Suomalainen lukiokoulutus koki murroksen, kun ylioppilaskokeet muuttuivat sähköisiksi vaiheittain syksystä 2016 lähtien. Viimeisenä aineena digitaaliseen muotoon siirrettiin matematiikka, jonka yo-koe tehtiin ensimmäistä kertaa tietokoneella viime keväänä. 

Ylioppilaskokeiden suoritustavan muutos sysäsi liikkeelle myös suuremman muutoksen, jonka seurauksena lukioissa opiskellaan nykyisin äidinkieltä digitaalisessa Äly-oppimisympäristössä.

Digitaalisen palvelun toteutuksen takaa löytyy suomalainen Mediapool, jonka perustajakolmikko, Rami Lappalainen, Aapo Virta ja Tommi Jäkkö, istahti haastatteluumme kertomaan ajatuksiaan digitaalisesta oppimisesta ja oppimista tukevan alustan rakentamisesta.

Lappalainen uskoo, että koulutuksen siirtyminen verkkoon on luonnollinen osa maailman ja eri toimialojen digitalisoitumista.

– Paperin kysyntä hiipuu maailmanlajuisesti. Samalla opetus siirtyy yhä enemmän hyödyntämään erilaisia digiratkaisuja, hän sanoo.

”Paperin kysyntä hiipuu maailmanlajuisesti. Samalla opetus siirtyy yhä enemmän hyödyntämään erilaisia digiratkaisuja”

Kolmikon mukaan saman ovat todenneet myös kustantajat. Ennen Mediapoolia Virta ehti työskennellä vuosia digitaalisten oppimateriaalien kehityksen parissa. Aiempi kokemus digitaalisista oppimateriaaleista johti yhteistyöhön Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa.

– Aloimme suunnitella uutta tuotetta workshopeissa yhdessä opettajien kanssa ja lopulta visioimme Älyn. Sillä korvattiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Äidinkielen opettajain liiton vuosittain julkaisema Ylioppilastekstejä-kirja, joka sisälsi aiempia yo-tehtäviä ja valikoiman opiskelijoiden vastaustekstejä, Virta kertoo.

Nuoret ihastuivat helppoon käyttöliittymään

Lappalainen kertoo, että vuoden 2018 alussa lanseeratulle Älylle on satanut kiitosta. Viime keväänä se sai kunniamaininnan digitaalisen median kilpailussa, Grand Onessa. Tärkeämpää on kuitenkin into, jolla lukiolaiset ja opettajat ovat ottaneet sen vastaan.

– Aluksi Äly oli tarkoitettu korvaamaan yksi kirja, mutta nyt sinne on lisätty myös lukion kurssit 8 ja 9, jotka valmentavat yo-kokeeseen laajemmin. Monet opettajat ovat alkaneet viedä muutakin kurssityöskentelyä alustalle, Lappalainen sanoo.

Suosio tarkoitti Mediapoolille vain yhtä asiaa – alustan jatkokehitystä. Parhaillaan Älystä on rakenteilla uusi tuoteversio, joka kattaa koko äidinkielen lukiotyöskentelyn. Mediapoolilla uskotaan, että alustan käyttökokemus on siivittänyt sen suosiota.

 

Lukiolaiset ovat kiitelleet Äly-oppimisympäristön käyttökokemusta. Viime keväänä Äly palkittiin digitaalisille medioille tarkoitetussa Grand One -kilpailussa kunniamaininnalla.

 

– Paneuduimme sekä opiskelijoita että opettajia tukevan käyttökokemuksen luomiseen. Nykynuoret kirjoittavat äidinkielen esseensä yhä useammin kännykällä, joten käyttöliittymästä tehtiin täysin mobiilikäyttöön taipuva, Jäkkö sanoo.

”Paneuduimme sekä opiskelijoita että opettajia tukevan käyttökokemuksen luomiseen.”

