Digitalisaatio on hiipinyt kaikille toimialoille. Nykyisin nekin työntekijät, joiden työnkuva ei ole perinteisessä mielessä tekninen, tarvitsevat perustason ymmärrystä teknologioista. Uutuuskirja Kaikki koodaa (Into Kustannus 2020) kertoo yleistajuisesti koodaamisesta ja ohjelmistoista toimien kompassina it-alan kysymysten tarkasteluun. Kirjan kirjoittaneet Vlada Laukkonen ja Maria von Kügelgen päätyivät työpariksi sosiaalisen median kautta.

Kun Laukkonen kolmisen vuotta sitten alkoi opetella koodaamista kotisohvallaan, hän havaitsi tukiverkkojen vähäisyyden. Aikuisille tarkoitetut oppikirjat olivat vaikealukuisia ja englanninkielisillä keskustelupalstoilla aloittelijoiden ongelmille lähinnä naureskeltiin. Lopulta hän perusti Facebookiin koodauksesta kiinnostuneille naisille tarkoitetun Ompeluseura LevelUP Koodarit -ryhmän, josta hiukan myöhemmin sai alkunsa Ohjelmisto- ja e-business ry:n koordinoima #mimmitkoodaa-hanke. 

Alkuvuodesta 2018 Laukkonen oli näkyvässä roolissa historian ensimmäisessä #mimmitkoodaa-tapaamisessa. Useissa medioissa esillä ollut tapahtuma herätti myös Into Kustannuksen toimitusjohtajan, Jaana Airaksisen huomion. Hän otti yhteyttä Laukkoseen ja ehdotti kirjan kirjoittamista.

Laukkosta kiinnosti yhteisöllinen projekti, joten hän näpytteli kirjaideasta julkaisun Ompeluseura LevelUP Koodareihin. Ensimmäinen vastaus tuli von Kügelgeniltä. 

– Kirjaprojektissa viehätti mahdollisuus kertoa tarinoita ihmisistä, jotka ovat tulleet it-alalle aikuisiällä tai joita ei kannustettu pienenä ohjelmoinnin pariin, Laukkonen sanoo.

Juristiksi valmistuneen von Kügelgenin kiinnostus ohjelmointia ja ohjelmistokehitystä kohtaan alkoi hänen työskennellessään veroasiantuntijana. Sen seurauksena hän päätyi uusintakierrokselle yliopistoon, tällä kertaa opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä. Kirjoitustyön alkaessa von Kügelgen viimeisteli opettajan pedagogisia opintojaan. Hän vastasi Laukkosen Facebook-julkaisuun, koska uskoi opettajaopinnoista olevan hyötyä kirjan kirjoittamisessa.

– Halusin kirjan kautta opettaa niitä asioita, jotka olivat itselleni alussa haastavia. Koodauksen perusideat eivät välttämättä ole kovin vaikeita, mutta ne esitetään usein monimutkaisesti, von Kügelgen sanoo.

Apuna joukko it-alalla työskenteleviä

Laukkonen ja von Kügelgen kertovat oppivansa eri tavoin. Kirjaa kirjoittaessa se muodostui rikkaudeksi, sillä käsiteltävät asiat piti selittää molemmille ymmärrettävästi. 

– Lopputuloksesta tuli parempi, kun teimme kirjan yhdessä. Uramme it-alalla ovat hyvin erilaiset, mikä näkyy kirjassa monipuolisuutena, von Kügelgen sanoo.

Kaikki koodaa pitää sisällään kolme osaa, joista ensimmäisessä kerrotaan, mistä koodaamisessa on kyse ja esitellään it-alan työtehtäviä. Toinen osa käsittelee alan osaamisalueita. Oman lukunsa saavat muun muassa pilvipalvelut, sulautetut järjestelmät, tekoäly ja tietoturva. Viimeisessä osassa avataan ohjelmistojen tekoprosessia. 

 

Kaikki koodaa -kirja ja tietokone

Kaikki koodaa -kirja avaa it-alan termejä yleistajuisesti. Kirjasta hyötyvät sekä aloittelevat koodarit että ne, jotka haluavat ymmärtää paremmin it-alaa.

 

Lukuisiin teemoihin sukeltavan tietokirjan kirjoittaminen oli iso urakka. Laukkosen mukaan menneen kesän aikana tehtiin paljon karsintaa, jotta sivumäärä saatiin asettumaan pariinsataan.

