Jokaisessa startupissa ja lähes jokaisessa pidempään toimineessa yrityksessä jäsennetään prosessien digitalisaation potentiaalia omalle liiketoiminnalle. Yhä suuremmassa osassa kasvavia yrityksiä pyritään myös kehittämään täysin uutta digitaalista liiketoimintaa rakentamalla oma digitaalinen alusta. 

Demonstroin seuraavassa esimerkkien avulla digitalisoinnin jäsentämisen haasteellisuutta alustatalouden potentiaalista kiinnostuneille.

”Kun kyse on digitaalisesta alustasta, mahdollisista etenemispoluista on runsaudenpula”

Kun kyse on digitaalisesta alustasta, mahdollisista etenemispoluista on nimittäin runsaudenpula. Samaan aikaan fokusointi ja resurssien oikea käyttö on elintärkeää onnistumisen kannalta. 

Esimerkki digitalisaation haasteista ja mahdollisuuksista: uuden start-up yrityksen tai digitaalisen liiketoiminnan kehityshanke

Käytetään esimerkkinä tyypillistä haastetta, uuden start-up yrityksen tai digitaalisen liiketoiminnan kehityshanketta. 

Tarve on universaali, sillä periaatteessa jokaisen yrityksen täytyy tehdä tuotekehitystä, vaikka osa mikroyrityksistä ei asiaa varmasti näin ajattelekaan. 

Otetaan lähtökohdaksi, että tavoitteenamme on välittää työvoimaa tietyllä toimialalla, kuten rakennusalalla, tai lakiasiainpalveluiden kentässä. 

Lähtötilanteessa meillä siis on olemassaoleva työvoimanvuokrausliiketoiminta, tai haluamme kehittää sellaisen. Ja tavoitteenamme on luoda markkinaan uusi digitaalinen alusta, joka tulee olemaan tämän kentän Airbnb yhdistäen osaamisen tarvitsijat ja tarjoajat toisiinsa. 

Visiossamme muokkaamme markkinaa dynaamisemmaksi auttaen alustallamme palvelun tarjoajia ja ostajia. Haaveilemme tilanteesta, jossa voimme nostaa jalat pöydälle monopoliasemaan nousseen alustan takoessa yrityksen tilille rahaa. No, ehkä Kauppalehdelle voi antaa haastattelun silloin tällöin, jossa reflektoidaan Stockmannin tilaa tai ennustetaan mielenkiintoisimpia sijoituskohteita Slushissa. 

Kun jalat on palautettu maan tasalle ja on aika kääriä hihat, huomataan nopeasti, että digitaalisen alustan tuotekehityshanketta voi lähestyä lukuisista eri kulmista. Ja jokainen asiantunteva tutun tuttu, joka sattuu olemaan startup-skenessä sisällä, tai mahdollinen tulevan palvelumme kehityskumppani, antaa omanlaisensa suosituksen siitä, mikä  liiketoiminnassa onnistumisen kannalta on tärkeää.

”Näkemykset riippuvat täysin siitä, mistä neuvojalla itsellään sattuu olemaan kokemusta”

Tulet huomaamaan, että heidän näkemyksensä riippuvat täysin siitä, mistä neuvojalla itsellään sattuu olemaan kokemusta. 

Mistä lähteä liikkeelle?

Voimme aloittaa työn esimerkiksi bloggaamalla ideastamme vaikkapa WordPress-blogissa, tai Mediumissa. Jos kirjoitus ei synnytä mitään buzzia, toimiiko lopullinen tuotekaan? Joka tapauksessa, kun alusta on valmis, seuraavaksi tarvitaan liikennettä hakukoneista ja sosiaalisesta mediasta, joten miksei aloittaa sisällöntuotannosta? 

Voimme myös lähteä liikkeelle vahvalla markkinoinninautomaatio -perspektiivillä ja rakentaa verkkosivustomme HubSpotin päälle. Näin saamme välittömän palautteen eri markkinointikanavien, kuten Googlen konversiosta käyttäjiksi ja lopulta, euroiksi. 

Mutta kuinka moni vieras konvertoituu asiakkaaksi ilman tunnettua brändiä ja inspiroivaa tarinaa, jotka kantavat yritystä eteenpäin. Eli tarvitsemmeko itseasiassa tarinankertojan? Heittäytyvät founderit keräävät järjestäen enemmän huomiota somessa ja mediassa, kuin kylmät yritysbrändit.

Sitäpaitsi, taipuuko HubSpotin julkaisujärjestelmä tuhansien käyttäjien hallintaan, kun bisnes alkaa kukoistaa? Ehkä meidän pitäisikin koodata verkkopalvelumme PHP:llä, kuten Mark Zuckerberg teki Facebookia rakentaessaan. Tai Reactilla, jonka Facebookin koodaaja Jordan Walke kehitti, kun PHP osoittautui riittämättömäksi  mobiilitarpeisiin. 

Toisaalta tarvitset vahvan myyntitiimin ja -prosessit levittääksesi alustan käyttöön eri kohderyhmille. Loppujen lopuksi, kun alustan julkistuspäivä koittaa, mitään taianomaista ei tule tapahtumaan. Internetissä on vain taas yksi uusi palvelu, josta kukaan ei voisi vähempää välittää. Siksi tarvitaan myyntiä.

