Kun lähdin Nordic Business Forumiin, otin tavoitteekseni välittää lukijoillemme rehellisesti, mitä arvoa yrityspäättäjä NBF:ään osallistumalla todella saavuttaa.
Ajattelin että tämä tulokulma voisi olla perinteisiä messuraportteja päräyttävämpi, matuurien medioiden toimittajilla kun voi olla haastavaa asettua yrityspäättäjän saappaisiin.
Sen tietää jo siitäkin, että perinteisen median toimittajat nimittävät osallistujia “yritysmaailman kermaksi” tai “eliitiksi” toimintaa ihmetellessään.
Kiitoksia vain “Also Known As” -nimityksistä, mutta ainakin minä tunsin itseni syksyisessä Pasilassa korkeintaan rasvaiseksi maidoksi.
Muutenkin pressipassin ansainnutta mediaa kiinnosti laajasta kattauksesta huolimatta yksi mies ylitse muiden ja toimittajat kunnioittivatkin suurilta osin kansainvälistä esiintyjäkaartia poissaolollaan.
Itse lähdin liikkeelle sillä asenteella, että kerron kokemukseni nimenomaan liiketoimintakulmasta ja mahdollisimman avoimesti sekä kriittisesti, vaikka sitten Nordic Business Forumin CEO Aslak De Silva vetäisi aamukahvinsa väärään kurkkuun.
Epäileviä tuomaita potuttaa
Nordic Business Forum on konferenssin verkkosivuilla ilmoitettu loppuunmyydyksi.
Mukaan lähteminen ei kuitenkaan ole jokaiselle yritykselle no-brainer. Osassa firmoista suhtaudutaan sosiaalisen median perusteella tapahtumaan suorastaan ristiriitaisesti.
”Mukaan lähteminen ei kuitenkaan ole jokaiselle yritykselle no-brainer”
Koska halvimpienkin lippujen hinta on yksi tapahtumamarkkinoiden suolaisimpia, yritysten on pakko pohtia, mitä arvoa kaksipäiväinen sisältöjen ja kohtaamisten ilotulitus todella heille tarjoaa (ensi vuoden earlybird-lippu kustantaa 890 euroa, mutta Ylen mukaan tänä vuonna halvin lippu oli 1600 euroa!).
Samaan aikaan jokaista rannalle jäänyttä harmittaa. He hokevat itselleen, että tämä on oikea ratkaisu, kun asiakastyötkin painavat päälle ja se tarjouskin on tehtävänä.
Mutta kenelläpä ei olisi?
Ja joka kerta kun epäilevä tuomas menee avaamaan sosiaalisen median, kilpailijan tiimi hehkuttaa suu messingillä selfieissä hyvää meininkiä #NBForum2018 -hastagilla varustettuna.
Kuvat riveittäin: @SomecoFI, @Rasmusroiha, @JyriSaraste, @Maijaemilia_ , @TrainersHouse, @JPaavilainen, @Aittamaki, @P_Sarinko @SatuTemonen
Toimistoille jääneille hiipii mieleen väksinkin kysymys, tekevätköhän ne siellä bisnestäkin?
Sosiaalinen Media tuo menestyjät kaikkien koteihin
Suomalainen kateus on sosiaalisen median aikana kouriintuntuvaa.
Barack Obama kuvasi puheessaan sitä, miten lähelle afrikkalaisten arkea Euroopassa menestyneiden maahanmuuttajien elintaso on tullut sosiaalisen median myötä.
Ja ihmisen onnellisuus, hän jatkoi, määrittyy ennen kaikkea sen mukaan, miten pärjäämme suhteessa elintovereihimme.
Samaan tapaan suuremmassa, eli pienempää aluetta kuvaavassa kaavassa, NBF jakaa suomalaisen yritysmaailman niihin, joilla on varaa ja verkostoja ja niihin joilla ei ole.
Myöskään Yleisradio ei maininnut sanallakaan Nordic Business Forumia torstain iltauutisissa, jonka pääjuttu Obaman esiintyminen tapahtumassa oli. Sen sijaan puhuttiin ”suomalaisesta liike-elämän tapahtumasta” ja ihmeteltiin, mitä presidentti tietää liiketoiminnasta.
”Ilmeisesti paljonkin”, Yle vastasi omaan kysymykseensä samassa uutisessa.