– It-ala on hyvin laaja, joten jouduimme puntaroimaan, mistä aiheista kirjoitamme ja miten syvälle yksityiskohtiin menemme. Moni alalla työskentelevä on osallistunut kirjan tekemiseen antamalla haastatteluita ja kommentoimalla tekstejä, hän kertoo.

– Kukaan ei voi olla kaikkien teemojen asiantuntija. Aikaa kului paljon siihen, että tutustuimme asioihin, luimme alan kirjallisuutta ja keskustelimme ihmisten kanssa. Kirjan sivuilla on paljon sisäisiä viittauksia sen muihin lukuihin. Se kertoo, etteivät asiat it-alalla ole toisistaan erillisiä siiloja, vaan kytköksissä moniin teemoihin, von Kügelgen jatkaa.

”Kaikki koodaa selittää it-alan termejä ja niiden konteksteja yleistajuisesti.”

Markkinoilta löytyy lukuisia koodausta opettavia kirjoja, joten Kaikki koodaa ei pyri olemaan oppikirja. Kirjoittajat halusivat lopputuloksen palvelevan myös niitä ihmisiä, joita teknologioiden ymmärtäminen kiinnostaa, mutta koodarin ura ei.

– Kaikki koodaa selittää it-alan termejä ja niiden konteksteja yleistajuisesti. Jos lukija kaipaa lisätietoja, kirjasta löytyy hakusanoja, joilla voi googlettaa. Tällaisen kirjan olisimme itse halunneet lukea oman matkamme alussa, Laukkonen tiivistää.

It-alalla tarvitaan osaajia erilaisista taustoista

Laukkonen ja von Kügelgen painottavat, että it-ala tarvitsee eri taustoista tulevia osaajia, sillä ohjelmistoja käyttävät kaikenlaiset ihmiset. Moni kirjassa uratarinansa kertova onkin saanut kimmokkeen alalle siirtymiseen aiemman työuransa aikana tekemistään huomioista.

Ääneen pääsee esimerkiksi lääkäri Arne Schlenzka, jonka perustama Osgenic tarjoaa VR-teknologiaa hyödyntävää tuotetta leikkauksien harjoitteluun. Insinööri Mari Hänninen puolestaan alkoi pohtia robotiikan mahdollisuuksia maataloudelle työskennellessään tuotantoeläinten parissa. 

Vaikka kirja on tarkoitettu kaikille it-alasta kiinnostuneille, on siinä prosentuaalisesti enemmän naisten uratarinoita. Naisesikuville on erityisen suuri tarve, sillä medioissa ovat olleet esillä lähinnä alalla työskentelevät miehet. Laukkonenkin tunnustaa eläneensä pitkään alaan liittyvien ennakkoluulojen kanssa. 

– Omissa mielikuvissani koodari oli parrakas, yötä päivää pimeässä kopissa työskentelevä mies. En osannut kuvitellakaan, että sopisin alalle. Ennakkoluulot karisivat nopeasti, kun aloin opetella koodausta, hän muistelee.

”Ennakkoluulot karisivat nopeasti, kun aloin opetella koodausta.”

Von Kügelgen perehtyi pedagogisiin opintoihin liittyvässä lopputyössään syihin, jotka estävät naisia tavoittelemasta uraa it-alalla. Vaikka suuri osa koodaamisesta perustuu ala-asteen matematiikkaan, hänen mukaansa tiukassa elää muun muassa uskomus siitä, että koodarin on oltava matemaattisesti erityisen lahjakas.

– Monet tytöt ja naiset kokevat poikien olevan parempia matematiikassa, vaikka tutkimusten valossa näin ei ole. Jos lisäksi uskoo, että koodaus vaatii erityistä matemaattista lahjakkuutta, alan opintoja ei tule harkinneeksi. Kirjassa haluamme kertoa, ettei koodarina onnistuminen ole sidoksissa sukupuoleen, hän toteaa.

Teknologia-alojen osaajapula on kiistaton ongelma ja yritykset kaipaavat lähivuosina erityisesti korkeasti koulutettuja osaajia. Kirjoittajat toivovat, että Kaikki koodaa inspiroisi myös ensimmäistä ammattiaan pohtivia nuoria alan opintojen pariin. 

Kustantajakin halusi kantaa kortensa kekoon. Viime talvena se aloitti mesenaattikampanjan, jotta kirja päätyisi mahdollisimman monen lukion toisen vuoden opiskelijan käsiin. Joukkorahoituksen ansiosta oppilaitoksiin lahjoitetaan pian 450 kirjaa.

 

Kansikuva: Klaus Welp