Tiimikaverisi voi olla kohta robotti – suomalaisyritys aikoo mullistaa tietotyön

Jokaisessa tietotyötä tekevässä tiimissä saattaa kohta työskennellä ohjelmistorobotti, joka hoitaa rutiinihommat 10 kertaa ihmistä nopeammin.

Tietokoneen ruudulla on lomake, johon näppäilet tietoja. Nimi, osoite, puhelinnumero – rivejä rivien perään. Minuutteja myöhemmin lomakeurakka on valmis ja pääset klikkaamaan ok-painiketta. Suustasi saattaa kuulua huokaus. Tietotekniikka tuntuu vaativan meitä tekemään työtä, joka ei ole tuottavaa tai kehittävää. Rutiinihommia, klikkailua, tietojen syöttämistä. Joku voisi sanoa, että turhaa säätöä.

Huokailu saattaa kohta loppua, koska tietotyön rutiinihommat ovat siirtymässä roboteille. Pian jokaisessa työtiimissä voi olla robottityöntekijä, ainakin mikäli Digital Workforcen partnerin ja yhden perustajista Jukka Virkkusen visioon on uskominen.

Robotti työkaverina? Kuulostaa futuristiselta, mutta robotti tiimin jäsenenä ei silti tarkoita scifi-elokuvista tuttua maailmaa, jossa toimistossa vilistää teknisiä vempeleitä. Digital Workforcen tarjoamat robotit ovat oikeastaan näkymättömiä. Kyseessä on tietokoneohjelmisto, joka jäljittelee ihmisen tapaa käyttää sovelluksia.

"Aikaisemmin erilaisilla yritysohjelmistoilla, kuten toiminnanohjausjärjestelmillä, nostettiin organisaatioiden tehokkuutta. Samalla kuitenkin naulittiin ihmiset näppäimistöjen taakse. Ohjelmistorobotiikka vapauttaa ihmiset näppäimistöjen parista tuottavampiin töihin", Virkkunen sanoo.

Ohjelmistorobotti voidaan opettaa käyttämään periaatteessa lähes mitä tahansa tietokoneohjelmaa. Virkkunen näyttää esimerkin. Robotti syöttää taulukkolaskentaohjelmassa olevaa tietoa 20 rivin verran lomakkeisiin. Aikaa robotilta kuluu 33 sekuntia. Ihminen tuskailee saman tehtävän kanssa 9 minuuttia 9 sekuntia.

Eikä digityöntekijä, kuten Digital Workforce ohjelmistorobottia kutsuu, tarvitse taukoja tai tietyn mittaisia työpäiviä. Robotti jaksaa paiskia töitä läpi vuorokauden.

Kyseessä on samankaltainen muutos, joka on nähty valmistavassa teollisuudessa. Robotit ovat ottaneet hoitaakseen liukuhihnan varrella istuneiden työt. Esimerkiksi autotehtaissa suurimman osan työstä hoitavat nykyisin robotit, mutta ihmisiä tarvitaan silti muun muassa viimeistelyssä.

Hetkessä sadan työntekijän firmaksi

Ohjelmistorobotiikalle vaikuttaa olevan kysyntää. Digital Workforce on kasvanut alle kahdessa vuodessa 40 ammattilaisen yritykseksi. Ja kasvun on tarkoitus jatkua. Virkkunen kertoo, että kuluvan vuoden lopulla yhtiön palkkalistoilla saattaa olla jopa sata työntekijää.

IT-alalla ja konsultoinnin parissa työskennelleet Virkkunen, Mika Vainio-Mattila ja Heikki Länsisyrjä perustivat Digital Workforcen kesällä 2015. Ensimmäiset pilottikokeilut tehtiin terveydenhuoltoalalla saman vuoden syksyllä.

Terveydenhuollossa työsarkaa riittää. Yrityksen teettämän selvityksen mukaan terveydenhuollon ammattilainen käyttää 30 minuuttia päivässä tietojen syöttämiseen eri tietojärjestelmiin. Se tarkoittaa kallista laskua veronmaksajille, vuodessa 110 miljoonaa euroa.