Ajatelkaa, jos vaikkapa Porin Jazzista uutisoitaisiin sanoen että ”Alanis Morissette ja Karri Koira esiintyivät tänään länsi-suomalaisessa musiikkitapahtumassa”.
Kyllä Karrilla menisi ainakin pata jumiin Morissettesta puhumattakaan.
Ei tarvitse olla johtaja-ainesta tajutakseen, että joku NBF:ssä kaivelee ulkopuolisia Ylen uutispäällikköä myöten.
Tulevaisuuden bisnes rakentuu verkostoille
Jos ajatellaan markkinatalouden lainalaisuuksia, niin yritykset saavat lisäarvoa toisistaan. Hyvänä esimerkkinä toimii meriteollisuus, joka elää ja hengittää Suomen koko teollisuuden alihankintaverkostoista.
Mutta tulevaisuuden bisnes se vasta verkottunutta onkin. Ajatellaan vaikkapa hallitusten kuumaa perunaa digitalisaatiota ja sen yhtä osa-aluetta tekoälyä, joka oli yksi kolmesta NBF:n teemoista tänä vuonna.
Kaiken tarvitun- ja oikeanlaisen digiosaamisen ja softan hankinta on yksinkertaisesti mahdotonta in-housena, joten oikea kumppaniverkosto on kirjaimellisesti elintärkeä.
Bisnestä eivät kuitenkaan tee loppupeleissä yritykset, jotka ovat todellisuudessa fiktiivisiä mielikuvituksemme luomuksia, vaan ihmiset.
Treffeille Brellalla
Perinteisiltä messuilta tuttu myyjä-ostaja -asetelma, jossa myyntineuvottelijat vaanivat asiakkaita silmät kiiluen ständeillä, tuntuu jotenkin 90-lukulaiselta ja sanalla sanoen toimimattomalta.
Nordic Business Forumissa tämä vanhan koulun meininki loistaa poissaolollaan.
Sen sijaan keskiöön on nostettu verkostoituminen, joka tapahtuu useilla eri tavoilla, jotka kaikki tuntuvat luonnollisilta.
”Keskiöön on nostettu verkostoituminen, joka tapahtuu useilla eri tavoilla, jotka kaikki tuntuvat luonnollisilta”
Ensinnäkin tapahtuma on yhtä laajaa tapaamisaluetta tuhansine pöytineen ja kahvia, virvokkeita ja kellonaikaan sopivaa syötävää on jatkuvasti saatavilla.
NBF:ssä kertyykin valtava määrä uusia kohtaamisia avarakatseiselle verkostoitujalle, joka poikkeaa rohkeasti kahvipöytiin ja vetää sopivia tyyppejä hihasta.
Tapahtuma-alueelta löytyi myös 15 isompaa verkostoitumispöytää, joiden ympärille samoista aiheista kiinnostuneet voivat kokoontua satunnaisiin kohtaamisiin.
Konkreettisin työkalu verkostoitumiseen on alunperin juuri Nordic Business Forumia varten kehitetty Brella-applikaatio, jolla voi tehdä ja vastaanottaa ehdotuksia 15 minuutin tapaamisille.
Havahduin tapahtumaa edeltävänä päivänä kahden aikaan iltapäivällä siihen, etten ollut aktivoinut Brellaan läsnäoloani, saati heittänyt ainuttakaan tapaamisehdotusta.
Tämä oli epäilemättä kardinaalivirhe, johon moni kiireisestä osallistujajoukosta varmasti sortuu.
Päätinkin tarttua härkää sarvista ja laittaa Brellan koetukselle.
Kun kirjauduin sovellukseen, ensimmäinen tapaamisehdotus tuli, arvatenkin tuurilla, kymmenen minuutin sisään. Samalla oma ujous karisi ja sovin iltaan mennessä itse tapahtumaan yhdeksän tapaamista ja NBF:n jälkeisiin ajankohtiin alustavasti kolme, kaikki ennalta tuntemattomien, mutta Brellan filttereillä vaivatta löytyneiden ihmisten kanssa.
Kylmäsoittoja yrityspäättäjille harrastavat ymmärtävät kauanko aikaa ja eforttia tällaisen ihmismäärän onnistuneeseen kontaktointiin ja face to face -tapaamiseen menee normaalisti.
