Kuluttajina kohtaamme päivittäin helppokäyttöisiä digipalveluja. Moni yritysohjelmisto on kuitenkin käytettävyydeltään pahasti jäljessä parhaimpia kuluttajille suunnattuja sovelluksia. Mistä ilmiö johtuu?
Aiheen nostaa esille ohjelmistotalo Kisko Labsin perustajajäsen ja pitkän linjan digipalvelujen kehittäjä Antti Akonniemi.
– Hyvä esimerkki nykytilanteesta on Apotista julkisuuteen tihkuneet tiedot, joiden mukaan lääkäreiden työteho on laskenut kymmenillä prosenteilla, koska järjestelmä on monimutkainen käyttää. Vastaavaa palvelua moni kuluttaja ei suostuisi käyttämään.
Akonniemi uskoo tilanteen johtuvan pitkälti siitä, että kuluttaja nähdään ostajana, toisin kuin yritysohjelmiston loppukäyttäjä. Pikkuhiljaa ihmiset ovat kuitenkin heränneet vaatimaan korkeampaa laatua myös työpaikoilla käytettäviltä ohjelmistoilta.
– Kuluttaja-applikaatioiden suosion kasvaessa ihmiset ovat ymmärtäneet, miten helposti kaikkien digipalvelujen ja järjestelmien pitäisi toimia ja alkaneet vaatia bisnessoftilta enemmän.
Akonniemi sanoo, että yritysohjelmistojen haasteeksi muodostuu myös niiden vaikea räätälöinti kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin. Esimerkiksi taloushallinnon ohjelmisto on voitu tehdä isolle joukolle yrityksiä, joiden toimintatavat poikkeavat toisistaan. Lisäksi saman yrityksen sisällä ohjelmistoa käyttävät ihmiset, joiden tarpeet ovat erilaiset.
”Kuluttaja-applikaatioiden suosion kasvaessa ihmiset ovat ymmärtäneet, miten helposti kaikkien digipalvelujen ja järjestelmien pitäisi toimia”
– Yksi työntekijä saattaa tarvita päivittäin toiminnallisuuden, jota joku toinen ei käytä ollenkaan, vaan hänellä on tarve aivan eri toiminnallisuuksille. Siksi tuotettavat ratkaisut sopivat suurelle osalle käyttäjistä hyvin, mutta eivät kenellekään täydellisesti.
Akonniemi uskoo, että tulevaisuudessa esimerkiksi ERP-ratkaisuissa yleistyvätkin toimialakohtaiset tuotteet. Mutta sekään ei yksin tule riittämään, vaan hänen mukaansa monella bisnessoftia toimittavalla yrityksellä on edessään peiliin katsomisen paikka.
Myyjän tehtävä on kysyä vaikeatkin kysymykset
Akonniemi on työskennellyt it- ja ohjelmistoalalla pitkään. Ensimmäisen alan työpaikkansa hän sai jo yläasteikäisenä. Myöhemmin hän ehti työskennellä niin F-Securella kuin konsulttinakin ennen kuin perusti digitaaliseen tuotekehitykseen erikoistuneen Kisko Labsin vuonna 2007. Hän sanoo, että digipalveluja ostaa nykyisin aiempaa heterogeenisempi ihmisjoukko.
– Ostajat tulevat moninaisista positioista ja hankintoja tekevät yhä enemmän myös ne, joiden ydinosaamiseen teknologiat ja ohjelmistokehitys eivät kuulu.
”We make people happy”, Akonniemi toteaa. Kuvassa hän naurattaa ihmisiä Savoy-teatterin lavalla stand up -esityksellään.
Akonniemikin on huomannut, että mediassa on helpompi saada palstatilaa epäonnistuneelle julkiselle it-hankinnalle kuin mallikkaasti maaliin viedylle toteutukselle. Tämän seurauksena on syntynyt osittain vääristynyt kuva digitalisoinnin vaikeudesta.
