Digitalisaation kentällä vahvimmat näytöt syntyvät usein projekteista, joissa vanhoja käytäntöjä tuuletetaan ja toimintaa tehostetaan purkamalla turhia siiloja. Infrarakentamisen pilvipalvelun työmaille luonut Infrakit on tästä erinomainen todiste.
Tarina sai alkunsa Oulun yliopistolta, jossa yrityksen perustaja Teemu Kivimäki teki diplomityötään rakentamisen automaation tutkimusryhmässä. Ohjelmointia nuoruudessaan harrastaneella miehellä oli Ouluun saapuessaan jo takanaan konetekniikan opinnot Otaniemessä, mutta vasta rakennusalalle siirtymisen jälkeen palaset alkoivat loksahdella kohdalleen.
– Olin ehtinyt opiskella konetekniikan ohella muun muassa robotiikkaa, laserkeilausta sekä avaruustekniikkaa, joista jälkimmäisen myötä tutuksi tulivat niin gps-paikannus kuin kaukokartoituskin. Oulussa asiat yhdistyivät, ja pääsin soveltamaan kaikkea tätä mittalaitteiden suunnitteluun ja 3D-mallintamiseen. Teimme infrarakentamisen digitalisoinnin pioneeritutkimusta, Kivimäki kertoo.
”Mekaniikkasuunnittelussa millintarkka 3D-suunnittelu on normi, joten rakennusalan papereiden pyörittely tuli yllätyksenä.”
Kivimäki sai kuitenkin huomata infra-alan olevan vielä lapsenkengissä, mitä tulee CADin hyödyntämiseen ja 3D-suunnitteluun.
– Tulen itse mekaniikkasuunnittelun puolelta, missä millintarkka 3D-suunnittelu on normi, joten rakennusalalla papereiden pyörittely tuli yllätyksenä, mies kuvaa.
Rakennushankkeiden tiedonhallinnan tarpeet nousivat esiin useissa eri tutkimusprojekteissa, ja vuonna 2010 Kivimäki teki ratkaisevan päätöksen tutkimuksen kaupallistamisesta.
– Olin jo tutustunut yrittäjäelämään yhdessä ystävien kanssa perustetun mobiilipelifirman kautta, joten seuraava askel tuntui luontevalta. Ensimmäiseksi soitin Destialle, joka oli ollut osallisena eräässä projektissa, ja tiedustelin olisivatko he mahdollisesti valmiita maksamaan jotain tutkimuksessa suunnitellun systeemin toteuttamisesta.
Destian lisäksi Kivimäki otti yhteyttä myös kaivinkoneiden gps- ja ohjauslaitteita valmistavaan Novatroniin ja ehdotti rajapinnan toteuttamista kaivinkoneiden ohjausjärjestelmään. Yhteistyön pohjalta syntyi Infrakit, työmaiden keskitetty tietovarasto ja pilvipalvelu.
Pilvipalvelu suoraviivaistaa tiedonhallinnan
Kivimäen mukaan rakentamisen aikana suunnitelmat päivittyvät usein pikkuhiljaa, ja etenkin isommissa projekteissa muutoksia tulee päivittäin. Aikaisemmin tämä johti siihen, että suunnitelmista oli useita versioita eri paikoissa, minkä vuoksi päivittäminen oli hankalaa. Tämä teki tiedonhallinnasta työlästä ja hidasta, ja aiheutti kalliita virheitä rakentamiseen.
Infrakitin avulla tiedot löytyvät yhdestä paikasta, josta ne siirretään myös suoraan työkoneiden ohjausjärjestelmiin. Hankkeen suunnitelmat ladataan palveluun avoimissa tiedostomuodoissa, jonka jälkeen niitä voi tarkastella karttanäkymässä tai 3D:nä.
– Koska Infrakit on SaaS-palvelu, sitä voidaan käyttää yhtä hyvin selaimella kuin mobiilisovelluksellakin, mikä tekee palvelusta käytännöllisen kentällä. Käyttäjä tarvitsee vain tunnukset ja noin tunnin käyttökoulutuksen, Kivimäki selittää.
”Ennen mittausraportti toimitettiin tilaajalle noin puolen vuoden viiveellä, mutta Infrakitin avulla projektin etenemistä voi seurata reaaliaikaisesti.”
Palvelu helpottaa myös rakentamisen aikana tehtävää dokumentaatiota siitä, miten projekti on toteutettu. Dokumentaatio koostuu muun muassa koneiden tekemistä mittauksista ja työnjohdon ottamista valokuvista.
Ennen mittausraportti toteutuksen laadusta toimitettiin tilaajalle noin puolen vuoden viiveellä, mutta Infrakitin avulla kaikki projektin osapuolet voivat seurata projektin etenemistä ja laatua reaaliaikaisesti visuaalisessa karttanäkymässä.
– Tästä johtuen pystytään rakentamaan tarkasti sitä, mitä on suunniteltu ja vältytään virheiltä. Kokonaisuudessaan infraprojektin rakentamisvaiheen digitalisointi ja koneohjaus säästävät noin 20% projektin kustannuksista verrattuna vanhaan paperipohjaiseen työtapaan, Kivimäki kuvaa.
Yhteistyössä globaalien osaajien kanssa
Destian ja Novatronin kanssa alkanut yhteistyö on kasvanut vuosien varrella kukoistavaksi liiketoiminnaksi. Nykyisin 13 hengen tiimillä pyörivä Infrakit on saanut mukaansa liudan kansainvälisiä mittalaitefirmoja, kuten Leica Geosystemsin, Trimblen ja Topconin.
– Olemme saaneet jalansijaa hyvin. Yhteistyökumppaniemme liikevaihto on vuosittain yhteensä 10 miljardin luokkaa eli voimme olla tyytyväisiä luomaamme verkostoon.
Ohjausjärjestelmäyhteistyön ohella Infrakit panostaa myös jälleenmyyjiinsä. Vuoden alussa Infrakitille perustettiin myyntiyhtiöt Hollantiin ja Norjaan, ja uusia jälleenmyyjiä on tulossa mukaan Australiaa myöten.
Referenssejäkin on kertynyt jo mukavasti.
– Käytännössä kaikki isot hankkeet Suomessa ovat asiakkaitamme. Olemme mukana esimerkiksi Tampereen raitiotieprojektissa sekä E18 Hamina-Vaalimaa -hankkeessa, jossa rakennetaan Suomen lävitse Venäjän rajalle kulkevaa moottoritietä. Myös Finavian terminaalilaajennustöissä Helsinki-Vantaan lentokentällä käytetään Infrakitia.
– Tavoitteemme on tuplata liikevaihto vuosittain, Kivimäki päättää.