Laaja Brella Meeting area vaikutti hieman pieneltä suhteessa tapahtuman osallistujamäärään, joten en osaa sanoa kuinka suuri prosentti osallistujista sovellusta käyttää.
Pikaisen gallupin ja tapaamisalueen kuhinan perusteella sovellukseen oltiin allekirjoittaneen tapaan tyytyväisiä.
Toki jos yrityksellä ei ole innostavaa tarinaa, joka osataan viestiä vastaanottajan kiinnostuksen herättävällä tavalla, sitä ei toimiva teknologiakaan pelasta.
Nordic Business Forumin henki
Kun lukee ystäväni Sani Leinon vuosittaista 10 vinkkiä Nordic Business Forumiin bloggausta, tapahtumasta välittyy hieman hektinen kuva.
“Opettele lopettamaan keskustelu”?
Todellisuudessa NBF:ssä vallitsee suorastaan harmoninen ja kiireetön tunnelma, jota hämärä valaistus ja tunnelmoiva livemusiikki entisestään korostavat.
Ehkä seminaarikansa syleili James Hewittin keskiviikkoisen esityksen sanomaa “Sometimes good enough is better than perfect”.
Vain yhdellä tapaamallani ihmisellä oli kiire varaamaan paikkoja, mutta kukaan ei yrittänyt lopettaa keskustelua äkisti. Sen sijaan Messukeskuksessa vallitsi omanlaisensa innostunut henki, johon epäilemättä esitysten odotetulla tasolla on suuri vaikutus. Päälava kun tarjoaa jutun juureksi maailmanluokan esiintyjiä, ja ajoittain myös esityksiä.
”Kukaan ei yrittänyt lopettaa keskustelua äkisti”
Paikanpäälle tullaan selvästikin avoimin mielin ja nimenomaan tutustumaan uusiin fiksuihin ihmisiin.
Toki 15 minuutin Brella-tapaamiset ovat väkisinkin pikaisia ja tiiliseinäksi kalenterinsa muuranneet joutuvat pitämään kiirettä. Moni vieras tulee kuitenkin paikanpäälle nauttimaan olostaan ja luottaa kohtaamisissa hyvään karmaan.
Treffien alkaminen ja loppuminen ovat kuitenkin hyviä ja ymmärrettäviä excuseja mahdolliselle keskustelusta poistumiselle.
Poimikaa vapaasti mukaan ensi vuoden vinkkilistalle, uraohjukset!
Bisnestapahtumalla täytyy olla funktio ja prosessit sen tukemiseksi
Jokaisella bisnestapahtumalla on tärkeää olla tavoite ja toimintamallit sen täyttämiseksi. Lisäksi tarvitaan riittävästi yleisöä.
Siis funktio, prosessit ja volyymiä.
Ainakin yhdessä näistä lukuisat yritystapahtumat ITprosta Alihankintamessuihin, Digitalistiin ja Nordic Digital Business Summitiin ovat epäonnistuneet järjestäen (esim. Digitalistissa on volyymit, muttei prosesseja ja NDBS:ssä on prosessit, muttei volyymia).
Mutta Nordic Business Forum sen sijaan onnistuu triplassa, Suomessa ehkä kolmantena tapahtumana Slushin ja Kasvuryhmän kokoontumisten ohella.
“NBF tarjoaa pääkopan ja verkoston vuosihuollon”
Nordic Business Forumin veteraani Jussi Muurikainen kiteytti mielestäni NBF:n funktion hyvin, kun keskustelimme siitä, miksi osallistua tapahtumaan:
“Ensinnäkin NBF:ssä on maailmanluokan sisältö, eli se tarjoaa pääkopan vuosihuollon. Toisekseen paikalla tapaa rauhallisissa merkeissä relevantin bisnespäättäjäjoukon yhdellä kertaa, eli tapahtuu verkoston vuosihuolto.”
Tulevaisuuden bisnes rakentuu verkostoille.
Meneekö omasi katsastuksesta läpi?
Johannes Puro – Seuraa Twitterissä tai verkostoidu Linkedinissä
Löydät Ite wikistä kaikki Suomen johtavat ohjelmistoalan yritykset ja näiden referenssit osaamisalueittain. Digitalisaatio & Innovaatiot -blogimediamme viestii digitalisaatiokentän osaajista ja ilmiöistä. Tilaa uutiskirjeemme ja pysy mukana kehityksessä!