Urakkahinnoittelu yleistyy
Alihankintateollisuudessa ollaan menty yhä enemmän siihen, että tarjoukset pitää antaa koko urakasta. Tilaajalle tämä on tietysti selkeä ja helppo malli, koska kokonaishinta on etukäteen tiedossa tarjousta hyväksyttäessä. Toimittajalle puolestaan tämä on haastavampi tapa. Esimerkiksi metalli- ja muoviteollisuudessa urakkahinnoittelusta on monissa tapauksissa tullut vakiotoimintatapa.
Tämä muuttaa yritysten vakiintuneita toimintatapoja ja asettaa uusia vaatimuksia toiminnalle. Turvallinen tuntipohjainen hinnoittelu ei enää riitä, vaan asioita on pystyttävä ennakoimaan entistä paremmin.
Urakkahinnoittelun pohjana voidaan tällöin käyttää jo aiemmin kerättyä tietoa. Eli kuinka paljon materiaaleja on kulunut ja kuinka pitkään tietyn tuotteen valmistaminen vie. Tavallisesti pitkään alalla toimivilla yrityksillä löytyy usein vastaavan tyyppisiä valmisteita historiasta. Ja niitä voidaan hyödyntää ainakin joltain osin antamaan osviittaa tarvittavasta valmistusajasta. Tässä korostuu tiedon merkitys. Yrityksen tulee kerätä mahdollisimman paljon tietoa toiminnastaan. Itse asiassa aina ei voi edes etukäteen sanoa mihin tietoa tullaan joskus tulevaisuudessa käyttämään. Vasta myöhemmin paljastuu hyviä käyttökohteita historian aikana kerätylle datalle! Joten mitä tehokkaampia ja parempia tapoja kerätä tietoa löytyy, kannattaa niitä käyttää mahdollisimman aikaisin. Yksi esimerkki tästä on esimerkiksi automaattinen tietojen keräys tuotannosta (MES). Laajempien raportointiratkaisujen käyttö tuo kerätyn tiedon järkevästi yrityksen hyödynnettäväksi.
Me olemme keränneet tietoja, joista yritykset voisivat hyötyä oman toimintansa kehittämisessä. Siinä on vinkkejä erityisesti valmistusta ja kokoonpanoa tekeville PK-yrityksille. Ilmainen dokkari löytyy täältä: https://www.fikuro.fi/ajankohtaista/lataa-opas-kaksinkertaistetaan-tulos/
Oletko itse törmännyt hinnoittelutavan muutokseen yrityksessäsi?