Verkkopalvelut ovat kehittyneet kahdessakymmenessä vuodessa staattisesta käyntikortista bisneksen selkärangaksi. Moni ei kuitenkaan hahmota edelleenkään verkkopalvelujen potentiaalia liiketoiminnalleen. Mitkä ovat ne tekijät, jotka nostivat verkkopalvelut keskeiseen rooliin liiketoiminnan pyörittämisessä?

Sofokuksen Teemu Malinen on ollut kehittämässä liiketoimintaa tukevia verkkopalveluita aina internetin alkuajoista lähtien.

Kysyimme Maliselta, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet web-ratkaisujen nousemiseen niin keskeiseen rooliin organisaatioiden toiminnassa. Esiin nousi 10 kehitysaskelta, jotka nostivat verkkopalvelut stattisesta käyntikortista liiketoiminnan selkärangaksi.

1. Graafinen verkkoselain

Verkkopalveluiden kehitysvauhti on ollut huima. Yksi merkittävimpiä varhaisia kehitysaskelia on ollut graafisten verkkoselaimien kehittyminen. Vuoden 1994 tienoilla käytössä oli vielä merkkipohjaisia selaimia, kuten Lynx.

Vasta graafisen selaimen visuaalisuus ja helppokäyttöisyys mahdollistivat verkkopalveluiden käytön räjähtämisen ympäri maailmaa.

2. Open Source -teknologiat

Jos mennään 15 vuotta taaksepäin, vain isommilla yrityksillä oli varaa hankkia parhaita digitaalisia teknologioita. Tänä päivänä on aivan sama onko kyseessä start-up tai suuryritys, maailman parhaat alustat ja teknologiat kuten WordPress, Magento tai Linux ovat otettavissa käyttöön.

Open Source teknologiakentän kehittyminen ja kypsyminen on siis demokratisoinut kilpailutilannetta ja tasannut toimijoiden resurssieroja digitaalisen kilpailukyvyn rakentamisessa.

3. Ketterä kehitys

Aiemmin it-projektit toteutettiin vesiputousmallilla, jolloin projektin lopputulos selvisi tilaajalle vasta julkaisun kynnyksellä. Lisäksi pyrittiin pitäytymään kynsin ja hampain etukäteissuunnitelmissa, vaikka projektin aikana olisi muuta selvinnyt.

Tänä päivänä hyödynnetään ketteriä menetelmiä (agile, lean jne.), jossa projektin aikainen muutos on odotettua, jopa toivottua ja tilaaja pysyy kartalla etenemisestä jokaisen kehitysjaksojen päätteeksi pidettävien työpajojen avulla.

Kehitystä ohjataan käyttäjäkeskeisesti ja uudet versiot pyritään viemään tuotantoon mahdollisimman nopeasti. Verkkopalvelu kehittyy pienin askelin koko ajan, eikä se ole koskaan täysin valmis. (Always on beta).

4. Sosiaalinen media (some)

Vielä vuosituhannen paikkeilla olisi ollut ennenkuulumatonta, että ihmisten naamat ja oikeat nimet olisivat näkyvillä verkossa. Sosiaalinen media on muuttanut täysin suhtautumisen siihen, mitä voidaan kertoa ja miten käyttäjä voi osallistua tekemiseen verkossa.

Samalla tiedon läpinäkyvyys on muuttanut koko palveluiden hankintaprosessin. Pienet uudet toimijat voivat haastaa jo markkinaan stabiloituneita jättejä tehokkaasti. Kun onnistumiset ja virheet tuodaan läpinäkyvästi julki, myyntiprosessissa ei ole enää kysymys siitä, kenellä on varaa palkata kallein mainostoimisto kiillottamaan yrityksen ulkoista imagoa.

Verkossa julkaistavat sisällöt ja niiden levittäminen verkkopalveluiden, sosiaalisen median ja muiden digitaalisten välineiden avulla on noussut keskeiseen rooliin palveluiden myynti- ja hankintaprosesseissa.

5. Mobiili

Ennen internetiä maailmalla olevaan tietoon ei niin vain päässyt käsiksi. Internet ja pöytätietokoneet mahdollistivat kokonaan uudenlaisten palveluiden syntymisen, jopa kokonaisten toimialojen muuttumisen. Ennen muinoin oli nimittäin ihan normaalia käydä pankissa tai konttorin aulassa olevalla maksupäätteellä maksamassa laskunsa.

Pöytäkone oli kuitenkin sidottu kiinni paikkaan (pl. läppärit) ja halvinkin pöytäkone maksoi kohtuullisen paljon. Laitteiden halventuessa hinta ei enää ollut käytön esteenä ja  tablettien ja älypuhelimien myötä  verkon käyttö muuttui paikkariippumattomaksi. Mobiili toi myös uusia mahdollisuuksia palveluntarjoajille mm.paikannuksen ja RFID-teknologian myötä. Internet siirtyi kaikkien taskuun.

6. Integroitavuus

Integroimisen filosofia on muuttunut dramaattisesti. Kaksikymmentä vuotta sitten päämääränä oli yleensä sulkea sovellusarkkitehtuuri mahdollisimman tiukkaan ulkopuolisilta toimijoilta, kun tänä päivänä pyritään luomaan mahdollisimman joustava,kattava ja avoin rajapinta kolmansille osapuolille. Julkiseen verkkoon luodut sovelluksen rajapinnat mahdollistavat parhaimmillaan palvelun käytön hyödyntämisen tavoilla, joita tekijä itse ei ole edes hahmottanut.

Tiedon vaihtaminen ja hyödyntäminen mahdollistaa myös erilaisten ekosysteemien syntymisen ja esimerkiksi avoin julkinen data luo uusia mahdollisuuksia yrityksille.

