Kun yritykset digitalisoituvat, se näkyy päällepäin yksittäisinä digipalveluina, sovelluksina tai rajapintoina.

Todellisuudessa taustalla on – tai ainakin pitäisi olla – koko organisaation toiminnan muutos parempaan. Joskus tämä muutos on hyvinkin iso ja kriittinen.

– Samaan aikaan kun digitaalisia palveluita kehitetään ulospäin, ei pitäisi unohtaa sitä, että keskisuuret yritykset tarvitsevat jykevän ytimen toimintansa keskelle, muistuttaa Efiman Business Director Kai Lyytinen.

– Me nimitämme sitä digisydämeksi, Microsoft-teknologian ratkaisuihin erikoistunut Lyytinen jatkaa.

Kai Lyytinen törmää työssään usein kahteen erilaiseen eri tilanteeseen: Joko yrityksellä on käytössään yksi vanha softa, jolla on yritetty hoitaa kaikkea, mutta joka ei ole enää missään kovin hyvä.

Tai sitten siihen, että joka ikiseen tarpeeseen on hankittu erillinen ratkaisu ja niitä on yritetty yhdistää, välillä onnistuneesti, välillä vähemmän onnistuneesti, kokonaisuuden pysyessä kasassa purkalla.

Siksi Lyytinen neuvoo rakentamaan yritysten toiminnan digitaalisen sydämen ympärille.

Efiman analogiassa digisydän on kaikessa organisaation keskellä. Se on se paikka, jonka kautta suurin osa transaktioinformaatiosta virtaa ja jossa varmistetaan, että tavarat rahdataan ja palvelut liikkuvat oikein.

”Digisydän on kaikessa organisaation keskellä.”

– Oli kyse siitä, että ostetaan, varastoidaan, tai toimitetaan, kaiken coretoimintaan liittyvän tietovirran tulee toimia sydämen kautta.

Siksi kokonaisuuden, johon kaikki kytkeytyy, täytyy olla valmis vastaanottamaan ja lähettämään mitä tahansa tietoa. Tällainen ydin ei ole pelkkä tietovarasto tai transaktion murskauspaikka, vaan se sisältää enemmän ja enemmän algoritmeja, joilla toimintaa kehitetään eteenpäin.

– Tämä ydin on tulevaisuudessa kasvavasti oppiva, ja siksi tällä hetkellä puhutaan niin paljon AI:sta ja Machine Learningistä. Tulevaisuudessa organisaatioissa ollaan älykkäämpiä ja oppivampia, ja ihmiset tulevat jo pian näkemään nämä mahdollisuudet, Lyytinen lupaa.

Jos ajatellaan digitalisaatiota pragmaattisesti, on valtavan tärkeää kyetä kehittymään ketterästi ja tekemään kokeiluja nopeasti. Vain siten organisaatio voi kehittyä.

Samalla yhä olennaisempaa on se, että uudet sovellukset integroituvat jo kokeilun aikana taustajärjestelmiin, että käyttöönotettu palvelu tai sovellus tulee aidosti osaksi organisaation prosesseja.

– Vaikka rajapintamaailma muuttuu koko ajan helpommaksi, niin kehittäjiltä löytyy harvoin kokemusta ja näkemystä ERPeistä. Siksi digitalisaatiokumppanin integraatiokyvykkyys korostuu tänä päivänä, Lyytinen sanoo.

Siksi hänen mukaansa on ensisijaisen tärkeää, että yrityksen digisydämen toimittaja on kyvykäs integroimaan erinäköisiä sovelluksia usein ytimenä toimivaan ERP:hen, jotta uusi palvelu tai kumppani  saadaan aidosti osaksi kokonaisprosessia ja että siitä saadaan hyöty irti.

 

 

Mutta puhuuko Kai Lyytinen aina toiminnanohjausjärjestelmästä puhuessaan digisydämestä?

– Olen pohtinut tätä paljon. ERPpi sanana viittaa toiminnanohjausratkaisuun, joka mielletään usein Microsoft Dynamicsiksi, SAPiksi tai Oracleksi, mutta joka tapauksessa yksittäiseksi ratkaisuksi. Minä näkisin taas, että toiminnanohjaus, eli Enterprise Resource Planning, voi koostua monista palasista. Mutta fakta on, että jossain on oltava se digisydän.

