Sovelluskehityksen ABC

Sovelluksen kehityksessä hyvä ja toimiva idea on vasta pohja muulle suunnitelmalle. Usein parhaaseen lopputulokseen päästään osallistamalla prosessiin eri alueiden asiantuntijoita, kuten UI/UX-suunnittelijoita ja developereita.

Sovellus saattaa olla ideana ja konseptina hyvä, mutta mikäli sen suunnittelussa ei kiinnitetä huomiota kaikkiin olennaisiin asioihin, jää sen täysi potentiaalikin todennäköisesti saavuttamatta.

Tämän vuoksi olipa kyseessä mobiili– tai verkkosovellus, tulee suunnittelussa sekä kehittämisessä huomioida karkeasti vähintäänkin seuraavat seikat:

1. Sovellus vastaa tarpeeseen

Sovellukselle täytyy löytyä todellinen tarve. Parhaiten menestyviä sovelluksia ovat ne, jotka ratkaisevat jonkin alalla vallitsevan ongelman tai lyhentävät merkittävästi ongelmaan normaalisti käytettävää aikaa. Potentiaalisen käyttäjäryhmän on oltava tarpeeksi iso, jotta sovelluksen kehittäminen olisi taloudellisesti kannattavaa. Sovelluksen käyttötarkoitus luo pohjan koko suunnitelmalle.

Myös vastaavat jo olemassa olevat sovellukset pitää ottaa huomioon. Miten meidän sovelluksemme poikkeaa kilpailijoista? Tapoja erottautua voi löytää esimerkiksi ominaisuuksien, maantieteellisen sijainnin tai hinnoittelun kautta.

2. Sovelluksen suunnittelussa huomioidaan kohderyhmä

Kun tarve on tunnistettu, on olennaista tunnistaa sovelluksen kohderyhmät sekä heille ominaisia piirteitä tai ominaisuuksia. Tunnistaessa kohderyhmiä voidaan ihmisiä erotella esimerkiksi iän, sukupuolen, sijainnin ja kiinnostuksen kohteiden perusteella. Tehdäänkö sovellusta kaikille ihmisille maailmassa? Tuskin.

Hypoteettisen sovelluksen todennäköisimmät käyttäjät voivat olla esimerkiksi noin 30-vuotiaat teknillisen korkeakoulun käyneet pääkaupunkiseudulta. Silloin sovellusta ei kannata suunnitella käytettäväksi seniorimiehille, jotka ovat kiinnostuneita porokasvatuksesta. 

Kaikkia ei voi, eikä kannata yrittää miellyttää kerralla. Edes Facebook ei ole kaikkien käytössä, vaikka sillä on todella laaja käyttäjäkunta (yli 2 miljardia käyttäjää). Alussa Facebook oli tarkoitettu vain Harvardin yliopisto-opiskelijoille. Sen jälkeen se laajeni muihin yliopistoihin ja lopulta kaikkien käyttöön. Kohderyhmä voi siis muuttua matkan varrella. Tärkeintä on kuitenkin saada vakaa ryhmä varhaisia käyttäjiä, jotka tukevat sovelluksen kehittämistä.

Varhaisista käyttäjistä voi monesti muodostua sovelluksen suurimmat fanit, koska he ovat huomanneet sen potentiaalin jo varhaisessa vaiheessa. Käyttäjät ovat niin innostuneita sovelluksen potentiaalista, että ottavat sovelluksen omakseen, keskeneräisestä kehityksestä huolimatta. 

Kohderyhmätietoa kannattaa hyödyntää myöhemmissä suunnittelun vaiheissa, kuten käyttöliittymä- ja markkinointisuunnitelmaa tehdessä. Siksi kohderyhmän tai -ryhmien tunnistaminen nimenomaan suunnittelun alkuvaiheessa on tärkeää.