Kolmannes lääkäreistä käyttää jopa yli kuusi tuntia työvuorostaan tietokoneen ääressä. Terveydenhuollossa potilastietojärjestelmät vaativat paljon rutiininomaista toistuvaa työtä, kuten lomakkeiden täyttämistä. Tällaisiin rutiinitehtäviin käytetty aika on pois potilastyöstä.

"Kannattaako terveydenhuollon kalleimpia resursseja käyttää siihen, että lääkärit istuvat tietokoneilla", Virkkunen kysyy.

Kuin oikean työntekijän perehdytys

Mutta miten Digital Workforcen nopea kasvu on mahdollistunut? Virkkusen mukaan yritys pyrkii olemaan kaikilla tavoin ketterä. Sen vuoksi ohjelmistorobotit toimivat Telian tytäryhtiö Cygate Oy:n pilvessä tai asiakaskohtaisella alustalla, mikä edesauttaa myös yrityksen laajentumista mahdollisimman joustavasti.

"Käytännössä tarjoamme ohjelmistorobotiikkaa töpselistä", Virkkunen sanoo.

Ohjelmistorobotti on otettavissa käyttöön muutamissa viikoissa. Se ei vaadi muutoksia tai räätälöintejä käytössä oleviin tietojärjestelmiin. Tämä on ollut erityisesti tietohallintojohtajien mieleen, sillä yritysohjelmistojen muutoshankkeet ovat raskaita ja aikaa vaativia.

Robotin käyttöönottaminen ei oikeastaan ole juuri sen kummempaa kuin uuden työntekijän perehdyttäminen. Robotin tulokset ovat myös usein nopeasti nähtävillä.

Vielä toistaiseksi Digital Workforcen ohjelmistorobotti tekee vain niitä tehtäviä, joita sille opetetaan. Seuraavassa kehitysvaiheessa mukaan tulee koneoppiminen, jolloin robotti osaa itsenäisesti kehittää toimintatapojaan.

Tarvitseeko robotti läppärin?

Virkkunen kaivaa taskustaan puhelimen. Näytölle avautuu näkymä, josta robottien työtä voi seurata. Mitä ne ovat tehneet ja miten ne ovat suoriutuneet. Kyseessä on kehitteillä oleva sovellus, jolla ohjelmistorobottien työtä pystyy seuraamaan älylaitteesta.

Ohjelmistorobotti ei siis konkreettisesti ole työpaikallasi, eikä se tarvitse omaa läppäriä. Robotti käyttää haluttuja ohjelmistoja palvelimella.

"Syy, miksi valitsimme Cygate Oy:n kumppaniksi, on erittäin korkea tietoturva. Haluamme, että asiakkaidemme data pysyy suomalaisessa konesalissa", Virkkunen sanoo.

Terveydenhuollon lisäksi ohjelmistorobotteja on otettu käyttöön finanssi- ja vakuutusalalla. Muun muassa OP on yksi Digital Workforcen asiakkaista.

Ohjelmistorobotit tekevät rutiinityöt työntekijän puolesta ja vähentävät sitä kautta kustannuksia. Virkkusen mukaan robotit tarjoavat myös muita etuja. Ihmisiin verrattuna robotti tekee vähemmän virheitä rutiinitöissä.

Virkkunen toteaa, että ohjelmistorobotit saattavat helposti herättää kysymyksen "Korvaako robotti minut?"

Hänen mukaansa asian voisi nähdä myös toisinpäin. Robotti ei välttämättä vie työtä vaan antaa mahdollisuuden tehdä tuottavampaa, mielekkäämpää ja kehittävämpää työtä kuin nykyisin. Niin vanhustenhoitajasta, lääkäristä kuin asiakaspalvelijasta on enemmän hyötyä ihmisten parissa kuin tietokoneen näytön äärellä.

Lisätietoja: sales@cygate.fi