Kasvuyrityksen tärkeimmät toiminnot ovat rahoituksen varmistaminen sekä onnistuneet rekrytoinnit. Jälkimmäinen on yrityksemme erityisosaamisalaa, joten keskityn tämän blogin osalta siihen liittyviin vinkkeihin. ICT-ala on siitä erityinen toimiala että paikkakunnan ja hakuprofiilin mukaan alalla on sekä ylitarjontaa että huutavaa pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Työnantajan vinkkelistä kumpikin skenaario asettaa melkoisia haasteita yksittäisen rekrytoinnin onnistuneelle toteuttamiselle.

Mietitäänpä ensin tilannetta jossa halutunlaisesta työvoimasta on ylitarjontaa. Mikäli tällä hetkellä hakee esimerkiksi IT projektipäällikköä tai digiviestinnän asiantuntijaa pääkaupunkiseudulla työpaikkailmoituksella, hakemuksia tulee helposti satoja koska näiden profiilien ammattilaisia on hyvin runsaasti työnhaussa.

Suuri hakijamäärä tuo mukanaan kaksi keskeistä haastetta rekrytoivalle työnantajalle: täytyy löytyä resursseja käsitellä saadut hakemukset, ja pitää kaikki hakijat ajan tasalla valintaprosessin etenemisestä jotta rekryprosessin hoitaminen vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa.

”Suuri hakijamäärä tuo mukanaan kaksi keskeistä haastetta rekrytoivalle työnantajalle”

Toinen avainasia on haastateltavien poimiminen, eli kyky tunnistaa ne potentiaalisesti sopivimmat kandidaatit hakijoiden joukosta – seikka mikä ei ole yhtä itsestään selvä kuin miltä se saattaa kuulostaa. Jokainen hakija on yksilö ja tyypillisesti tuo hakemuksessa osaamisensa ja kokemuksensa esille omalla tavallaan. Olisiko tämä henkilö parempi kuin tuo – vai entäs tuo sitten?

Niin ikään haastattelujen pitäminen ja kandidaattien arviointi niiden pohjalta on oma osaamisalansa sekin. Aivan samalla tavalla kun vaikkapa määrittely-workshopin pitäminen asiakkaan kanssa sen tilatun ohjelmistokokonaisuuden haluttujen toiminnallisuuksien konkretisoimiseksi, onnistunut rekrytointikin vaatii kokemusta.

Toinen ääripää työmarkkinoillamme ovat ne ammattiprofiilit joista on pulaa. Osaajapula monenmoisista digivääpeleistä maassamme ei tietenkään helpota rekrytoinnissa onnistumista. Pelkkä työpaikkailmoitus ei esimerkiksi front-end developperin, SAP asiantuntijan, tietoturva-ammattilaisen tai Java ohjelmoitsijan hakuun yleensä riitä, kun näitä osaajia ei käytännössä työttöminä ole – eikä työssä olevilla ole tarvetta työpaikkailmoituksia seurata.

Uusista uramahdollisuuksista saattaa kuitenkin kuka tahansa kiinnostua – kunhan saa niistä tiedon. Tässä työnantajan omat verkostot voivat olla avuksi.

”Uusista uramahdollisuuksista saattaa kuitenkin kuka tahansa kiinnostua – kunhan saa niistä tiedon”

Onpa osalla ICT-sektorin työnantajista otettu käyttöön liidipalkkiotkin nykyisen henkilöstön verkostojen aktivoimiseksi. Usein nämäkään eivät vielä riitä – ja siksi headhunting-palveluiden hyödyntäminen myös asiantuntija-hauissa on merkittävästi yleistynyt juuri tällä sektorilla.

Osalla ICT-alan(kin) työnantajista on suorahausta (headhunting) sellainen mielikuva, että alan palvelut ovat kalliita, ja kaiken kukkuraksi headhuntingin hyödyntäminen tarkoittaisi sen oman valintaprosessin ulkoistamista. Näinhän asian ei tarvitse olla. Suorahaku voidaan toteuttaa myös ns. pitkän listan palveluna, jolloin työnantaja itse hoitaa kokonaisuudessaan haastattelut ja valintaprosessin – headhunter ainoastaan kartoittaa halutun profiilin mukaisia kandidaatteja etenkin työssäolevien joukosta, ottaa heihin yhteyttä, ja välittää uudesta uramahdollisuudesta kiinnostuneiden CV:t työnantajalle. Tällöin haun kattavuus on jo ihan eri luokkaa kuin ilmoituspohjaisella haulla – eikä tällainen prosessi edes maksa välttämättä enempää kuin näkyvä työpaikkailmoitus printtimediassa.

Hakutavasta riippumatta sillä, miten tiukasti haettavan ammattiprofiilin kriteerit määritellään ikään kuin valmiiksi, on tietysti suora vaikutus tehtävään potentiaalisesti sopivien kandidaattien määrään. Yksittäisen työnantajan tilanteen ja resurssitarpeiden mukaan voi soveltaa myös avoimemmalla sabluunalla toteutettavaa hakua. Tiettyjen peruskriteerien ulkopuolelta haettu osaaminen saatetaan jättää tarkoituksella väljäksi – kun työyhteisöön sopiva kandidaatti sitten on löytynyt, muokataan lopullinen työnkuva hänen vahvuuksiensa mukaan. Lisäbonuksena tässä on se, että työnhakijalle usein sellaiset tehtävät joissa pääsee itse vaikuttamaan tehtävän kokonaiskuvaan, ovat tiukasti etukäteen naulattuja teesejä motivoivampia.

Rekrytoinnin toteuttamisen eri vaihtoehtoja ja yksityiskohtia suunnitellessaan työnantajan on hyvä puntaroida paitsi tehtävänkuvaa ja valintaprosessin hoitamisen vaihtoehtoja, resursseja ja -kustannuksia, myös mahdollisen epäonnistuneen henkilövalinnan suoria ja välillisiä kustannuksia toiminnalleen.

”työnantajan on hyvä puntaroida myös mahdollisen epäonnistuneen henkilövalinnan suoria ja välillisiä kustannuksia toiminnalleen.”

Kun omien valmiuksien rajat ja niiden ylittämisen riskit on tiedostettu, on tarjolla olevien vaihtoehtojen arviointiin hyvät lähtökohdat. Rekrytoinnin ja headhuntingin ammattilaisten pitää myös pystyä sparraamalla auttamaan työnantajaa hakuprosessin yksityiskohtien suunnittelussa mahdollisimman tehokkaaksi.

Rahoituksen riittävyys varmistaa yrityksen visioiden kilpailukykyisen toteuttamisen. Niiden visioiden materialisoituminen PowerPoint kalvoilta onkin sitten enää rekrytoinnin toimivuudesta kiinni!

 

Lisätietoja Santtu Vehosalmen edustamasta iSearch Groupista osoitteessa www.isearch.fi  ja www.itewiki.fi/isearch-group