3. Sovelluksen käyttöliittymä on helppokäyttöinen ja tyylikäs

Huono käyttöliittymäsuunnittelu voi pilata muuten hyvän sovelluksen menestysmahdollisuudet kokonaan. Käyttöliittymä on siis osa, millä käyttäjä tuotetta käyttää, kuten mikroaaltouunin etupuoli, jolta löytyy kaikki nappulat ja säätimet, tai vaikka Googlen hakukoneen simppeli kuvake ja hakukenttä. Erona on, että toinen on digitaalinen ja toinen analoginen.

Sovellus tai mikro – käyttöliittymä pitäisi suunnitella niin, että sitä on luontevaa oppia käyttämään, olennaisimmat toiminnallisuudet on helppo hahmottaa ja toiminta on interaktiivista, eli vuorovaikutteista käyttäjän kanssa.

Käyttöliittymä: käytön oppiminen

Käytön oppimisen varmistaminen on yleensä helppoa. Voi vain seurata miten suosittujen sovellusten käyttöliittymät toimivat. Ne toimivat yleensä todella samalla tavalla ja ihan syystäkin – pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Käyttäjälle on helpompaa aloittaa uuteen sovellukseen tutustuminen, kun siinä on jo valmiiksi tuttuja piirteitä.

Nykypäivän käyttäjät ovat varmasti käyttäneet sovelluksia jo aiemmin. Niinpä heille ei tarvitse opettaa välttämättä uutta tapaa käyttää sovellusta. Tarkista suunnitelmaasi varten miltä samankaltaisten sovelluksien käyttöliittymät näyttävät? Onko niissä ongelmia, joihin keksisit ratkaisun? Pyri tekemään samankaltainen, mutta parempi.

Käyttöliittymä ja olennaisimmat toiminnallisuudet

Olennaisimmat toiminnallisuudet on nostettava käyttöliittymälle helposti näkyviin. Ne varmistavat käyttäjälle samalla tiivistetysti mihin sovellusta pääasiassa käytetään. Ihmisillä on rajallinen hahmotuskyky, joten selkeä ja simppeli käyttöliittymä on aina yleensä parempi kuin monimutkainen. Esimerkiksi nettisivujen tavallisesta käyttöliittymästä huomaa, että yläpalkista löytyy yleensä kotinäppäin, muutama linkki sekä mahdollisesti jokin ”osta” tai ”kirjaudu” -nappi. Mobiilissa linkit saattavat olla myös valikon takana, koska ne eivät aina yhdessä mahdu yläpalkkiin.

Jaksaisitko juuri saapuneena uutena käyttäjänä perehtyä kaikkiin kymmeneen ikoniin tai linkkiin joita ensinäkymästä löytyy? Moni ei jaksaisi, koska se tuottaa liikaa vaivaa ja vie aikaa. Vaadimme vaivattomuutta. Tämän vuoksi monet kauppiaat käyttävät helppoa kikkaa, jossa asiakkaille tarjotaan tuotteesta vain kolmea vaihtoehtoa. Niistä on helpompi tehdä valinta kuin kuudesta saati kymmenestä, eikä asiakkaan tarvitse turhautua liian moniin vaihtoehtoihin. Win-win.

Käyttöliittymän interaktiiviset toiminnot

Interaktiivisella toiminnoilla tarkoitetaan vuorovaikutteisia toiminnallisuuksia, jotka antavat jatkuvasti palautetta käyttäjälle siitä mitä sovelluksessa ylipäätään tapahtuu. Esim. Facebookissa painaessasi tykkäystä, nappula ilmoittaa toiminnon onnistuneen vaihtamalla väriä ja lisäämällä yhden numeron edellisten tykkäyksien yhteyteen. Kuvittele vaihtoehtoisesti sovellus, jossa painat nappulaa mutta mitään ei tapahdu, ainakaan niin että näet, että jotain tapahtuu. Et voi tietää toimiiko sovellus ja tekikö se niin kuin halusit, ja tämä yleensä turhauttaa käyttäjää suunnattomasti.

