä ja miksi pilvestä viestiminen aiheuttaa haasteita it-yrityksille ja -tilaajille? Tämä artikkeli pureutuu pilvipalveluiden olemukseen ja tarjoaa linkit pilvipalveluiden osaajayritykset näyttäviin yrityshakuihin.
Pilvipalvelut vs on premise
Ennen internetin yleistymistä ohjelmistot ajettiin ja tiedostot säilytettiin usein käyttäjän omalla tietokoneella tai organisaation sisäisessä verkossa. Tällaista omalle laitteelle asennettua softaa kutsutaan termillä on premise -ohjelmisto.
Pilvipalveluiden myötä data, laskenta ja ohjelmistot sijaitsevat kokonaan tai osittain konesaleissa, joista ne välitetään internetin yli pilvipalveluina käyttäjille. Hattaramaisen pilvi-termin takana on siis todellisuudessa kovaa rautaa, joka sijaitsee pimeissä konesaleissa ympäri Suomea ja maailmaa esimerkiksi Helsingin Pitäjänmäessä, Kajaanissa ja Irlannissa.
Erilaiset pilvipalvelut – SaaS, PaaS, Iaas….
Pilvipalveluita kuvataan joskus aaS-lyhenteillä, kuten SaaS (Software as a Service) PaaS (Platform as a Service), aPaaS (Application Platform as a Service) ja IaaS (infrastructure as a service).
Nuoret yritykset pyörittävät usein prosessinsa perus Office-työkaluja ja mobiilisovelluksia lukuunottamatta pilvipalveluilla ja eivät edes osaa ajatella minkälaista elämä on-premise maailmassa on ollut. Samaan aikaan pidemmän it-historian, eli legacyn omaavat yritykset kipuilevat pilvitransition kanssa muun muassa siksi, että heitä huolettaa sijoittaa dataansa ulkopuoliseen konesaliin. Jos on säilyttänyt aina käteisvaroja lompakossa, tuntuu vaikealta luovuttaa ne ulkopuoliseen pankkiin kauas kotoa. Huoli ei ole turhaa, sillä jopa 93% tietonsa menettäneistä yrityksistä ajautuu konkursiin.
Pilvipalveluilla on erilaisia merkityksiä tulokulmasta riippuen
Pilvipalvelu-sanaa käytetään digitalisaatiokentässä ainakin kolmesta erilaisesta tulokulmasta, mikä tekee termin ymmärtämisestä joskus hämmentävää tavalliselle kuolevaiselle.
Ensinnäkin tietohallinnon prosessien kannalta pilvipalvelu tarkoittaa yrityksen ohjelmistojen ja datan siirtämistä pilveen, kuten Microsoftin Azureen, Amazon Web Serviceen, Googlen pilveen tai kotimaiseen vaihtoehtoon, kuten Telian pilvipalveluun.
Yritykset joutuvat siis miettimään, onko niiden it-infrastruktuuri omissa tiloissa servereina ja palvelimina, vai ulkoistetaanko tiedon hallinta internetyhteyden taakse vieraaseeen konesaliin. Usein isommissa organisaatioissa kokonaisuuden kannalta lopullinen ratkaisu löytyy näiden välimaastosta.
Toisekseen räätälöityjä ohjelmistoja asiakkailleen kehittävät ohjelmistoyritykset toteuttavat asiakkailleen pilvipalveluja, joita nämä tarjoavat puolestaan omille loppuasiakkailleen. Mikä tahansa yritys voi muotoilla arvolupauksensa pilvipalveluksi, jolloin asiakkaat pääsevät palvelun pariin suoraan internetin yli usein verkkoselaimella. Esimerkiksi Makuuni säilytti videoitaan dvd-formaatissa hyllyissä vuokraten kerrallaan vain yksittäisiä elokuvia muutamaa euroa vastaan. Samaan aikaan Netflix toteutti asiakkailleen pilvipalvelun, josta tuhansia elokuvia voi streamata rajattomasti kuukausimaksua vastaan. Oman liiketoiminnan muotoilu pilvipalveluksi on edessä suurella osalla yrityksiä, elleivät ne halua kokea Makuunin kohtaloa, eli konkurssia.
Kolmannekseen yritykset voivat pyörittää prosessejaan tällaisilla muiden tarjoamilla pilvipalveluilla, kuten sähköpostia Gmaililla, asiakkuudenhallintaa Pipedrivellä ja toiminnanohjausta Taimerilla.
