Kouluttautuminen kiinnostaa suomalaisia naisia. Tilastokeskuksen mukaan  vuonna 2018 naiset suorittivat 58 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista. 

Suomessa koulutusalat ovat kuitenkin edelleen poikkeuksellisen sukupuolittuneita. Vuonna 2018 esimerkiksi kasvatusalan opiskelijoista 81,7 prosenttia oli naisia, kun taas ICT-alalla naisopiskelijoiden osuus jäi 20,6 prosenttiin. Muillakin tekniikan aloilla naisopiskelijoita oli vain 25,2 prosenttia.

Samaa tarinaa jatkaa viime vuonna Slushin alla julkaistu State of European Tech 2019 -raportti, josta käy ilmi, että Suomessa tutkijoista ja insinööreistä vain 29 prosenttia on naisia. Esimerkiksi Tanskassa vastaava luku on 51 prosenttia ja Ruotsissa 48 prosenttia. Jäämme kauas myös EU:n keskiarvosta, joka on 41 prosenttia.

Yksi ohjelmistoalaa naisille tutuksi tekevä hanke on vuonna 2018 käynnistynyt Mimmit koodaa, jonka tavoitteena on edistää it-alan tasa-arvoa ja diversiteettiä. Viime vuoden lopulla ohjelma palkittiinkin EU:n tasa-arvopalkinnolla. Samoihin aikoihin Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi sille apurahan, jonka ansiosta ohjelman tiimoilta järjestetyistä workshopeista ja tapahtumista pääsevät tänä vuonna nauttimaan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat naiset.

Mimmit koodaa -ohjelman vuosi 2020 polkaistiin käyntiin ystävänpäivänä, kun 500 it- ja ohjelmistoalasta kiinnostunutta naista kokoontui saman katon alle aurinkoiseen Helsinkiin.

“Ohjelmistoalan miehinen maine ja vinoutunut sukupuolijakauma on toivottavasti väliaikaiseksi jäävä ilmiö”

Tapahtumassa kuultiin ensimmäisenä sisäministeri Maria Ohisaloa, joka heti puheensa alussa totesi, että teknologian avulla tullaan muuttamaan maailmaa. Siksi ei ole yhdentekevää, ketkä järjestelmiä tekevät.

 

Tapahtuman avauspuheenvuoron piti sisäministeri Maria Ohisalo.

 

– Millaista maailmaa me rakennamme teknologian varaan, jos lähinnä miehet ovat siitä päättämässä. Sellaisessa tilanteessa on myös vaarana, että puolikkaan ihmiskunnan näkemykset jäävät huomiotta. Ohjelmistoalan miehinen maine ja vinoutunut sukupuolijakauma on toivottavasti väliaikaiseksi jäävä ilmiö, Ohisalo sanoi ja muistutti alan naispioneereista, kuten Ada Lovelacesta.

Ohisalo paljasti itsekin haaveilleensa aikoinaan pelisuunnittelijan urasta. Nykyisin hän keräilee 80- ja 90-luvun videopelejä.

– Tehkää kaikki se, mitä voitte tällä alalla tehdä ja menkää vielä siitäkin eteenpäin, hän kannusti yleisöä.

Kaikki koodaa -kirjasta rakennetaan kompassia it-alalla työskentelystä kiinnostuneille

Ohisalon lisäksi tapahtumassa kuultiin joukko innostavia puheenvuoroja ja uratarinoita. Lavalle nousi esimerkiksi RELEXin Johanna Småros, joka kertoi, miten tutkija päätyi mukaan perustamaan toimitusketjun suunnittelun ratkaisuja tarjoavaa yritystä. Koodarikuiskaajana tunnettu Elisa Heikura puolestaan pureutui huijarisyndroomaan ja sen selättämiseen. 

 

RELEXin Johanna Småros oli otsikoinut puheenvuoronsa ”Kaksi uraa on hyvä alku”.

 

Vlada Laukkonen ja Maria von Kügelgen kertoivat parhaillaan työstämästään Kaikki koodaa -kirjasta, jonka on tarkoitus ilmestyä ensi syksynä. Kaksikon mukaan he kirjoittavat teosta, jollaisen olisivat itse halunneet lukea pohtiessaan alanvaihtoa. Kirja tuleekin sisältämään sekä perustietoja it-osaamisalueista että uratarinoita.

– Kirja on tarkoitettu aivan kaikille ohjelmistoalasta kiinnostuneille ja siksi sen nimi on Kaikki koodaa, eikä Mimmit koodaa, he kertoivat.

“Diversiteetti ohjelmistoalalla ei tarkoitakaan vain alalla työskentelevien sukupuolta.”

Diversiteetti ohjelmistoalalla ei tarkoitakaan vain alalla työskentelevien sukupuolta. Kuten sarjayrittäjä Taneli Tikka omassa puheenvuorossaan totesi, mikään yritys ei hyödy siitä, että koodia kirjoittavat vain samassa opinahjossa toisensa tavanneet valkoiset miehet.

Puheiden lomassa kuultiin raikuvia aplodeja ja spontaania naurua. Tauoilla tilan täytti kiivas puheensorina, kun uudet tuttavuudet vaihtoivat ajatuksia, sparrasivat toisiaan ja tutustuivat paikalle saapuneisiin yrityksiin.

Kotimatkalla mietin, miten loistava tulevaisuus suomalaisella softalla on edessään, jos kaikki nuo osaavat ja monipuolisista taustoista ponnistavat naiset saadaan mukaan it- ja ohjelmistoalalle. Tai edes ymmärtämään koodia.

 

Kuvat: Mikke Pöyhönen / #mimmitkoodaa 14.2.2020 Helsinki