Ketteryys on päivän sana. Ketterää ohjelmistokehitystä tarjoava Anders Innovations levittää ketterää toimintatapaa myös asiakasyrityksiinsä. Haastattelimme Andersin Riku Voipiota ja Pekka Pulkkista, jotka paljastavat tapoja saada ketteryydestä enemmän hyötyjä irti.

– Kehitämme tarjontaamme asiakasnäkökulma edellä. Andersilla on todella paljon hyvää osaamista ja ratkaisuja, jotka istuvat erinomaisesti nykypäivän liiketoiminnan haasteisiin. Sitoutumalla selkeään yhteiseen visioon yhdessä asiakkaidemme kanssa saavutetaan digitaalinen kestävä kehitys, jolla minimoidaan hukka ja maksimoidaan hyödyt, Pulkkinen kertoo.

”Sitoutumalla selkeään yhteiseen visioon yhdessä asiakkaidemme kanssa saavutetaan digitaalinen kestävä kehitys”

Ketteryydessä on myös haasteita

Ketterästä kehityksestä on kaksikon mukaan tullut ohjelmistokehityksen uusi musta. Uusien toimintatapojen omaksuminen ei aina kuitenkaan onnistu kitkattomasti.

– Ketteryydestä on aika nopeasti tullut monien organisaatioiden suosituin tapa kehittää järjestelmiä. Tämä koskee myös niitä, jotka aiemmin itsepäisesti pitivät kiinni vanhoista tavoista, kuten vesiputousmallista, kertoo Pulkkinen.

Pulkkisen mukaan usein kuitenkin sorrutaan ajattelemaan, että ketteryys toimii sellaisenaan, eikä yrityksen toimintaa tarvitse laajemmasta kulmasta katsottuna muuttaa.

– Ajatellaan, että “kehitetään nyt vaan ja hyvä tulee”, eikä ajatusta tarvitse kirkastaa, Pulkkinen kiteyttää.

Jos uusia toimintatapoja ohjataan vanhoilla tavoilla, ei päästä puusta pitkään.

– Tänä vuonna “agile-evankelistojen” kesken on virinnyt paljon keskustelua siitä, että kehitetään ketterästi, mutta oikeasti projektijohtaminen on jämähtänyt vanhaan maailmaan. Kehittämisen huumassa saatetaan helposti heittää varmatoimisia sovelluksia roskiin, ennen kuin niiden osien potentiaali uusien liiketoimintatarpeiden ajureina on kunnolla selvitetty. Aina ei siis tarvitse lähteä täysin puhtaalta pöydältä ja tämä jos mikä on kestävää digitaalista kehitystä, Voipio toteaa.

 

Projektijohtaminen on jämähtänyt vanhaan maailmaan, kertoo Riku Voipio

 

Ketteryys ilman digitaalista visiota ei ole tehokasta

Liiketoiminnan vaatimukset elävät kiihtyvää tahtia, mutta monessa organisaatiossa digitaalinen visio ei ole selkeä. Yhteisen vision tulee olla linjassa organisaation kyvykkyyksien, kannustimien ja tavoitteiden kanssa – ketterä kehitys ilman selkeää visiota ei ole tehokasta. Voipion ja Pulkkisen mukaan ketteryys ilman visiota synnyttää digitaalista hukkaa, jonka kustannukset voivat olla merkittävät.

Ketteryys antaa, mutta myös vaatii paljon. Digitaalisen vision kirkastaminen ei kuitenkaan ole mitään rakettitiedettä. Tarvitaan:

  • ymmärrys organisaation arkkitehtuurin ja kyvykkyyksien nykytilasta
  • suunnitelma tarvittavien tietovirtojen tai pilvipalveluiden hyödyntämisestä
  • näkemys organisaation tulevaisuuden arkkitehtuurista, nykyisten järjestelmien roolia väheksymättä
  • kuvaus tarvittavasta palvelukonseptista

”Ketteryys ilman visiota synnyttää digitaalista hukkaa, jonka kustannukset voivat olla merkittävät.”

Jos organisaation kehitys toimintatapoja myöten ei ole linjattu yhteen digitaalisen vision kanssa, alkaa Voipion mukaan “jostain kulmasta savuta”:

– Ongelmat voivat yltää työhyvinvointiin asti, jos poikkeavat toimintatavat aiheuttavat skismaa eri tahojen välille. Kehittäjätiimi voi tehdä hienosti töitä ketterällä mallilla ja saada tulosta aikaan, mutta mikäli vastaanottava taho ei ajattele samalla tavalla, voivat kaikki osapuolet turhautua. Digitaalinen tehottomuus luo työtyytymättömyyttä ja tuskastumista, jos ketterän toimintatavan periaatteet eivät ole yhtenäiset.

Ketteryys yhdistettynä digitaaliseen visioon = Digital sustainability

Toimintatapoja on vaikea lähteä muuttamaan, jos niiden tukena ei ole pysyvää pohjaa ja tavoitetilaa, jonka päälle lähdetään rakentamaan. Tähän tarvitaan digitaalista visiota.

Millainen on hyvä digitaalinen visio?

Voipion ja Pulkkisen mukaan hyvä digitaalinen visio on sellainen, johon organisaatio sitoutuu ja jonka perusteella kehitys voidaan priorisoida ja ohjata tehokkaimmin. Sen tavoitetaso on oikea ja se huomioi ja palvelee tulevaisuuden vaatimuksissa.

Hyvä digitaalinen visio on sellainen, johon organisaatio sitoutuu ja jonka perusteella kehitys voidaan priorisoida ja ohjata tehokkaimmin.

Hyvä digitaalinen visio poistaa siilomaisen kehityksen ja rakentuu järkevästi datan, teknisten mahdollisuuksien, asiakas- ja käyttäjäkokemuksen sekä organisaation strategisten tavoitteiden mukaisesti.

Kun digitaalinen tavoitetila on selkeänä mielessä, minimoidaan digitaalinen hukka ja päästään työskentelemään tehokkaasti yhteistä päämäärää kohti. Digitaalinen visio, ketterä kehitys ja tavoitteet yhdistettynä, mahdollistavat “digital sustainability” -lopputuloksen eli digitaalisesti kestävän kehityksen.

– Digital sustainability ei nimenomaan tarkoita kaiken vanhan heittämistä pois, vaan sitä, että katsotaan tarkasti nykytilaa ja mistä se koostuu. Toimivat järjestelmät ja toimintamallit pyritään säilyttämään ja niiden tueksi lisätään toimintaa paremmin tukevia järjestelmiä ja integraatioita, Voipio kiteyttää.

 

Anders Innovationsin ite wiki-profiili

Anders Innovationsin verkkosivut