– Eihän kukaan twiittaa ostaneensa toimivan auton, koska se ei ole mikään uutinen. Myös onnistuneen it-toteutuksen uutisarvo on aika alhainen, mutta satojen miljoonien verovarojen menetys taas kiinnostaa kaikkia.
Akonniemen mukaan epäonnistunut ohjelmistoprojekti ei ole asiakkaan syytä, vaan juuri toimittajien tulisi opastaa asiakasta hankintaprosessissa ja varmistaa projektin sujuminen. Kisko Labs on halunnut näyttää esimerkkiä julkaisemalla ilmaiseksi ladattavan Softapaljastuksia-kirjan.
– Kirjassa pureudutaan maanläheisesti siihen, miten ohjelmistohankintaa tekevä yritys voi varmistua projektin onnistumisesta, Akonniemi kuvailee.
Kisko Labsin julkaisema Softapaljastuksia-kirja tarjoaa vinkkejä onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin.
Hänen mukaansa digiprojektin pohjana täytyy olla luottamus, joka syntyy nopeammin, kun myyjät uskaltavat alusta asti kysyä myös kaikista vaikeimpia kysymyksiä.
– Myyjien tehtävä on kysyä riittävän vaikeita kysymyksiä, jotta projektin onnistumismahdollisuuksista muodostuu selkeä kuva ennen kauppojen tekemistä. Vaikka kauppoja ei sitten tulisikaan, ei asiakkaan opettaminen ole mennyt hukkaan. Kun alaa ja ostajia saadaan toimimaan paremmin, rahaa ei kulu huonoihin toteutuksiin.
Prototyyppi tuo parempia tarjouksia
Akonniemi on huomannut, että oman ratkaisu- tai sovellusidean esittely muussa kuin tekstimuodossa johtaa usein parempiin tarjouksiin – ja ennen kaikkea laadukkaampiin toteutuksiin. Graafisen prototyypin voi toteuttaa esimerkiksi PowerPoint- tai Photoshop -kuvilla ja sen kustannus on huomattavasti koodaamista alhaisempaa.
– Jos kahdelle ihmiselle annetaan tehtäväksi polkupyörien vuokrauspalvelun kehittäminen, molemmilta löytyy varmasti samoja ajatuksia, mutta myös paljon erilaisia. Kun molemmat piirtävät ajatuksensa auki, on toisen näkemykset helpompi hahmottaa, Akonniemi antaa esimerkiksi.
Happiness officeria lukuun ottamatta Kisko Labsin kaikki työntekijät osallistuvat myös kehitystyöhön. Akonniemen mukaan se näkyy projektin joustavuutena ja asiakkaan ongelmia päästään ratkomaan heti ensimmäisessä palaverissa.
– Jos asiakas kysyy, paljonko tietyn kehitystoimenpiteen tekeminen kasvattaa kustannuksia, asiantuntijamyyjä osaa heti vastata.
”Jos projekti vaatii viikoittaisia palavereja, pöydän toisella puolella istuvien henkilöiden kanssa olisi hyvä tulla toimeen.”
Lopuksi Akonniemi muistuttaa, miten tärkeää on lähteä yhteistyöhön sellaisten ihmisten kanssa, joiden seurassa viihtyy.
– Jos projekti vaatii viikoittaisia palavereja, pöydän toisella puolella istuvien henkilöiden kanssa olisi hyvä tulla toimeen. Toimittajan tärkein tehtävä on kuitenkin tuoda jotain uutta siihen pöytään. Hänellä pitää olla mielipiteitä rakennettavasta järjestelmästä ja siitä, mihin suuntaan sitä pitäisi viedä, hän päättää.
Kisko Labs ja Alma Talent järjestävät helmikuussa kaksipäiväisen Digipalvelukiihdyttämö-koulutuksen, jossa käydään läpi digipalveluprojektin vaiheet suunnittelusta lanseeraukseen. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan tästä.
ite wikin yrityshaku »
Kaikki it-alan työpaikat »
Kaikki it-alan tapahtumat »
ite wikin referenssihaku »
ite wikin julkaisuhaku »
