Alkuvuodesta 2015 joukko ulkopuolisia ohjelmistokehittäjiä kokoontui Konecranesille ratkomaan yhtiön IoT -teemaista haastetta. Tilaisuus oli ensimmäinen Industryhackin järjestämä hackathon.
– Silloin halusimme vain katsoa, mitä tapahtuu, kun ryhmä ulkopuolisia ammattilaisia saa mahdollisuuden työstää yrityksen ongelmaa sen omien työntekijöiden kanssa. Innostuimme, toiminta jatkui ja lopulta olimme Tekniikka & Talous -lehden kannessa otsikolla “Hackathonissa oli kivaa, mitä sitten?”, toimitusjohtaja Mikael Hautala muistelee Industryhackin alkutaivalta.
Otsikkoon nostettu kysymys herätti Hautalan ja yrityksen muut perustajat huomaamaan, että onnistunut innovointi riippuu muustakin kuin idearikkaista ammattilaisista ja parin päivän tilaisuudesta. Myös haasteen määrittelyllä on merkitystä: sen tulisi kummuta suoraan yrityksen strategiasta.
Hautala kertoo, että nykyisin Industryhack on aktiivisesti mukana paitsi haasteiden määrittelyssä, myös innovaatiokilpailujen kautta käynnistyneissä Proof-of-Concept -projekteissa. Uusien sopimuskäytäntöjen myötä pilotoinnit saadaan käyntiin jo parissa viikossa, kun aiemmin aikaa kului jopa puoli vuotta.
Toistaiseksi innovaatiokilpailut ovat rajoittuneet lähinnä asiakkaan ja toimittajan väliseen yhteiskehittämiseen. Industryhackissa on kuitenkin ymmärretty, ettei se ole ainoa mahdollinen yhteiskehittämisen muoto.
– Teimme metsäkoneyhtiö Ponssen kanssa organisaation sisäistä yhteiskehittämistä. Toimme yrityksen eri toimipisteistä työntekijöitä saman pöydän ääreen innovoimaan uutta, Hautala kertoo.
Tulevaisuudessa siintää ajatus esimerkiksi ei-kilpailevien organisaatioiden välisestä yhteiskehittämisestä.
– Teollisuuden isot toimijat voisivat kokoontua oppimaan toisiltaan vaikkapa ennakoivasta huollosta, jonka ongelmien ratkaiseminen on kaikkien intresseissä, Hautala visioi.
Yhteiskehittämisessä kaikki ideat ovat samanarvoisia
Hautalan mukaan termi yhteiskehittäminen tarkoittaa eräänlaista yhteistyön alamuotoa. Toisin kuin yhteistyössä, yhteiskehittämisessä työtä tehdään tutun työporukan ulkopuolella.
– Yhteiskehittämistä kuvastaa joidenkin rajojen ylittäminen ja työskentely tapahtuu sellaisten henkilöiden kesken, jotka eivät normaalisti tee päivittäistä tiimityötä.
”Yhteiskehittämistä kuvastaa joidenkin rajojen ylittäminen”
Hautalan mielestä yhteiskehittämistä kuvaavat myös dialogi ja tasavertaisuus. Yhteiskehittämisen pöydässä ison pörssiyhtiön ja pienen startupin ideat ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia.
– Yhteiskehittämisen aikana unohdetaan statukset. Kaikki ideat ovat samanarvoisia, kunnes ne arvotetaan jotenkin. Työskentely ja ajatusten eteenpäin kehittäminen tapahtuu aktiivisen dialogin kautta.
Yhteiskehittäminen on vain yksi työkalu muiden joukossa, eikä sitä kannata hyödyntää jokaisen ongelman ratkaisemisessa. Hautalan mielestä hyvä nyrkkisääntö on miettiä, onko sekä ongelma että sen ratkaisu tiedossa.
– Jos ongelmaan on tiedossa sopiva ratkaisu, yhteiskehittäminen on turhaa. Jos ratkaisu ei ole tiedossa, yhteiskehittäminen parantaa todennäköisyyttä päästä hyvään lopputulokseen ja auttaa säästämään työaikaa.
Vaikuttavuusraportti nivoo yhteen Industryhackin ensimmäiset viisi vuotta
Industryhack on juuri julkaissut vaikuttavuusraportin, jossa käydään läpi yrityksen ensimmäiset viisi vuotta ja innovaatiokilpailujen tähänastiset saavutukset.
– Tutkimme kaikki asiakkuutemme ja ison osan innovaatiokilpailujen kautta syntyneistä jatkoprojekteista, Hautala kertoo.
Raportista käy ilmi, että viiden vuoden aikana on järjestetty yhteensä 60 innovaatiokilpailua, joissa on rakennettu 464 ratkaisuideaa. Tähän mennessä yhteensä 39 ideaa on jatkokehitetty Proof-of-Concept -vaiheen jälkeen.
Esimerkiksi Lassila & Tikanojan verkosta tilattava noutopalvelu, Helpponouto, on saanut alkunsa Industryhackin innovaatiokilpailussa. Omia innovaatiokilpailuitaan ovat isännöineet myös muun muassa Fingrid, Fiskars, Siemens ja UPM.
Pari vuotta sitten uudistunut hankintalaki mahdollistaa myös innovatiiviset julkiset hankinnat.
– Julkisen sektorin toimijat ovat tervetulleita kokeilemaan yhteiskehittämistä. Teemme yhteistyötä hankintajuridiikan asiantuntijoiden kanssa taataksemme hankintalain vaatimusten täyttymisen, Hautala sanoo.
Alun perin Industryhackin tarkoitus oli saada it-alan rautaiset ammattilaiset kiinnostumaan teollisesta internetistä ja sitä kautta ottamaan osaa suomalaisen teollisuuden menestystarinoiden luomiseen. Hautala toteaa, että tavoitteessa on onnistuttu ja samalla muutkin toimialat ovat innostuneet innovaatiokilpailuista.
– Uskon, että tarjoamamme poikkitieteellinen lähestymistapa nostaa tulevaisuudessa vieläkin vahvemmin päätään, sillä yhteiskehittämistä on mahdollisuus soveltaa kaikessa liiketoiminnassa.
Industryhackin Ite wiki -profiili