Niinkin yksinkertaiset asiat kuin latausanimaatiot, parantavat käyttökokemusta, koska ne kertovat käyttäjälle, että hänen tulee odottaa seuraavaa vaihetta. Toki olisi myös hyvä, jos käyttäjän ei tarvitsisi paljon odotella, mutta se on isomman skaalan ongelma, joka saattaa vaatia joltain osin sovelluksen uudelleen rakentamista tai järjestämistä.

Käyttöliittymän ulkoasu ja tyyli

Toisaalta myös ulkoasun tulee olla tyylikäs, sillä muuten sovellus luo käyttäjälle helposti mielikuvan epäammattimaisesta kehityksestä ja vanhanaikaisesta sovelluksesta. Pienetkin asiat, kuten valikoiden tai painikkeiden asettelu ja koko, vaikuttavat yleensä huomattavasti sovelluksen käyttöasteeseen.

Kohderyhmien huomioiminen on myös olennaista: esimerkiksi eri maantieteellisilla alueilla arvostetaan erilaisia piirteitä sisällössä ja ulkoasussa. Väreillä on väliä, sillä esimerkiksi isoilla Aasian markkinoilla punainen on ilon väri, jota käytetään juhlissa, mutta länsimaissa väri kuvaa ehkä enemmän intohimoa, rakkautta ja vihaa. Siksi jotkut yritykset kehittävät omat sovelluksensa erityisesti mm. Aasian tai Euroopan markkinoille.

4. Sovelluksen ominaisuudet on huolellisesti suunniteltu

Kehitetyn sovellusidean ympärille ryhdytään usein kirjoittamaan pitkää listaa kaikista mieleen tulevista ominaisuuksista, jotka voisivat sopia sovellukseen. Niitä saattaa tulla mieleen vielä kehityksen aikanakin, eikä se haittaa, kunhan mietitään kokemusta käyttäjä edellä.

Olennaista on osata rajata sovelluksen ominaisuudet oleellisimpiin, eli priorisoida. Liian paljon ominaisuuksia tekee sovelluksesta helposti liian monimutkaisen, kasvattaa kehitysbudjettia, eikä tuo juurikaan lisäarvoa käyttäjille. Yksi varma tapa saada tietää oleellisimmat ominaisuudet on kysyä suoraan loppukäyttäjiltä. Onhan se turhaa kehittää sovellusta ryhmälle, jota ei kiinnosta käyttää sitä. 

Toisaalta, jos lopullisessa sovelluksessa on liian vähän ominaisuuksia, saattavat käyttäjät vaihtaa kilpailevaan sovellukseen, joka on monipuolisempi. Tässäkin vaiheessa kohderyhmällä on väliä. Esimerkiksi yrityskäyttöön tarkoitettuun monimutkaiseen analyysityökaluun kannattaa sisällyttää enemmän toiminnallisuuksia kuin kouluikäisille suunniteltuun opetussovellukseen.

Ominaisuuksien määrästä ei tarvitse kuitenkaan murehtia kunhan ydinominaisuudet ovat tiedossa ja varmistettu. Miksi? Koska monesti ominaisuuksia lisätään vielä julkaisun jälkeen, kun käyttäjiltä saadaan palautetta suoraan sovelluksen käytön kautta.

Järkevästi kehitetyssä sovelluksessa otetaan huomioon myös sujuva jatkokehitys. Esimerkiksi Facebook on jatkuvasti kehittänyt uusia toiminnallisuuksia ja on nykyään hyvin erinäköinen kuin ensimmäisessä julkaistussa versiossaan. Yhtenä viimeisimpänä tempauksenaan FB on lisännyt ”reels” -toiminnon TikTokin idean pohjalta. Uusia ideoita syntyy ja aikojen muuttuessa joitakin vanhoja kuolee. Tärkeintä on pysyä kehityksen mukana.