Yritykset siis siirtyvät jatkuvasti enemmän ja enemmän pilvipalveluiden hyödyntäjiksi, mutta myös tarjoajiksi omille asiakkailleen.
Miksi kaikki digitaalinen tekeminen siirtyy pilveen?
Miksi kaikki digitaalinen tekeminen siirtyy pilveen? Luonnollisesti muutoksen on mahdollistanut internetyhteyksien yleistyminen, koska ilman nettiä pilvipalvelun käyttäjä on kuin kala kuivalla maalla. Kun internet pelittää, ohjelmistot ja datan saa välitettyä käyttäjille minne tahansa verkkoselaimella. Pilvipalvelun data päivittyy reaaliajassa kaikille käyttäjille ja kaikilla on aina käytössään ohjelmiston viimeisin versio. Samalla uutena haasteena erilaiset verkkoselaimet ja niiden vanhat versiot aiheuttavat päänvaivaa käyttöliittymäsuunnittelijoille.
Pilvipalvelun jokainen käyttäjä voi hyötyä toisten käyttäjien tuottamasta datasta analytiikan kautta, eli esimerkiksi Youtube osaa tarjota meille parhaita videoita, tai terveydenhuollon järjestelmä oikeaa hoitomuotoa, koska tuhansien muiden käyttäjien data on kerätty fyysistä sijainneista yhteen pilveen analysoitavaksi.
Hyvän käytännön esimerkin pilvipalveluiden riemuista, ja toisaalta elämän kuivuudesta ilman pilveä, tarjoaa Microsoftin Windows käyttöjärjestelmä, joka lienee yksi maailman käytetyimpiä valmisohjelmistoja. Moni käyttäjä on tuskaillut Windowsin versioiden toimivuuden kanssa, milloin bugien riivatessa Windowsia, milloin koneen aloittaessa hitaan päivittämisen juuri tärkeän palaverin kynnyksellä. Syynä on se, että on-premise-ohjelmisto Windowsista makaa tuhansilla erilaisilla tietokoneilla satoja erilaisia versioita joiden pitäisi toimia yhteen muun muassa tiedostojen hallinnan ja käyttökokemuksen osilta.
Windows kantaa mukanaan vuosien legacy-taakkaa, kun lukuisat erilaiset laitteet ja Windows-versiot pitää saada toimimaan keskenään. Samalla Windowsin kehitys tuntuu junnaavan paikallaan, eikä käyttöjärjestelmä tunnu edes yrittävän ymmärtää esimerkiksi sitä, minkälaisia tiedostoja käyttäjä tarvitsisi seuraavaksi. Yritykset karttavat Windows-päivityksiä kuin ruttoa, sillä ne eivät kaipaa yllätyksiä tai ongelmia arkeensa. Samaan aikaan Google Drive, joka tarjoaa pilvipalveluna tiedostojenhallinnan ja Googlen versiot yleisimmistä Office-työkaluista, toimii saumattomasti kaikilla päätelaitteella. Koko maailmalla on aina käytössään sen tuorein versio ja käyttäjät huomaavat pienistä kehitysaskeleista alustan jatkuvan kehittymisen.
Vaikka Drive nojaa pilveen, käyttäjä voi tallentaa valitsemansa tiedostot off-lineen. Moni ohjelmisto tarjoaakin mahdollisuuden palvelun käyttöön myös omalle laitteelle ladattuna versiona, joka alkaa synkronoimaan dataa ja toimintoja aina internetyhteyden ollessa saatavilla. Lentokoneessa on ihan kiva, että Spotify tarjoaa mahdollisuuden ladata lempibiisit mp3-muodossa tai että tärkeimmät työdokumentit ovat aina käytettävissä Google Drivestä.
Pilvipalveluiden olemuksen ymmärtäminen ainakin suppeasti on kriittistä liiketoiminnan digitalisoinnin kannalta, sillä pilvi koskettaa kaikkea digitaalista tekemistä it-infrastruktuurista tietoturvaan ja oman yrityksen arvolupaukseen asiakkaille. Kun digitaalisia palveluita hankitaan tai tarjotaan omille asiakkaille, pilvi on läsnä kuin Bob Marleyn keikalla.
