Kotimainen ICT-palveluntarjoaja Welcom Net on rakentanut pääkaupunkiseudulla viime vuoden ajan ahkerasti nopeaa verkkoa.
Yksi yrityksen edustamista teknologioista on uusin, toisen sukupolven G.Fast, jonka laitteilla luvataan valokuitua vastaavia nopeuksia hyödyntämällä rakennuksissa jo olemassa olevia kupariverkkoja. Kyseessä on Suomen markkinoilla vielä uusi mutta lupaava teknologia: yritys ennustaa vuodelle 2020 pääkaupunkiseudulle yli sataa uutta G.Fast -kohdetta.
Welcom Netin strategisena kumppanina ja laitetoimittajana toimii BCC Solutions Oy. Haastattelimme BCC:n Mikko Kivilinnaa ja Welcom Netin Jani Lillbergiä siitä, mitä G.Fast -teknologia tarkalleen ottaen on ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa.
Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kupariverkosta?
– Kaikissa suomalaisissa taloissa on 1800-luvulta alkaen rakennettu telekommunikaatiota varten sisäkupariverkko. Näitä verkkoja käytettiin pääasiallisesti kiinteiden puhelin- ja perinteisten laajakaistapalveluiden kaapeleina vielä 2000-luvun alussa kunnes kännykät alkoivat tarjota kilpailevia teknologioita sekä puhelin-, että datapuolella, kertoo Kivilinna.
”Kaikissa suomalaisissa taloissa on 1800-luvulta alkaen rakennettu telekommunikaatiota varten sisäkupariverkko.”
Kiinteän laajakaistan edut verrattuna mobiililaajakaistaan ovat kuitenkin osoittautuneet kiistämättömiksi joten nopeiden kiinteiden teknologioiden kehitys on jatkunut mobiilista huolimatta
Kupariverkko löytyy valmiina suurimmasta osasta vanhoja kiinteistöjä, etenkin kaupunkien keskustoista. Kivilinnan mukaan kuparin korvaaminen valokuituyhteydellä ei aina onnistu tai tulisi kohtuuttoman kalliiksi.
– Kun valokuitubuumi alkoi 2000-luvulla, törmäsimme myös siihen, että monien rakennusten omistajat vastustivat kiinteistöjen sisäisen valokuidun rakentamisen vaatimia rakennemuutoksia. Remontit voivat usein olla myös kalliita. Jos rakennuksen remontointiin ei ole muuta syytä, ei ole välttämättä mitään järkeä ryhtyä tekemään pelkästään valokuituremonttia, Kivilinna toteaa.
Tarjolla on siis uusi elämä vanhalle infrastruktuurille.
Tarjolla on siis uusi elämä vanhalle infrastruktuurille.
Aiemmin kupariverkossa on käytetty ADSL-tekniikkaa ja sittemmin VDSL2:ta, joka nopeimmillaan voi saavuttaa 100 Mbit/s.
Lillberg ja Kivilinna kertovat, että G.Fastia alettiin kehittämään 2010-luvun alussa ja nyt on jo menossa G.Fast kehityksen toinen sukupolvi. Uudet toisen sukupolven laitteet – joita Welcom Net:kin tarjoaa – tuplasivat nopeudet ensimmäiseen sukupolveen verrattuna ja lyhyillä etäisyyksillä nyt päästään jopa symmetriseen gigaan sekunnissa.
G.Fastin käytännön ero VDSL:ään on se, että lyhyillä kaapelin pituuksilla G.Fast-nopeudet ovat huomattavasti suurempia. Nopeusero tasoittuu vasta useiden satojen metrien kaapelinpituuksilla.
– 5G-verkko ja kaapelimodeemiverkko perustuvat saman kapasiteetin jakamiseen keskittimen alueella, jolloin 1Gbit/s nopeus toteutuu vain, jos käyttäjiä on samalla hetkellä yksi. G.Fast -yhteyksissä jokaisen käyttäjän kuparikaapeli on täysin käyttäjän käytettävissä kellariin asti ja jokainen asiakas voi saavuttaa lähes gigabitin nopeuden samalla hetkellä, Jani Lillberg kertoo.
Tilanne on tuttu verkoista, joissa joku lähettää suurta määrää tiedostoja pilveen ja kaikkien muiden käyttäjien yhteys hidastuu samalla. Nykyisissä 4G-verkoissa monilla käyttäjillä on tilattuna maksimissaan 100Mbit/s yhteysnopeus, mutta harvoin saman tukiaseman alueella on kokonaiskapasiteetista vapaana kuin 10-30Mbit/s.
Käytössä G.Fast on melko yksinkertainen ratkaisu. Kyseessä on keskitin, joka asennetaan kiinteistön kellariin. Siihen yhdistetään rakennukseen tuleva valokuitu ja rakennuksen kerroksiin kulkevat kuparikaapelit. Kuparikaapelin toisessa päässä modeemi muuttaa yhteyden ethernetiksi.
– G.Fastin avulla vanhoja kuparikaapeleita ei tarvitse repiä pois, vaan niiden avulla päästään samoihin nopeuksiin kuin rakennuksen kerroksiin kulkevalla valokuidulla.
”G.Fastin avulla vanhoja kuparikaapeleita ei tarvitse repiä pois, vaan niiden avulla päästään samoihin nopeuksiin kuin rakennuksen kerroksiin kulkevalla valokuidulla.”
G.Fast -tekniikan kohdalla sanonta “nopein syö hitaat” pitää paikkansa, sillä samaan kaapelinippuun ei voida yhdistää useampaa kuin yksi G.Fast -laite. Tämän vuoksi tekniikan kiinteistöön ensimmäisenä tuonut operaattori hallitsee parasta nopeutta kupariverkossa.
G.Fast on suunniteltu taaksepäin yhteensopivaksi VDSL-tekniikan kanssa, eli samassa kupariverkossa voi toimia sekä G.Fast että VDSL.
Tekniikan kiinteistöön ensimmäisenä tuonut operaattori hallitsee parasta nopeutta kupariverkossa.
– Migraatio VDSL:stä G.Fastiin on helppoa. Kiinteistön kaikki tilaajat voidaan kellarissa kytkeä G.Fast -keskittimeen, ja vaihtaa toimistoissa olevat päätelaitteet G.Fastiin sitä mukaa, kun asiakkaat saadaan puhuttua kyytiin uuden teknologian kelkkaan, Kivilinna kertoo.
Vaikka toisen sukupolven G.Fast on uutta Suomen markkinoilla, on se jo laajasti koeteltu ja käytetty tekniikka muualla maailmassa, Kivilinna ja Lillberg kertovat. Heidän mukaansa esimerkiksi Australiassa on käynnissä laajoja projekteja, joissa miltei jokaiselle tilaajalle asennetaan nykypäivänä nopea G.Fast-yhteys.
Welcom Net järjestää aamiaisseminaarin ja demotilaisuuksia G.Fast -tekniikasta kiinnostuneille. Aamiaisseminaarissa kuullaan BCC:n edustajalta tarkempaa tietoa teknologiasta ja sen käytöstä. Demotilaisuuksissa laitteita pääsee testaamaan ja vertailemaan valokuitu- sekä 5G-yhteyksien kanssa.
Aamiaisseminaariin ja demotilaisuuksiin voi ilmoittautua tästä linkistä.
ite wikin yrityshaku »
Kaikki it-alan työpaikat »
Kaikki it-alan tapahtumat »
ite wikin referenssihaku »
ite wikin julkaisuhaku »