5. Sovellus toimii sulavasti ja sitä optimoidaan jo kehitysvaiheessa

Sovelluksen optimoinnilla on suora vaikutus käyttäjäkokemukseen. Hidas ja epävakaa toimivuus turhauttavat käyttäjiä, mikä johtaa nopeasti sovelluksen hylkäämiseen. Moni yritys alkaa kiinnittämään huomiota sovelluksensa optimointiin vasta sovelluksen julkaisun jälkeen.

Tämä johtaa paitsi huonoon mielikuvaan sovelluksesta jo julkaisuvaiheessa, myös vaikeuttaa ja pitkittää optimointiprosessia. Kun optimointiin kiinnitetään huomiota jo sovelluksen kehitysvaiheessa, ovat ongelmakohdat helpommin havaittavissa ja korjattavissa.

Vain pari sekuntia pitkät latausajat voivat johtaa jopa 40% käyttäjistä hylkäämään sovelluksen. Lisäksi erityisesti mobiilisovelluksilla ja nettisivujen mobiiliversioilla sulava toiminta on tärkeää, sillä noin 85% käyttäjistä olettaa sovelluksen toimivan vähintäänkin yhtä nopeasti kuin tietokoneellakin.

Joskus kannattaa jättää osa sovelluksen toiminnallisuuksista pois mobiiliversiosta, sillä näyttöpääte on paljon pienempi. Google on oman analytiikkatyökalunsa, Analyticsin, kohdalla jättänyt äpistä osan toiminnallisuuksista pois suosiolla. Ehkä, koska se tekisi sovelluksesta liian raskaan. Toinen selitys voi olla, että mobiilisovelluksen tarkoitus eriää web-versiosta. Toisella tehdään muokkaukset ja toisella voidaan seurata datan kertymistä ja muutoksia tien päällä. 

6. Sovelluksen testaus toteutetaan tarkasti

Ennen kuin sovellus julkaistaan, tulee se testata todellisuutta vastaavassa käyttöympäristössä. Riippuen sovelluksen laajuudesta, voidaan testaamisessa hyödyntää asiakkaan ja kehitystiimin lisäksi myös ulkopuolisia käyttäjiä. Beta-testeihin otetaan yleensä rajattu määrä halukkaita käyttäjiä testaamaan toiminnallisuuksia ja raportoimaan ongelmista, bugeista ja typoista.

Testaamista voidaan toteuttaa mm. eri selainten, näyttökokojen ja käyttöjärjestelmien kanssa, jotta mahdolliset virheet huomataan ajoissa ja niistä suurin osa saadaan korjattua ennen varsinaista julkaisua.

Kaikkia bugeja on mahdotonta saada kitkettyä ennen julkaisua, joten on tavallista, että niitä löytyy julkaisun jälkeenkin. 

7. Sovellusta päivitetään palautteen perusteella

Sovelluksen kehitys ei pääty sen julkaisuun. Kun suunnitelma muutetaan todelliseksi sovellukseksi, huomataan lähestulkoon aina oleellisia korjaus-, muutos- ja parannuskohteita.

Tässä vaiheessa erityisesti sovelluksen suunnittelun ja toteutuksen laatu huomataan: hyvin suunniteltu ja toteutettu sovellus saa runsaasti positiivista palautetta käyttäjiltään, muutos- ja korjaustarpeet ovat vähäisiä ja jatkokehityskustannuksissa säästetään huomattavasti.

Sovelluksen kehittämistä esimerkiksi käyttöliittymän osalta voidaan tutkia käytännössä vaikka A/B-testauksella, jossa osalle käyttäjistä näytetään esimerkiksi eri värisävyä sovelluksessa ja katsotaan vaikuttaako se toimintaan tai palautteeseen. Jos se vaikuttaa halutulla tavalla, niin värisävy voidaan vaihtaa kaikille käyttäjille ja siirtyä seuraavaan testiin.

Hyödyntämällä analytiikkaa ja matemaattisia laskentamenetelmiä voidaan analysoida, millainen vaikutus muutoksella olisi koko sovelluksen käyttöasteen kannalta.