1.Tekoälyn määritelmä
Tekoälyn eli keinoälyn (eng. artificial intelligence, myös lyhenne AI) määritelmä riippuu keskustelussa usein määrittelijästä, mutta itse asiassa edes tekoälyn tutkijoilla ei ole vielä sille vakiintunutta määritelmää. Tekoälyn voi kuitenkin nähdä olevan tiedesuuntaus, joka pyrkii tutkimaan älykkääseen toimintaan kykyneviä tietokoneita tai tietokoneohjelmia. Tutkijat ovat ottaneet tekoälyn määritelmässä avuksi kaksi seikkaa, jotka yhdistävät kaikkea tekoälyä:
Autonomisuus: Kyky tehdä asioita ilman käyttäjän jatkuvaa avustamista.
Adaptoituminen: Kyky kehittää toimintakykyä oppimisen kautta.
Heikko tekoäly tarkoittaa tilannetta, jossa kone on opetettu ratkaisemaan yhtä ongelmaa. Se voi esimerkiksi personalisoida verkkosivujen sisällön tai tunnistaa ihmisen kasvojen perusteella. Kaikki nykyinen tekoäly kuuluu tähän kategoriaan.
Vahvalla tekoälyllä viitataan koneisiin, jotka lähestyvät inhimillisen älykkyyden tasoa eli kykenevät tekemään asioita, joita ihminenkin. Vahvaa tekoälyä ei toistaiseksi ole kehitetty.
2.Tekoälyn lyhyt historia
Tekoälyä alettiin kehittää ensimmäisen kerran 1950-luvulla eri tutkijoiden toimesta. Yleisesti tekoälyn isänä pidetään kuitenkin brittiläistä matemaatikkoa Alan Turingia, jonka kehittämä Turingin testi oli ensimmäinen menetelmä koneiden älykkyyden mittaamiseen. Turingin testissä kone asetetaan keskustelemaan ihmisen kanssa ja se läpäisee testin, kun sen vastauksia ei pystytä erottamaan ihmisen vastauksista.
Ensimmäiset tekoälyn tutkijat uskoivat, että koneet saavuttavat ihmisen älykkyystason yhdessä sukupolvessa ja he saivatkin kehitystyölleen miljoonan dollarin rahoituksen. 1970-luvun alussa kävi selväksi, että tavoitteeseen ei päästäisi ja rahoitus lakkautettiin. Tämän jälkeen tekoälyn laajamittaisempi kehitystyö alkoi uudelleen vasta 2000-luvun alussa, kun koneoppimista alettiin soveltamaan teollisuudessa.
3. Tekoälyn sovelluskohteet
Tekoälyn läheisiä sovelluksia ovat koneoppiminen, syväoppiminen, datatiede sekä robotiikka. Tekoäly perustuu aina vähintään osittain todennäköisyyksiin. Sitä on mahdollista soveltaa liiketoiminnassa monilla eri aloilla esimerkiksi finanssialalla, markkinoinnissa, teollisuudessa ja lääketieteessä.
Yksi tunnetuimmista tekoälyistä lienee Applen mobiililaitteiden assistentti Siri. Myös esimerkiksi verkkokauppajätti Amazonin toiminta perustuu pitkälle ennustaviin algoritmeihin, joiden avulla yritys pystyy analysoimaan sitä, mitä tietyn profiilin omaava asiakas seuraavaksi haluaisi ostaa.
4.Tekoälyn etiikka
Vaikka tekoälyllä on pitkähkö historia ja sen käyttö arkipäiväistyy eri toimialoilla hurjaa vauhtia, siihen liittyvät eettiset kysymykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tällä hetkellä alan tutkimus keskittyy pohtimaan esimerkiksi sitä, voiko tekoäly oppia toimimaan tavalla, joka ei kestä eettistä tarkastelua. On mietitty mahdollisuutta opettaa tekoälylle etiikkaa, mutta toistaiseksi ongelmaksi on muodostunut se, ettei ihminen pysty täysin ymmärtämään niitä algoritmeja, joiden avulla kaikista monimutkaisin tekoäly oppii. Tekoälyn kehityksen yksi seuraavista vaiheista onkin opettaa tekoäly selkeään viestintään ihmisen kanssa.
Tekoälyyn liittyviä haastatteluja Ite wikin blogimediassa:
VTT:n tutkijat kertoivat, mitä yritysten tulee tietää tekoälyn etiikasta.
Summium Selector digitalisoi teollisuuden myynnin
Löydä tekoälyn osaajayritykset ja referenssit Ite wikistä:
Tekoälyn ja koneoppimisen osaajayritykset
Tekoälyyn ja koneoppimiseen liittyvät referenssit
