Suomalaiset yritykset jakautuvat digitalisoituviin ja kuoleviin. Samalla myös ohjelmistoalalla käy kova turbulenssi, kun nousevat osaajat valtaavat markkinaa kankeammilta isoveljiltään.

Mikä sitten määrittää ohjelmistotalon onnistumisen, ja minkälaisen ohjelmistokumppanin suomalaiset organisaatiot valitsevat tulevaisuudessa? Saimme vastauksia näihin kysymyksiin, kun seurasimme iltapäivän ajan ketterän ohjelmistotalon toimintaa ja haastattelimme heidän toimitusjohtajaansa.

 

peukku-solinor-ohjelmistokehitys

 

Miten ohjelmistokehityskentän muuttuminen näkyy toiminnassanne?

”Muutoksessa on kyse asiakkaan palvelemisesta ja näin vaatimukset oman toiminnan kehitykselle ovat tulleet suoraan asiakasrajapinnasta.

Meidät saatettiin tuntea joskus aiemmin vahvana backend-ohjelmistokehitystalona. Ohjelmistokehitys on kuitenkin nykyään paljon muutakin kuin ohjelmistojen kehitystä. Osaavan kumppanin täytyy pystyä toimimaan asiakkaan digitaalisen liiketoiminnan rakennuskumppanina.”

Mitä osaamisalueita digitaalisen liiketoiminnan rakennuskumppanin roolissa tarvitaan?

”Ensinnäkin, tässä roolissa toimiminen vaatii laajaa liiketoimintaosaamista. Mallinnamme siis työssämme oikean maailman problematiikkaa. Haasteena voi olla esimerkiksi se, miten autoja myydään verkossa tai mitkä ovat asiakaspalvelun pullonkaulat.

ketterä-kumppani-ohjelmistokehitys

 

Asiakas on tietysti oman toimialansa erityisosaaja, mutta kehityskumppanin täytyy kyetä keskustelemaan asiakkaan substanssista riittävällä tasolla.

Toisekseen, korkea käytettävyys on noussut palveluiden kehityksessä keskiöön. Tämä pätee niin organisaation sisäisiä kuin ulkoisiakin prosesseja tukeviin järjestelmiin. Ohjelmiston lisäarvo syntyy loppujen lopuksi käyttäjien kautta. Siksi käyttökokemuksen täytyy palvella loppukäyttäjää ja graafisen ilmeen hivellä silmää.

Onnistuneessa palvelumuotoilussa liiketoimintaosaaminen ja käytettävyys yhdistyvät korkeatasoiseen tekniseen ohjelmisto-osaamiseen.

Meille maksuliikenteen palvelutarjoajana tärkeitä asioita ovat myös korkea toimintavarmuus ja tietoturva.  Ydinosaamistamme on myös kyetä tarjoamaan asiakkaalle jatkuvat it-palvelut, kuten ylläpito ja seuranta.”

Mitä ketteränä ohjelmistokehityskumppanina toimiminen tarkoittaa?

”Se tarkoittaa ajan käyttämistä tehokkaasti ja oikeisiin asioihin. Otetaan esimerkiksi myyntiprosessi.

Solinor-tiimi-asiakas

Kuvassa vasemmalta Jonne Airaksinen, Juha Linnanen, Tommi Nikkanen, Aki Koikkalainen ja Martiska Reinikka.

 

Kaverimme kävivät tänään klo 12 palaverissa keskustelemassa potentiaalisen asiakkaan kanssa heidän kehitystarpeestaan. Asiakkaasta kuitenkin tuntui, että saimme toteutuksen kuulostamaan liian helpolta.

Tässä kohdassa kehittäjämme ehdottivat, että palataan klo 16 asiaan ensimmäisen prototyypin kanssa. Näin asiakas saa itse tuntumaa työskentelytapaamme ja toteutuksen laatuun.

”Kaverit kävi asiakkaalla iltapäivällä…”

Perinteisessä myyntiprosessissa käytettäisiin viikkoja hinnoista vääntämiseen ja tulevan toteutuksen määrittelyyn. Me emme kuitenkaan ole tässä mielessä myyjiä, vaan digitaalisten palveluiden kehittämisen ammattilaisia. Siksi käytämme ajan kankeiden myyntiprosessien sijasta tekemiseen.”

Miten työhön voidaan käydä näin nopeasti?

”Tietysti täytyy olla yhteinen ymmärrys siitä, mitä ollaan toteuttamassa.

solinor-tiimi-onnistunut

Kuvassa vasemmalta Jonne Airaksinen, Juha Linnanen, Tommi Nikkanen, Aki Koikkalainen ja Martiska Reinikka.

Tässä tapauksessa tarpeena on eri alustoille wräpätty mobiiliapplikaatio, jolla asiakkaan asiakkaat pystyvät tarkastamaan omaa henkilökohtaista dataansa.

Kun toteutustyö alkaa, hyödynnämme omaa Project Kickstarter -palvelukonseptiamme, jolla kehitystyö käynnistetään ketterästi.

Project Kickstarter on käytännössä web-lomake, johon täytetään projektin perustiedot, kuten projektin ja tiimin nimi. Kickstarter luo tietojen perusteella projektin perusjutut, kuten wikin, versiohallinnan, kehitysympäristön, jatkuvan integraation (CI) ja käyttöönoton (CD) ympäristön sekä testi- ja tuotantoympäristön, jossa koodia voidaan ajaa.

Valittujen teknologioiden perusteella ympäristö luo peruskoodit valmiiksi. Tällöin ei tarvita pannuja pystytteleviä ylläpitäjiä, vaan kaikki ylläpidolliset asiat toteutetaan koodilla DevOps-periaatteiden mukaisesti. DevOpsissa ylläpitäjän ja ohjelmistokehittäjän roolit siis yhdistyvät, jolloin koodin sijasta voidaan keskittyä rakentamaan järjestelmiä. Samalla projektit liitetään logitukseen, varmuuskopiointiin ja valvontaan.

Nämä ovat asioita, joihin on perinteisesti voitu käyttää paljonkin aikaa. Toisin on nykyään: digitaalisen liiketoiminnan rakennuskumppanina toimiminen vaatii aitoa ketteryyttä.”

Haastattelimme blogia varten Solinorin toimitusjohtaja Aki Koikkalaista. Solinor on digitaalisten palveluiden kehittäjä, joka on erikoistunut ketterään ohjelmistokehitykseen, palvelumuotoiluun ja digitaalisen maksamisen ratkaisuihin.

Solinorin kotisivut

Solinor Payment Highwayn sivusto

Solinorin palvelumuotoilun opas

Solinorin ite wiki-profiili

 

solinor-palvelumuotoiluopas

 

Haastattelu ja teksti: Johannes Puro, ite wiki

 

Esitelläänkö teidänkin yrityksenne ite wikin blogissa?