7. Prosessien digitalisoinnin osaamisen kehittyminen

Alkuaikoina, 90-luvun puolivälissä, verkkopalveluiden toteutuksessa luotettiin tuttuihin. Muita kun ei ollut oikein saatavilla. Tietotekniikkaa hallitseva veljenpoika oli yleensä paras kotisivuosaaja, joka oli löydettävissä.

2000-luvulle tultaessa verkkopalveluiden tekeminen siirtyi mainos- ja uusmediatoimistoille, joiden perusnäkökulma palvelutuotantoon oli ulkoasukeskeinen. Pikkuhiljaa pienet internetistä kiinnostuneet toimijat alkoivat myös synnyttää omia (suljettuja) julkaisujärjestelmiään markkinoille.

Verkkosivustot eristettiin alussa yrityksen “oikeasta” tietotekniikasta, joten integraatiohyötyjä ei osattu vielä hakea. Aikoinaan oli epätyypillistä, että verkkopalvelu olisi ollut sidoksissa CRM:ään, ERP:iin tai vastaaviin järjestelmiin.

Vähitellen alettiin huomata, että liiketoiminnan näkökulmasta suurin hyöty saatiin ohjelmistojen vaihtaessa tietoa keskenään. Internet-palvelumarkkinan aloittaneilta toimijoilta palveluiden rakentamisen tekninen monimutkaisuus karkasi lopullisesti käsistä.

Alkoi syntyä web-pohjaiseen ohjelmistokehitykseen erikoistuneiden yritysten markkina. Toimijat alkoivat rakentaa liiketoimintaansa suoraan niiden tukijalkojen päälle, joita verkkopalvelukehitys vaatii.

Tällä hetkellä markkina on kehittymässä erikoisosaajien suuntaan. Asiakkaat alkavat tiedostamaan, että yksittäisen toimijan on vaikea uskottavasti pystyä tuottamaan korkeimmalla tasolla liiketoiminta-, some-, ohjelmointi-, markkinointi-, myynti-, optimointi-, analytiikka-, palvelukonseptointi- jne. osaaminen. Tarvitaan erikoistuneiden osaajien verkosto, joka puhaltaa hyvin yhteen hiileen.

8. Uusien konseptien/tuotteiden luominen

Digitaalisuus antaa ennennäkemättömät mahdollisuudet kehittää kokonaan uusia konsepteja ja tuotteita. Esimerkiksi verkkokauppa on demokratisoinut tuotemyynnin ulkomaille. Räätälöidyllä verkkosovelluksella voidaan rakentaa kasvavaa kilpailuetua omaan ydinliiketoimintaan. Tehokkaalla sisältömarkkinoinnilla pienikin toimija voi saavuttaa valtavan näkyviä tuloksia.

Digitaalisessa maailmassa on jopa mahdollisuus muuttaa kokonaisia liiketoiminta-aloja (distruptio). Esimerkiksi Uber on onnistunut muuttamaan kokonaan mallin, jolla taksibisnestä tehdään. Valta siirtyy yhä enenevissä määrin yrityksiltä loppuasiakkaille ja verkko/mobiili on tässä muutoksessa keskiössä.

9. myyntikanavien ja asiakaskokemuksen kehittäminen

On tärkeää, että yritys luo saumattoman asiakaskokemuksen sekä sosiaalisessa mediassa, kivijalassa että verkossa.

Verkkopalvelu tarjoaa tietysti uuden myynti- ja jakelukanavan tuotteille ja palveluille. Helpoimmillaan se tarjoaa uuden kanavan tuotteiden myyntiin ja esittelyyn.

Saumaton asiakaskokemus vaatii kuitenkin asiakassuhteen toteutumista eri tasoilla niin analogisesti kuin digitaalisestikin. Parhaimmillaan verkkopalvelu kasvattaa myynnin lisäksi asiakaskokemuksen tasoa.

10. Bonus: tulevaisuudessa IoT

Laitteiden määrä on karkeasti ottaen kymmenkertaistunut kunkin generaation jälkeen. Keskustietokoneet laskettiin miljoonissa ja mobiililaitteiden osalta liikutaan jo miljardeissa. Seuraavana mullistuksena tulossa on IoT-aikakausi, eli Internet of Things tai teollinen internet-aika.

Teollisen internetin aikakaudella jokainen laite on verkossa ja sensoriikka välittää tietoa laitteista internetin välityksellä. Pientä esimakua saa Google Glass laseista tai Apple Watch kelloista, mutta ihmisillä ei ole vielä täyttä käsitystä miten valtavasta muutoksesta todellisuudessa on kyse.

Ei kulu kauaakaan, kun esimerkiksi autot ajavat itse, vaihtavat tietoa keskenään, reitittävät matkaansa älykkäästi matkustajien tarkistaessa samalla kellostaan päivän uutisia. Kuulostaa tieteiselokuvalta, mutta on itse asiassa jo ihan nurkan takana.

Haastateltava: Teemu Malinen

Haastateltava Teemu Malinen on moniyrittäjä, joka on 20 vuoden ajan pohtinut liiketoiminnan kehittämistä digitaalisten ratkaisujen avulla. Nykyisin Teemu on Sofokus Oy:n toimitusjohtaja ja osallistuu useiden digitaalista liiketoimintaa kehittävien yhtiöiden kehittämiseen hallituksen jäsenen tai advisorin roolissa.

Sofokuksen ite wiki-profiili

Sofokuksen kotisivut

Seuraa Teemua Twitterissä

Haastattelijana toimi Johannes Puro. Jos haluat toteuttaa haastattelun tai tarjontasi esittelyn ite wikin blogissa, voit olla yhteydessä ite wikiin.