Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen kuntasektorilla on yleistynyt ja kiinnostus sitä kohtaan on kasvanut. Vaikka kuntien ydintoimintojen taustajärjestelmät ovatkin yleisesti suljettuja, osoittaa esimerkiksi North Patrolin tekemä selvitys, että suurin osa kuntien julkaisujärjestelmistä on tällä hetkellä avoimen lähdekoodin tuotteita. Jotkut kunnat ovat myös ottaneet tai ovat ottamassa avoimen koodin osaksi kilpailutuksen valintakriteereitä. Tämä on hyvä asia.

Vapaa ohjelmisto eli avoin lähdekoodi ottaa kantaa lisenssiin eli siihen millaisen oikeuden tekijä on antanut koodin käytölle. Avoimella viitataan siihen, että koodi on kaikkien avoimesti käytettävistä ilman rojalteja tai muita kustannuksia. Toteutuksia ajatellen avointen ratkaisujen taustalla on erilaiset liiketoimintamallit kuin suljettujen ratkaisujen kohdalla.

”Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen mahdollistaa paljon muutakin kuin vain lopputuotteen käytön, mutta valitettavasti näitä hyötyjä ei välttämättä osata realisoida.”

Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen mahdollistaa paljon muutakin kuin vain lopputuotteen käytön, mutta valitettavasti näitä hyötyjä ei välttämättä osata realisoida. Tilaisuus on muun muassa yhteistyöhön ja kehitykseen ilman raskaita yhteistyösopimuksia. Sen avulla on myös mahdollista saada toimialat mukaan kehitystyöhön ja välttää toimittajaloukkuja.

Kuntasektorilla on merkittävä voimavara käytettävissään. Avointen lopputuotteiden jakaminen muiden hyödynnettäväksi on paljon helpompaa kuin yksityisellä sektorilla, koska kilpailuasetelmaa kuntien välillä ei oikeasti ole – lukuunottamatta kilpailua asukkaista, joka toivottavasti ei estä yhteiskehitystä. Veronmaksaja kuitenkin kiittää, jos samoja asioita ei tarvitse tehdä uudestaan montaa kertaa.

Yhteiskehitys vaatii erilaista lähestymistä aiheeseen ja usein voi olla houkutus hankkia “helppo” valmis paketti tiettyyn hintaan tutulta toimittajalta. Kuntien budjetointikäytännöt ohjaavat myös usein valmiiden pakettien hankkimiseen. Valitettavan usein nopea eteneminen katsotaan tärkeämmäksi, kuin se miten pitkälle voitaisiin päästä.

Avoimen lähdekoodin ympärillä on paljon oletuksia ja ennakkoluuloja, mutta myös ylisuuria odotuksia. Ne eivät ehkä ole maallikon silmin yhtä selkeitä kuin suljetut ratkaisut, joiden päälle on liimattu vihreitä niittyjä ja kauniita nuoria kasvoja. Markkinointikoneisto toimii selvästi paremmin suljettujen ratkaisujen kohdalla. Avoimeen koodiin perehtymällä huomataan kuitenkin usein, että taustalla on paljon enemmän kuin tuote, erohan liittyi lisensseihin, ei tuotteisiin tai teknologiaan.

”Koska digitalisaatio edellyttää toimintamallien ja kulttuurin muutosta, voi avoimen koodin hyödyntäminen ja jakaminen oikeasti tukea organisaation kehitystä ja oppimista.”

Avoin tai suljettu koodi ei tee tuotteesta hyvää tai huonoa. Yhteistyön, yhteentoimivuuden, oppimisen ja avoimuuden näkökulmasta avoin koodi on kuitenkin erittäin hyvä ja perusteltu vaihtoehto. Koska digitalisaatio edellyttää toimintamallien ja kulttuurin muutosta, voi avoimen koodin hyödyntäminen ja jakaminen oikeasti tukea organisaation kehitystä ja oppimista. On tärkeätä, että avoimen koodin ymmärrys kasvaa myös valtavirran ja päättävien tahojen keskuudessa. Se kun ei ole “IT-juttu” tai yksittäinen päätös, vaan ratkaisu parempien toimintamallien ja kehityksen tueksi toimialasta riippumatta.

Mikko Malmgren toimii itsenäisenä konsulttina, Suomen avointen tietojärjestelmien keskuksen (COSS ry) hallituksen puheenjohtajana ja tukee kuntien digimurrosta erityisasiantuntijana Kuntaliiton Tulevaisuuden kunnan digitalisaatio – projektissa.