Lehtien otsikot kertovat tasaisin väliajoin Suomessa vallitsevasta koodaripulasta: töitä olisi samantien tuhansille osaaville ohjelmistokehittäjille.

Alkuvuodesta perustettu TT-Search haluaa tarjota suomalaisille ohjelmistoalan yrityksille luotettavaa ja laadukasta apua ulkomaisen työvoiman rekrytointiprosessiiin. Sen perustaja Timo Holopainen kertoi Ite wikille yrityksen toimintamallista ja siitä, mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon, kun lähdetään rekrytoimaan ulkomaista asiantuntijaa.

– Resurssien hankinta ei sinänsä ole ongelma suomalaisille yrityksille ja ulkomaiseen työvoimaan päästään kyllä kiinni, koska maailmalla Suomella on hyvä maine. Pikemminkin akilleen kantapääksi muodostuu se, miten isosta askeleesta lopulta puhutaan. Suomalaiset yritykset haluavat yleensä pitää työntekijöistään hyvää huolta ja ulkomaisen osaajan kohdalla tämä tarkoittaa monia käytännön asioita, joita suomalaista osaajaa palkatessa ei tarvitse miettiä. Se saatetaan kokea kovassa kasvuvauhdissa olevassa yrityksessä niin isona lisätaakkana, ettei sopivaa ammattilaista uskalleta lähteä etsimään Suomen rajojen ulkopuolelta, Holopainen sanoo.

Holopaisen omakin ura on vienyt hänet ulkomaille useaan otteeseen. 90-luvun lopulla hän työskenteli Tecnotreessa ja yrityksen päättäessä perustaa tytäryhtiö Brasiliaan, Holopainen päätyi mukaan käynnistämään projektia.

Brasiliaa Holopainen kuvailee kulttuurien sulatusuuniksi. Siellä hänen kollegansa olivat kotoisin niin Euroopasta, Afrikasta kuin ympäri Etelä-Amerikkaa. Tulevaisuuden Suomen hän näkisikin mieluusti paikkana, jossa monikulttuurisuus olisi nykyistä yleisempää.

Lopulta Holopainen vietti Latinalaisessa Amerikassa 14 vuotta työskennellen ICT-asiantuntijana erilaisissa projekteissa. Vuodet 2015-2016 kuluivat puolestaan Intiassa maajohtajan tehtävissä. Yli 15 maailmalla vietettyä vuotta auttavat asettumaan Suomeen tulevien maahanmuuttajien saappaisiin:

– Kulttuurien monimuotoisuus ja maahanmuuttoon liittyvät haasteet on helpompi ymmärtää, kun on itse käynyt läpi saman. Ensimmäiset kuukaudet uudessa maassa menevät yleensä hyvin, koska ympärillä tapahtuu paljon uusia asioita. Ympäristön vaihdokseen liittyviä negatiivisia tuntemuksia alkaa ilmaantua yleensä muutaman kuukauden kuluttua maahanmuutosta. Tämä on se vaihe, jossa työperäinen maahanmuuttaja tarvitsee erityistä tukea sopeutumiseen.

 

Kulttuurinen koulutus nopeuttaa adaptoitumista uuteen työyhteisöön ja Suomeen

TT-Searchissa halutaan toimia vastaanottavan yrityksen apuna kaikissa rekrytointiin liittyvissä vaiheissa oleskelulupaprosessissa avustamisesta perehdyttämismateriaalien läpikäyntiin.

Aivan erityisesti yrityksessä panostetaan kuitenkin ulkomaisten ammattilaisten kulttuuriseen koulutukseen, joka aloitetaan jo ennen kuin valittu kandidaatti saapuu Suomeen. Holopaisen mielestä koulutus on avain sille, että henkilö sopeutuu uuteen työyhteisöön ja sen normeihin.

 

Timo Holopainen on asunut ulkomailla yli 15 vuotta. Hänen mukaansa kulttuurisen koulutuksen onnistuminen voi ratkaista sen, jääkö ulkomainen ammattilainen Suomeen vai ei.