”Kun alustan julkistuspäivä koittaa, mitään taianomaista ei tule tapahtumaan”

Ja myynti vaatii asiakkuudenhallinta- tai myyntiputken hallintajärjestelmän.

Todennäköisesti Salesforce, tai Microsoft Dynamics on paras, tai sitten joku edullisempi riittää. Pipedrive on helppokäyttöinen, Taimer hoitaa laskutuksen siinä sivussa ja Gmelius toimii suoraan G-mailin päällä. Ehkä nousevat CRM:t ovat jopa ohittaneet tunnetut isoveljensä?

Mutta jos liiketoiminnan digitaalinen core rakennetaan SAPin tai Microsoftin päälle, CRM kuuluu automaattisesti toiminnanohjaukseen. Mutta tarvitaanko toiminnanohjausta, vai riittääkö oma digitaalinen palvelumme tukemaan myös sisäisiä prosesseja? 

Tehtävät nyt pyörivät hyvin vaikkapa Trellon ilmaisessa kanban-taulussa.

Jos taas ajatellaan palvelumuotoilua loppukäyttäjän kannalta, meidän kannattaa todennäköisesti investoida natiiviin iOS ja Android mobiilikehitykseen. Tinderhän pärjäsi loistavasti ladattavaan sovellukseen perustuvalla treffipalvelulla ja meistähän tulee eräänlainen työvoiman välityksen Tinder. Vähintään tarvitaan progressiivinen selainsovellus. Silloin vältettäisiin samalla myös käyttäjien älypuhelimiin lojumaan jääneiden päivittämättömien sovellusten legacy-ongelmat.

Riippumatta teknologiasta vahva suosittelutoiminto tulee olemaan avainasemassa, kun luottamusta uusiin käyttäjiin rakennetaan. Mutta miten luotettavat suositukset tunnistetaan, etteivät kaverit käy kehumassa toisiaan katteetta? Pitäisikö alustan integroitua sosiaalisiin medioihin? 

Ja automoitu viikkokirje uusista toiminnoista kirjautuneille käyttäjille loisi lähes ilmaista liikennettä, joten Mailchimp-integraation täytyy olla mukana. 

Paikkatietokomponentti mahdollistaisi läpinäkyvän laskutuksen perustuen tietyssä sijainnissa tehtyyn työhön. Mutta koska GPS ei toimi aina alemmissa kerroksissa, tarvitaan myös raportointityökalu tai sisätilapaikannus, eikö vain?

Mikä muistuttaakin minua erilaisten maksutapojen tärkeydestä. Luottokorttimaksaminen tarvitaan tietysti, mutta entä Paypal ja paikallisten pankkien maksutavat? Konversio saattaa tippua, ellei asiakkaan pankin logo näy maksutavoissa vaihtoehtona.

”Ei pitäisi koskaan haaskata rahaa ongelmaan, joka on ratkaistavissa Facebook-ryhmällä. Ellet sitten halua tehdä ideasta liiketoimintaa”

Mutta miksi tuhlata rahaa tuotekehitykseen, kun ainoana tehtävänämme on yhdistää työn tarjoajat ja tarvitsijat? Slack-tiimi tai Facebook-ryhmähän ajaisivat täysin saman asian: työnantajat voivat julkaista tarpeensa ryhmässä ja hommasta kiinnostuneet ilmoittautua. 

Ei pitäisi koskaan haaskata rahaa ongelmaan, joka on ratkaistavissa Facebook-ryhmällä. Ellet sitten halua tehdä ideasta liiketoimintaa.

Digitalisaatio tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta ei helppoja vastauksia

Vaikka uuden palvelun tuotekehitys on laajimpia haasteita yrityskentässä, sama vaihtoehtojen ylitarjonta on läsnä miltei missä tahansa liiketoiminnan digitalisaatiohankkeessa. 

Siksi, kun digitalisaatioruletti pyörii yrityksissä startupeista suuryrityksiin, päättäjien täytyy opiskella ja jäsentää jatkuvasti digitalisaatiomarkkinaa ja sen mahdollisuuksia.

Helppoa en väitä sen olevan, varsinkin kun kilpailijat tulevat yllättävistä suunnista ja röyhkeästi kansallisvaltioiden rajojen yli. 

Ei olekaan ihme, että suurin osa startupeista epäonnistuu. 

Mutta kasvavasti jokainen yritys on startup. 

 

Johannes Puro – Ite wikin päätoimittaja ja asiakkuuksista vastaava

Ite wiki auttaa yrityksiä hahmottamaan digitalisaation kehityssuuntia ja löytämään parhaat kumppanit ja palvelut liiketoiminnan kehityshankkeisiin. Voit tutustua it- ja ohjelmistoyritysten markkinaan it-yrityshausta ja löydät yritysten referenssitoteutukset, suosittelijat ja tarjonnat yritysprofiileista.

Ite wikin alusta kerää jo 290.000 käyttäjää vuodessa ja tuo eri hauille, profiileille ja sisällöille yli 720.000 sivukatselua samassa ajassa.