Oli aika pysäyttävää lukea Hesarin sunnuntailiitteestä (3.6.2018) Tekesin ja IBM:n tekoälyhanketta käsittelevä “Sekaisin tekoälystä”-juttu.

 Artikkelin mukaan käytännössä yksi konsultti vei niin IBM:ää kuin Tekesiäkin kuin pässiä narussa Tekesin historian suurimmassa yhteistyöhankkeessa, jonka tavoitteena oli rakentaa Suomesta tekoälyn piilaakso.

Tekesin pääjohtajan Pekka Soinin “Championiksi” nimeämä Brian Frederiksen poltti matkan varrella kasan veronmaksajien rahaa samalla itse vaurastuen ja häipyi.

Tässä pätkä Helsingin Sanomien jutusta:

“Eniten hehkutusta sai kuitenkin Brian Frederiksen. 

”Tosi hyvä tyyppi”, Soini luonnehti sähköpostissaan. Soinin mukaan Frederiksen oli ”Champion”. Siis Mestari.

”Brian Frederiksen tarvittiin puskemaan vaikeita asioita IBM:n sisällä”, Soini kirjoitti.

Tätä voi pitää aika outona. Frederiksen oli vielä tuolloin töissä IBM:llä. Hän oli Watson Health -keskusten myyntimies ja Tekesin vastapuolella sopimusneuvottelussa. Frederiksenin tehtävä oli ”maksimoida Watson-yhteishankkeiden tuotot”. Näin Frederiksen itse määritteli toimenkuvansa sosiaalisen median LinkedIn-profiilissaan.

Frederiksen teki todellakin vaikutuksen suomalaisiin, sillä pian neuvotteluiden päätyttyä, loppuvuodesta 2016, Frederiksen palkattiin Tekesille töihin.

Palkka oli 16 000 dollaria eli noin 13 600 euroa kuukaudessa. Se on enemmän kuin Tekesin pääjohtajalla, Puolustusvoimain komentajalla tai Suomen pääministerillä.”

Kun Frederiksen hetkeä myöhemmin irtisanoutui Tekesiltä, hän sai piakkoin Tekesiltä konsulttitoimeksiannon, josta Tekes sitoutui maksamaan 59 900 euroa, eli vähän alle julkisen kilpailutusrajan.

Raportin sisältö oli kopioitu melko suoraan McKinsey- ja CB Insights -konsulttiyhtiöiden selvityksistä.

Brian Frederiksenin Linkedin-profiili on muuten huoliteltu, mutta profiilikuva on unohtunut.

Ei ihme, että kun Helsingin Sanomien Marko Junkkari haki kommentteja juttuunsa, Business Finlandiin iski flunssa-aalto.

”Sillä on iso merkitys miten rahoja käytetään ja miten niiden käyttöä valvotaan. Jos laitetaan 59 900 euroa tekoälyraporttiin, joka on suoraan copy pastettu McKinseyn raportista, niin se on suoraan sanoen verorahojen väärinkäyttöä”, Junkkari toteaa Ruudun haastattelussa.

Periaatteessa kaikki miljoonahankkeen tavoitteista, kuten uudet työpaikat, liiketoiminta ja IBM:n datakeskus jäivät toteutumatta. Vaikuttaa siltä, että koko touhusta on hyötynyt vain yksi henkilö.

Voit lukea Sekaisin tekoälystä-jutun tästä (tilaajille tai ilmaisen koeajan aloittajille).

 

Mikä Business Finlandin roolin vienninedistäjänä ja verkottajana pitäisi olla?

Tässä muutamia pointteja, joita HS:n jutussa ei käsitelty ja jotka haluan nostaa esille.

Ensinnäkin, Tekesillä on täytynyt olla ymmärrys siitä, että yhteen teknologiaan sitoutuminen ei tee Suomesta mitään AI-piilaaksoa sikäli, että se jättää ulos kaikki ne tekoäly-yritykset, jotka työskentelevät muilla teknologioilla (esim. Microsoft tai Salesforce), tai pohjaavat toiminnan avoimeen lähdekoodiin.

Sen sijaan valinta tekee itseasiassa Tekesistä erittäin vastenmielisen kumppanin varmaan 80% prosentille Suomen tekoälymarkkinaa, koska Tekes on sitoutunut kannattamaan näin isosti yhtä kilpailevaa teknologiaa.

Tämä asia olisi voitu selvittää yhdellä avoimella kyselyllä ohjelmistoyritysten osaajille Google Formsilla.

Se ei olisi maksanut mitään.

Esimerkiksi Microsoftilla on yli 800 kumppaniyritystä Suomessa ja näistä iso osa rajattiin siis lähtökohtaisesti ulos Tekesin Watsoniin perustuvasta tekoäly-Suomesta.

”Business Finlandin olisi korkea aika hahmottaa alustatalouden toimintamallit hankkeissaan”

Toisekseen, Tekesin, tai nyttemmin Business Finlandin, olisi korkea aika hahmottaa alustatalouden toimintamallit hankkeissaan. Olen nyt vienyt useille kymmenille ihmisille Business Finlandilla tätä asiaa eri foorumeilla, mutta minusta tuntuu, että kukaan ei hahmota tätä mahdollisuutta.

Alustamaisen toimintamallin keskiössä on se, että tunnistetaan ja myönnetään markkinatalouden olemassa olevat toimintamallit. Tämä on tärkeää, koska jonkun on pakko tehdä työt sitten kun pöhinäkonsultit ovat ottaneet hatkat.