– Lukiolaiset ovat omalla tavallaan vaativa kohderyhmä. He ovat tottuneet käyttämään isoja kansainvälisiä verkkopalveluja, joiden menestys perustuu hyvään käyttöliittymään. Tiesimme, että Älyn käyttökokemuksen täytyy olla yhtä mukava kuin somekanavissa tai Netflixissä, Virta täydentää.

Hyvä oppimisalusta huomioi eri opetustavat

Mediapoolilla uskotaan, ettei opetuksen digitalisoiminen voi tapahtua pakottamalla suomalainen opetustapa globaalin valmissoftan tarjoamaan muottiin. Niinpä yritys on lähtenyt rakentamaan alustaansa täysin opetettavan aineen tarpeet huomioiden. 

– Matematiikkaa ja äidinkieltä ei opetella samalla tavalla, joten niiden opiskeluun tarjottavien digitaalisten oppimisympäristöjen on oltava erilaisia. Lähdemme aina liikkeelle siitä, että alustan toiminnallisuudet tukevat aineen opetustapaa ja nopeaa käyttöönottoa, Lappalainen kertoo. 

Virta toteaa, että opetusalalla on luonnollisesti myös niitä, jotka vannovat perinteisen kynän ja paperin nimeen. Erityisesti joillekin pitkän uran tehneille opettajille paperisten kokeiden läpikäynti on rutiini, josta luopuminen voi arveluttaa. Älyn kaltainen oppimisympäristö voi kuitenkin tarjota aiempaa paremman näkymän opiskelijoiden kehitykseen.

 

Aapo Virta (vasemmalla), Rami Lappalainen (keskellä) ja Tommi Jäkkö.

 

– Digitaaliselta alustalta saa paremmin analytiikkaa, josta voidaan päätellä, onko tietyllä opiskelijalla enemmän vaikeuksia kuin toisilla tai onko joku aihepiiri yleisesti huonommin hallussa kuin toinen. Kirjoilla on edelleen käyttötarkoituksena, mutta digipuolesta olisi hyvä ottaa kaikki hyöty irti, Virta sanoo.

Seuraavana vuorossa matemaattiset aineet

Seuraavaksi Mediapool uudistaa matemaattisten aineiden opetuksen yhdessä MAOL ry:n kanssa toteutettavalla MAOL²-oppimisympäristöllä. Kaiken kaikkiaan Lappalainen, Jäkkö ja Virta uskovat, että Suomessa olisi tarvetta oppiaineiden opetuksen yhtenäistämiselle.

– Teimme opettajien keskuudessa tutkimuksen opetustyössä käytetyistä ohjelmistoista. Saimme vastauksina yhteensä 55 erilaista softaa. Tähän sekavaan soppaan haluamme tuoda selkeyttä. Kun opetus pohjautuu kaikkialla samaan opetussuunnitelmaan, eikö olisi helpompaa yhtenäistää tietyn oppiaineen opetus, Jäkkö pohtii.

 

Mediapoolilla ollaan valmiita rakentamaan digitaalisia oppimisalustoja myös yrityksille.

 

Mediapoolissa on jo mietitty digitaalisten oppimisympäristöjen viennin mahdollisuutta. Lappalaisen mukaan opetusalustoja voidaan rakentaa myös yritysten käyttöön.

– Esimerkiksi työturvallisuuteen liittyviä kursseja tehdään paljon verkossa. Oma oppimisalusta tuo koulutusdatan yhteen paikkaan. Jos aluehallinnosta kysytään, kuinka moni työntekijöistä on suorittanut tulityökortin, vastaus löytyy nopeasti, Lappalainen sanoo.

– Lähtökohtamme on se, että jokainen organisaatio tietää tarpeensa ja me kehitämme niihin vastaavan alustan, joka helpottaa organisaation arkea, Virta päättää.

 

Mediapoolin Ite wiki -profiili

Mediapoolin verkkosivut