Suomi ottaa emojit käyttöön viralliseksi osaksi Suomen kielen kielioppia. Päätös on historiallinen, sillä tiettävästi Suomi on ensimmäinen Euraasian läntisistä niemimaista, joka tekee hyppäyksen emoji-aikaan myös virallisesti.
Tämä tarkoittaa sitä, että näitä piristävänkeltaisia pikkuhahmoja nähdään jatkossa somevuodatuksen ohella niin mediassa, äidinkielentunneilla kuin yritysviestinnässäkin.
“Nuorten viestinnästä jo 30-50 prosenttia sisältää emojeja ja loppu tapahtuu videoitse, eli oli luonnollista hyväksyä standardi tapa viestiä. Eihän pyhäkoulun välttelystäkään joudu enää jalkapuuhun”, Suomen kielen professori Aada-Aava Stroganoff kommentoi Ite wikin toimitukselle.
“Moni suomalainen karttaa ihmisille puhumista, mutta viestittelee kuitenkin mielellään turvallisen etäisyyden päästä. Emojit tuovat viestintään ripauksen inhimillisyyttä, kun aakkosten seassa on erilaisia ilmeikkäitä otuksia”, hän jatkaa.
Emojit rikastuttavat kieltä, sillä niillä voi esimerkiksi kuvata tunnetta, jonka vallassa kirjoittaja on tai vahvistaa sanomaa tehokeinona.
Esimerkiksi kakkaemoji tai kaksi lauseen lopussa voimistaa viestiä, jos kirjoittaja joutuu avautumaan jostain. Toisaalta vaikkapa urheilutoimittajan teksti voi näyttää hyvin erilaiselta riippuen siitä, mitä joukkuetta hän kannattaa.
Emojien myötä suomen kielen välimerkkien määrä 150 kertaistuu, kun pisteet, huutomerkit sulkeiset ja kumppanit saavat seurakseen lukuisia hymynaamoja, raivopäitä sekä erilaisia sormimerkkejä, kuten fistbumbbeja.
Suomen kieleen hyväksytyt uudet emojit. Kielilautakunta jätti 17 turhimpana pitämäänsä emojia ulos virallisesta merkistöstä, ettei merkkien suuri määrä nousisi kynnyskysymykseksi emojeja opeteltaessa.
Suomalaisilla on siis edessään reipas uudelleenkouluttautuminen, että viestintätaidot saadaan nostettua uuden standardin vaatimalle tasolle. Esimerkiksi käytetyintä emojia, eli hymynaamaa, voi käyttää sekä positiiviseen, ironiseen että vittuilevaan sävyyn.
Ensikertalaisen käyttämänä emoji voi olla kontekstiin väärä, tai se voidaan hahmottaa väärin. Jos nämä molemmat tapahtuvat samanaikaisesti, lopputulos on onneksi yleensä vahingossa halutunlainen.
“Emojeilla pehmennettynä voit esimerkiksi antaa ihmisille palautetta, jota ei normaalisti kehtaisi antaa. Jos laitat kommentin perään hikoilevan emojin, niin voit yhdellä kuvakkeella ilmaista vastaanottajalle, että en nauti tämän sanomisesta, mutta pieleen menee, bitch”, viestintäkonsultti Matias Jyläs havainnollistaa.
Suomen punakeltaiseen vaakunaan huonosti sopineet hopearuusukkeet poistettiin uudistuksen yhteydessä. Nämä heraldiset ruusut eivät kuvanneet mitään, ne lisättiin alunperin vain sommittelun elementeiksi. Hymynaamaemojit puolestaan kuvaavat Suomen tutkitusti todistettua asemaa maailman onnellisimpana kansana. Suuri osa suomalaisista kyseenalaistaa tutkimuksen pätevyyden.
Myös yksi tunnetuimmista kansallisista älykkyyden mittareista, eli äidinkielen kirjoitukset uusitaan emojien myötä.
“Uusia vaatimuksia ei pidä säikähtää, koska jos alkaa spennata, tyrii. Hyvä nyrkkisääntö on, että laadukkaassa äidinkielenaineessa on tehokeinona yksi puolipilkku ja kaksi emojia”, äidinkielen opettaja Börje Björklund ohjeistaa tulevia ylioppilaita.
Entä korkeamman asteen opinnot? Valmistuvatko suomalaiset enää koskaan koulun penkiltä?
Kysymys on aiheellinen, sillä jo nyt noin 30% prosentilla korkeakouluopiskelijoista on “gradu kesken” eli virkamiesruotsi läpäisemättä. Määrään arvellaan nousevan uudistuksen myötä 45% prosenttiin. Syventävinä opintoina akateemiset opiskelijat voivat valita joko tarrat tai GIFfit.
Toisaalta toivoa uudistuksen onnistumisesta ylläpitävät niin sanotut emoji-natiivit. Kaikista taitavimmat emojeilla viestijät, jotka ovat syntyneet tyypillisesti vuoden 2005 jälkeen, voivat kommunikoida vaivatta pelkillä emojeilla.
Emojit nostattavat tunteita
Suomalaiset ottivat uutisen emojien käyttöönotosta vastaan ristiriitaisin tuntein.
“Ensin lätkän mm-kulta vuonna yhdeksänkymmentäviisi ja nyt heti perään tämä!” nimimerkki “Imettäjäforever” ilakoi maamme virallisella keskustelupalstalla Vauva.fi:ssä.