Siksi toiminta on hyvä perustaa realiteetteihin.

 

Business Finlandin vienninedistämispalvelut  

Business Finlandin vienninedistämispalvelut voi jakaa karkeasti kolmeen: Rahoituksen jakaminen, verkottaminen Suomessa eri ohjelmien  tapahtumien kautta ja vienninedistäminen esimerkiksi seminaareilla.

Ensimmäinen tapa on selvä, siinä raha liikkuu tililtä toiselle. Business Finland tekee arvokasta työtä jakaessaan kasvuyritysten riskiä ja innostaessaan investointeihin.

Mutta verkottamista ja vientiä voisi tukea parhaiten perinteisten ja kalliiden tapahtumien lisäksi digitaalisella alustalla. Silloin Tekes ei ottaisi tällaista IBM-hankkeen tapaista aktiivista, joskin abstraktia roolia, jonka keskiöön se nostaa itsensä tai yhden teknologiatoimittajan.

Sen sijaan se loisi skaalautuvan digitaalisen pelikentän, joka edistää sen asiakkaiden tavoitteita, teknologiasta riippumatta.

Muuttuisi siis kiinteistövälittäjästä AirBnB:ksi.

Alustamaisen toimintamallin olemukseen kuuluu siis se, että tunnistetaan ja myönnetään markkinan olemassa olevat toimintamallit. Kun ne on tunnistettu, voidaan piirtää se, miltä osin niitä halutaan tukea ja mahdollisesti uudistaa.

Osallistuimme Tekesin aktivointipalveluiden hankintamenettelyyn yhdeksän kuukauden ajan 2015-2016, kunnes hankinta keskeytettiin.  Arkkitehti Heikki Melama tiimistämme mallinsi hakemusta varten verkostoitumista tuotekehityshankkeissa.

 

Suomen sisäiseen verkostoitumiseen Slack olisi todennäköisesti paras vaihtoehto, ainakin alkuun, mutta kanaville pitää määrittää selkeät funktiot ja yhteisön aktivointikeinot, etteivät myyjät pilaa spämmillään toimintaa.

Mitä vientiä edistävä digitaalinen alusta sitten tarkoittaisi?

Olisiko parempi, että sen lisäksi, että kaikki Business Finlandin asiakkaat myyvät omia tuotteitaan omia kanaviaan pitkin, nostetaankin vaikkapa parhaita IoT-yrityksiä kollektiivisesti esiin?

”Asiakkaat ovat joka tapauksessa internetissä”

En mene sen määritteisiin sen tarkemmin, mutta lopputuloksena suomalaisten AI- ja muiden teknologiayritysten tarjonta saataisiin välittymään markkinointivaiheessa mediamaisella ja mielenkiintoisella tavalla ympäri maailman. Toisaalta hankintavaiheessa painottuvat luotettavat ja vertailtavissa olevat keinot.

Asiakkaat ovat joka tapauksessa internetissä, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Ensimmäisen vaiheen saavuttamisessa avainasemassa ovat sosiaaliset mediat, toisen saavuttamisessa Googlen hakukone.

Ensimmäinen tuo paljon silmiä ja levittää tietoisuutta, toinen tuo vähemmän silmäpareja, mutta ne ovat arvokkaampia ja tarkemmin kohdennettuja, ja kuuluvat useammin potentiaalisille asiakkaille.

Alustamainenkaan toiminta ei ole mikään sateentekijä varsinkaan b2b-kentässä, vaan sen tarkoitus on tukea kasvuyritysten omia myyntiefortteja. 

Toisin kuin Finpron ahkerat työläiset ympäri maailman (kaikki kunnia heille) Nämä digitaaliset mallit skaalutuvat ja ovat mitattavissa.

Suurimman haasteen alustamaiselle toiminnalle luo Business Finlandin “From Finland” -brändi, joka on harvinaisen luontaantyöntävä vienninedistämistarkoituksissa.

Ajattele nyt, jos olisit ostamassa vaikkapa uutta paineilmajärjestelmää teollisuusyritykseesi, etsisitkö sitä esimerkiksi “Technology from Norway”-sivustolta?

Et tietenkään, koska et halua lähtökohtaisesti Norjalaista teknologiaa, vaan sinulle sopivinta.  

Vielä loppuun  

Yksi perustavanlaatuinen ongelma Business Finlandin toimintamallissa on rahoituksen jakamisen vaiheiden sekavuus.

Business Finlandin ohjelmilla halutaan edistää eri aihepiirien vientiä, mutta kuitenkin niin, että rahaa ei saa käyttää suoraan vienninedistämiseen, eli myyntiin ja markkinointiin, vaan tuotekehitykseen.

Rahaa ei kuitenkaan voi hakea tuotekehitys-, vaan vasta vienninedistämisvaiheessa!  Siinäpä vasta pähkinä purtavaksi kasvuyrityksille!

Markkinassa toimii onneksi paljon konsultteja, jotka auttavat Business Finlandin kanssa asioinnissa. Varjopuolena ne syövät luonnollisesti omat prosenttinsa kehitysbudjestista.

Eräs entinen Tekesin työntekijä kertoikin minulle, että hän näkee jo suoraan hakemuksen tehneestä konsultista, täyttääkö hakemus vaatimukset ja meneekö se läpi.

 

Johannes Puro  seuraa Twitterissä tai verkostoidu LinkedInissä.