Saavutettavuuden parantaminen auttaisi jopa yli miljoonaa suomalaista verkkopalveluiden käytössä. Julkisia palveluita digitalisoidaan Suomessa hurjaa vauhtia. Mutta mitä tarkoittaa saavutettava verkkopalvelu?

Saavutettavuus on digitoimisto Poutapilven työssä tiiviisti läsnä.

– Verkkopalveluiden saavutettavuudella viitataan siihen, että kuka tahansa pystyy käyttämään palveluita ja ymmärtämään mitä niissä sanotaan. Tällä hetkellä moni ei pysty, vaan jää niiden ulkopuolelle, kertoo sisältöstrategi Reetta Vahanen Poutapilvestä.

Saavutettava verkkopalvelu suunnitellaan ja toteutetaan niin, että kuka tahansa pystyy käyttämään sitä esimerkiksi pelkällä näppäimistöllä tai erilaisilla apuvälineillä, kuten ruudunlukuohjelmalla.

Saavutettavuus usein sekoitetaan esteettömyyteen. Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen maailman asioita kuten esimerkiksi pyörätuoliramppeja. Saavutettavuudella taas viitataan digitaalisen maailman saavutettavaksi tekemiseen.

Poutapilven myyntipäällikkö Klaus Holm korostaa, että saavutettavuus koskee kaikkia.

– Hyvin suunniteltu palvelu on myös kaikille saavutettava. Monille ‘design for all’ tarkoittaa verkkopalvelun toimimista kaikilla päätelaitteilla, mutta ei sitä, että kaikkia käyttäjiä palvellaan.

Moni luulee saavutettavuuden koskevan vain esimerkiksi näkövammaisia. Tosiasiassa saavutettavista verkkopalveluista hyötyvät lukemattomat eri käyttäjäryhmät. Esimerkiksi motorisista häiriöistä kärsivät henkilöt, värisokeat, vanhukset, autismin kirjoon kuuluvat ihmiset tai lukihäiriöiset voivat törmätä ongelmiin verkkopalveluissa.

Saavutettavia verkkosivustoja tarvitsevien käyttäjien valtava määrä voi yllättää. Holmin mukaan maailmanlaajuisesti jopa 15 % ihmisistä ei pysty käyttämään verkkopalveluita, joita ei ole suunniteltu oikein.

Suomessa toteutetun Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan saavutettavuus koskee jopa 1,2 miljoonaa suomalaista. Verkkopalveluiden selkeydestä ja helppokäyttöisyydestä hyötyvät kuitenkin kaikki verkon käyttäjät, sillä kukapa nauttisi vaikeasti tulkittavissa megavalikoissa navigoimisesta tai hankalan kapulakielen tulkitsemisesta?

 

Klaus Holm, Ville-Veikko Ilén ja Reetta Vahanen.

 

Saavutettavuus on ollut pitkään tiedossa verkkosuunnittelussa. Sen tarpeellisuuteen isommassa kaavassa on alettu heräillä vasta hiljattain. Suomessa Euroopan Unionin saavutettavuusdirektiivi astuu voimaan syyskuussa 2018.

Ennen 23.9.2018 avatuilla verkkopalveluilla on kahden vuoden siirtymäaika saavutettavuusdirektiivin täyttämiseen, mutta tämän jälkeen julkaistuilla palveluilla vain vuosi. Direktiivin vaatimukset perustuvat WCAG 2.0 -ohjeistuksen AA-tasoon ja sen 61 kriteeriin, joiden pohjalta verkkopalveluiden saavutettavuutta arvioidaan. Kriteereitä voidaan arvioida testityökaluilla, mutta olennaista on myös käyttäjätestaus, korostavat Poutapilven asiantuntijat.

Poutapilvi on toteuttanut useita saavutettavuusvaatimukset täyttäviä projekteja, kuten Suomen CP-liiton sekä Näkövammaisten liiton Airut-verkkolehden sivustot. Saavutettavuusvaatimukset saattavat koskea myös ylläpitoa, sillä ylläpitäjinä voi olla esimerkiksi näkö- tai kehitysvammaisia.

– Saavutettavuudessa on kyse tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, mutta aihe tuntuu kiinnostavan vielä harvoja.

Toisin kuin GDPR-asetus, saavutettavuusdirektiivi on saanut toistaiseksi vain vähän mediahuomiota, toteaa Vahanen.

Moni julkisen sektorin toimija on vielä paljon jäljessä verkkopalveluiden saavutettavuudessa.

Digitalisaation tuomaa lisäarvoa ei saavuteta, jos huonosti toteutetut verkkopalvelut pakottavat käyttäjät soittamaan tai asioimaan paikan päällä saadakseen palvelua.

Vaikka direktiivi koskeekin vain julkista sektoria, myös yksityisten toimijoiden tulisi Holmin mukaan herätä, sillä moni ei ole kuullutkaan saavutettavuudesta. Yli miljoona suomalaista on suuri asiakaskunta. Saavutettavaa palvelua tarvitsevat henkilöt ohjautuvat todennäköisimmin sellaisten yritysten asiakkaiksi, joiden verkkopalveluita he pystyvät käyttämään.

 

Saavutettavuusasiantuntija Ville-Veikko Ilén Funka Accessibility Days -saavutettavuusseminaarissa Ruotsissa.

 

Maailmassa on yhteensä vain 150 WAS-sertifioitua saavutettavuusasiantuntija. Yksi heistä on Poutapilven front-end developer Ville-Veikko Ilén, joka läpäisi Web Accessibility Specialist-sertifikaatin. Lisää kiinnostuneita Poutapilven henkilöstöstä aikoo suorittaa sertifikaatin. Yhtiö kuuluu ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä kansainväliseen International Association for Accessibility Professionals eli IAAP-järjestöön, joka yhdistää alan toimijoita sekä opastaa, kouluttaa ja sertifioi saavutettavuusasiantuntijoita.

 

Poutapilven ite wiki-profiili
Poutapilven kotisivut

Saavutettavuusdirektiivi.fi