Toisaalta myös huolestuneita äänenpainoja nähtiin. Nimimerkki “Bisi” kysyi, mitä ruotsalaisen å:n ja x:n jo valmiiksi vähäiselle käytöllä nyt käy.
Voimakkaimmat mielenilmaukset nähtiin Vantaan Korsossa, jossa emojien vastainen mielenosoitus sai ihmiset lähtemään liikkeelle massoittain ja ylä-astelaisten nähtiin polttavan oppikirjojaan.
Korsossa oli ollut viimeksi yhtä paljon ihmisiä samanaikaisesti vuoden 1997 Ankkarockissa, kun Klamydia esiintyi.
Ihmisten paha mieli purkautui Korsossa massiivisena mielenosoituksena.
Myös moni vanhan liiton duunari on vetänyt herneen nenään taas yhdestä maailmaa järisyttävästä muutoksesta.
“On jo tarpeeksi työlästä kääntää eurot päässä markoiksi. Nyt mulla ainakin vittu kamelin selkä katkesi!”, Reiskaksi esittäytynyt mies kommentoi Hakaniemessä.
Emojiskeptikot ovatkin kysyneet, päätyykö kirjoitetun suomen ymmärrys samaan tilaan, kuin merkkeihin pohjautuvan kiinan kielen. Kiinassa keskimääräisen kansalaisen arvioidaan ymmärtävän noin 28% lukemiensa sanomalehtien sisällöstä.
Irvileuat saivat bensaa liekkeihinsä kun uutta kielioppia koeponnistettiin taannoisessa Uutisvuodossa. Jaksossa turkulainen kiinteistövälittäjä Jethro Rosted epäonnistui tunnistamaan hänestä itsestään kertovan uutisen, joka esitettiin miehelle emojeilla.
Jethro Rosted pahastui sosiaalisessa mediassa ympäristön roskaamisesta. Asuntotarjoukset mies ottaa edelleen vastaan mieluiten latinalaisella kirjaimistolla.
Toimittajataustainen Reetta Räty, sekä kansanedustaja Antti Kaikkonen saivat kuitenkin oman tehtävänsä osapuilleen tulkittua, mistä oltiin Keskustapuolueessa helpottuneita.
Kansalaiset ja poliitikot vauhdissa
Moni poliitikko näki emoji-uutisissa hyvän sauman kohottaa henkilöbrändiään ja nuoleskella äänestäjiä.
Alexander Stubb oli ensimmäisiä poliitikkoja, jotka reagoivat emojiuudistukseen sosiaalisessa mediassa.
Kaikki kansalaiset eivä ole jakaneet Stubbin innostusta ja osa poliitikoista jakoi kansojen syvien rivien huolen.
SDP:n Antti Rinne lupasi tulevalla vaalikaudella 480 miljoonaa euroa väestön uudelleenkouluttamiseen. Demarit laskee, että investointi maksaa itsensä takaisin viidessä viiva 12 vuodessa ajansäästöinä, kun kenenkään ei tarvitse kirjoittaa niin pitkään.
Vasemmiston Li Andersson piti kuitenkin suunniteltua panostusta riittämättömänä.
Antti Rinne luottaa emojien voimaan. Kuva Hämeen Sanomat. Kuvaa ei ole käsitelty paljon.
Myös Kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski otti uudistukseen kantaa toteamalla, että “meillä kaikilla on vajavaisuutemme, mutta jos ihminen ei osaa käyttää emojeita, hän on yksinkertaisesti tyhmä”.
Päivi Räsänen oli huolissaan skoolaavia tuoppeja ja kuohiviinilasia esittävien emojien nuorisoa turmelevasta vaikutuksesta, mutta oli myönnytyksenä valmis vaihtamaan ne maitolasiin ja sokerittomaan pillimehuun. Räsänen myös hämmästeli fiktiivisten emojien suurta määrää ja ehdotti tilalle luomiskertomuksesta tuttuja hahmoja.
Jussi Halla-Aho taas joutui emojikohun sijaiskärsijäksi, kun joku oli hakkeroinut “Halliksen” puhelimen siten, että siinä pystyy nyt käyttämään ainoastaan kaikista tummimman sävyisiä emojeita.
Suomi ei ole entisensä
Tätä raporttia kirjoittaessa on alkanut tuntua siltä, että Suomi ei ole enää entisensä emojien jälkeen.
Emojit näkyvät myös taiteessa, mistä tunnetuimpana esimerkkinä toimii taidemaalari Lenita Von Pipperskiöldin maalaus “Nirvana”. “Teos kuvastelee suomalaisen pätkätyöläisen tuskaa ja olon tyhjyyttä jälkiteollisena aikana, kun jälleen yksi Game of Thronesin tuotantokausi loppuu liian aikaisin” Image-lehti kirjoitti maalauksesta.
Voidaankin sanoa, että jos maabrändiimme kuului aiemmin matkapuhelimet ja jatkosota, niin tulevaisuudessa sitä kuvastelee enemminkin vihaiset linnut ja keltaiset hymynaamat.
Juttu Linkedinissä ja Twitterissä.
Lue myös:
ite wikin yrityshaku »
Kaikki it-alan työpaikat »
Kaikki it-alan tapahtumat »
ite wikin referenssihaku »
ite wikin julkaisuhaku »