 

– Siitä hetkestä, jolloin ihminen tekee päätöksen muuttaa uuteen maahan, alkaa stressitila, joka jatkuu kunnes muutto on toteutunut. Tämä periodi pitäisi käyttää hyväksi, jotta muuttoon liittyvä epätietoisuus ei kasva liian suureksi. Pidämme säännöllisesti yhteyttä resurssipoolissamme oleviin ammattilaisiin ja pyrimme aktiivisesti hyödyntämään tuon ajanjakson kertomalla Suomesta sekä paikallisesta kulttuurista, Holopainen kertoo.

Holopaisen mukaan palkkaava yritys hyötyy siitä, että kulttuurinen koulutus jatkuu myös työsuhteen alkamisen jälkeen. Monissa tapauksissa sen avulla voidaan estää kommunikaatiovaikeudet tai pohdinnat virherekrytoinnista.

 

“Uuden kulttuurin nopea oppiminen ja ymmärtäminen auttaa Suomeen tullutta henkilöä luomaan uuteen ympäristöön sopivan sopeutumismallin.”

 

– Uuden kulttuurin nopea oppiminen ja ymmärtäminen auttaa Suomeen tullutta henkilöä luomaan uuteen ympäristöön sopivan sopeutumismallin. On ihan selvää, ettei samalla sopeutumismallilla voi toimia Intiassa ja Suomessa. Jos tulijan kulttuurinen oppiminen jää oman aktiivisuuden ja työyhteisön armeliaisuuden varaan, on vaarana, että henkilö jatkaa omassa kulttuurissaan käyttämällä mallilla. Tällöin työyhteisöön integroituminen hidastuu, kommunikointi ei suju ja molemminpuolinen tyytyväisyys laskee.

 

Monikulttuurisuus voi nostaa organisaation taloudellista tuottavuutta

Suomalaiset työnantajat kiinnostavat ulkomailla. Holopainen muistuttaa, että monissa maissa esimerkiksi turvallisuuskysymykset, terveydenhuolto tai koulutusjärjestelmä eivät ole lähellekään Suomen tasoa, mistä johtuen moni perheellinen on valmis muuttamaan tänne.

TT-Searchilla on tälläkin hetkellä resurssipoolissaan joitakin kymmeniä henkilöitä, joiden profiili voisi sopia suomalaiseen ohjelmistoyritykseen. Kandidaatit ovat käyneet läpi tarkan valintaprosessin.

– Kaikka kandidaatit haastatellaan, jotta heidän vahvin tekninen osaaminen ja työkokemus saadaan kartoitettua. Sen perusteella päätetään, millainen teknisen osaamisen testi näille ihmisille tehdään. Tämän jälkeen katsotaan vielä enemmän ammatillisia piirteitä ja asiantuntijaprofiilia. Kun kandidaatti on hyväksytty pooliin, luodaan hänestä yhdenmukainen profiili, joka voidaan esitellä potentiaalisille työnantajayrityksille, Holopainen kertoo.

TT-Searchissa pidetään tärkeänä sitä, että rekrytointiprosessin kaikissa vaiheissa myös hakijaa palvellaan mahdollisimman hyvin.

– Vastaanotamme jatkuvasti uusia hakemuksia, joten on selvää, että Suomeen halutaan tulla. Me haluamme panostaa rekrytointiprosessin laatuun, jotta odotusajat eivät veny kohtuuttomiksi ja ammattilaiset eivät pety. Meille hakijat ovat yhtä tärkeitä kuin työnantajayrityksetkin.

 

“Vastaanotamme jatkuvasti uusia hakemuksia, joten on selvää, että Suomeen halutaan tulla.”

 

Monikulttuurisuudesta voi olla yritykselle monenlaista hyötyä.

– On tehty tutkimuksia siitä, miten monikulttuurisuuden myötä myös organisaation taloudellinen tuottavuus nousee ja se menestyy paremmin.

Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin siitä, että Suomessa pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin:

– Digitransformaatiosta on puhuttu viimeiset 10 vuotta. Muutos, joka lähitulevaisuudessa on edessä, tulee olemaan niin iso, ettei kellään ole varaa jäädä sen ulkopuolelle. Sen toteuttamiseen tarvitaan osaavia tekijöitä, joiden puute ei saa olla Suomen tai Euroopan kilpailukyvyn esteenä.

 

TT-Searchin Ite wiki -profiili

TT-Searchin verkkosivut