Se voi siis olla yksittäinen erppi, jossa on osa-alueita, tai yritysten ydintoimintoja ohjaava ominaisuus jossain ohjelmistossa. Mutta yksi liiketoimintaprosessi sydämeen kuuluu Lyytisen mukaan aina:

– Digisydämessä on aina oltava mukana taloushallintoa, koska kaikki on lopulta muutettava rahaksi.

Tällainen Trello-Gsuite-Pipedrive-Arkhimedes-komboa käyttävä yrittäjäkin ymmärtää tätä analogiaa.

Tehokkaaseen toimintaan ei tarvita järeää ERP:tä, mutta siihen eivät myöskään riitä pelkät SaaS-palvelut, elleivät ne muodosta toiminnan sydäntä integroidusti.

Vaatimukset digisydämelle kasvavat transaktioiden ja asiakkaiden määrän myötä. Yksittäisen konsultin kannattaa keskittyä asiakkaidensa palvelemiseen, koska esimerkiksi laskutukseen käytettävä aika on suhteellisesti niin pieni, että sen voi hoitaa vaikka paperilaskuina.

Minkälaisia tietolähteitä digisydän sitten yleensä hyödyntää?

– Yleensä mitä isommaksi yritys menee, sitä enemmän käytössä on myyntisovelluksia, kuten Dynamics CRM tai Salesforce, taikka jokin räätälöity myyntisovellus. Myynnin täytyy siis luonnollisesti tulla osaksi digisydäntä. Toisekseen digisydän hyödyntää yleensä BI-näkyvyyttä, jota voidaan sitten jakaa eteenpäin eri sidosryhmille. Kolmas esimerkki voisi olla rajapinnat julkisiin tietolähteisiin, kuten ennakkoperintärekisteriin. Digisydämessä pitää olla logiikkaa, sillä siellä on bisnesprosesseja, Lyytinen summaa.

Digisydämen toimittajan tulee olla myös innovatiivinen, jopa visionäärinen.

Digisydämen toimittaja on asiakkaalleen strateginen kumppani, sillä yksittäisen applikaation toimittajan on vaikea päästä kokonaisuudelle merkitykselliseen rooliin.

– Organisaation ytimen toimittajan täytyy olla kiinnostunut asiakkaan liiketoiminnasta ja kykeneväinen näkemään, miten sen kehitys vaikuttaa bisnekseen.

Luottotoimittajan tulee olla myös innovatiivinen, jopa visionäärinen.

– Digisydämen ympärille kehittyvä toiminta voi olla hyvinkin monipuolista ja sydämen täytyy olla tiiviisti kytköksissä ympäröivään maailmaan, Lyytinen kuvaa.

Samaan aikaan myös kriittinen ajattelu ja avoimilla korteilla pelaaminen on arvossaan.

– Asiakkaan kanssa täytyy avoimesti keskustella siitä, mitä digitaalisessa ytimessä kannattaa olla. Mitä ERPin ominaisuuksia hyödynnetään ja toisaalta mitä sillä ei kannata toteuttaa, vaan hankkia ulkopuolelta valmiina tai räätälöitynä. Luottokumppani ei voi koskaan olla mustasukkainen muille toimittajille, vaan heitä kohtaan täytyy olla avoin.

Lyytinen sanoo, että yritykset tarvitsevat digisydänkumppanin nähdäkseen, missä prosesseissa on tärkeä kyetä tekemään nopeitakin liikkeitä ja kokeiluja. Kumppanin kanssa varmistetaan, että käytössä on riittävän vakaa ja toimiva paletti, joka kytkeytyy liiketoimintaan.

– Samalla pitäisi kuitenkin pitää arkkitehtuuri kasassa, koska meno ei voi olla poukkoilevaa. Toisaalta toimintamalli ei saisi rajoittaa, vaan ennemminkin tuoda liiketoiminnan tarvitsemia, perusteltuja vaihtoehtoja pöytään.

 

Efiman ite wiki profiili
Efiman kotisivut