Moni suomalainen kokee vuorovaikutuksen työkaverien ja esimiesten kanssa vähentyneen huomattavasti koronaviruksen seurauksena. Erityisen suuri muutos on Uudellamaalla ja vanhempien työntekijöiden keskuudessa. Yli neljäsosa kertoo työn lisääntyneen, mutta monen kohdalla työt ovat myös vähentyneet.

Tiedot selviävät työeläkeyhtiö Ilmarisen tutkimuksesta, jossa selvitettiin miten suomalaiset kokevat koronaviruksen vaikuttaneen heidän työhönsä. Verkkokyselyyn vastasi 1000 suomalaista, jotka iällisesti ja alueellisesti ovat edustava otos Suomen työikäisestä väestöstä.

Työmäärä ja työn tehokkuus muuttunut

Valtaosa vastaajista (57 %) koki, että työn määrä on pysynyt samana. Kuitenkin joka neljännellä työn määrä oli korona-ajan myötä lisääntynyt. Näin kokivat erityisesti sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät. Johtotehtävissä toimivilla ja ylemmillä toimihenkilöillä työn määrä oli kasvanut muita enemmän. 17 % vastaajista kertoi työtaakan vähentyneen.

Vastaajat raportoivat koronan vaikuttaneen myös työtehoon ja työn laatuun. 21 prosenttia kokee tehokkuutensa parantuneen ja 16 prosenttia huonontuneen. Myös työn laadussa koettiin sekä parantumista että heikentymistä. Vastaajista 14 % kokee työnsä laadun heikentyneen ja 16 % parantuneen.

“Koronakriisin yhteydessä on paljon uutisoitu lomautuksista ja irtisanomisista, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että jopa neljännes kokee oman työkuormansa kasvaneen.”

Pikainen siirtyminen etätyöhön voi olla työkuorman, työtehon ja laadun vaihtelemisen syynä.

“Koronakriisin yhteydessä on paljon uutisoitu lomautuksista ja irtisanomisista, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että jopa neljännes kokee oman työkuormansa kasvaneen. Tässä voi olla taustalla siirtyminen pikavauhdilla etätyöhön. Se on vaatinut uusia työjärjestelyjä ja erilaisten sähköisten työkalujen käyttöönottoa. Lisäksi on tunnistettu, että etätyössä tauotus jää vähemmälle ja päivittäiset työmäärät ovat tästä syystä toisilla kasvaneet. Vaikka työn tehokkuus kasvaa, voi taukojen poisjäänti aiheuttaa työkyvylle sekä merkittävää fyysistä että henkistä kuormitusta ja sitä kautta lisätä työkykyriskiä”, sanoo Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen.

 

Kuva: Ilmarinen & Innolink Research

 

Vuorovaikutus työkaverien kanssa vähentynyt

Etätyöhön siirtyminen on vähentänyt työkaverien välistä vuorovaikutusta. Joka kolmas (35 %) kokee vuorovaikutuksen vähentyneen. Uudellamaalla näin kokee lähes puolet (46 %).

Halonen kertoo, etteivät sähköiset viestintäkanavat korvaa kasvokkaisia kohtaamisia:

“Poikkeuksellisissa oloissa sosiaalisten kontaktien ja vuorovaikutuksen merkitys korostuu paljon enemmän kuin osaamme odottaakaan. Vaikka sähköiset viestintäkanavat ovat mahdollistaneet yhteydenpidon, ei se näytä korvaavan fyysistä kohtaamista työkaverien kanssa vaikkapa kahvikupin ääressä. Työyhteisöön kuulumisen tunne, vaikuttamisen mahdollisuus, palautteen saaminen ja sosiaalisen tuki ovat merkityksellisiä työhyvinvoinnin rakentumisen kannalta.”

“Poikkeuksellisissa oloissa sosiaalisten kontaktien ja vuorovaikutuksen merkitys korostuu paljon enemmän kuin osaamme odottaakaan.”

Vuorovaikutuksen vähentyminen näyttää vaikuttaneen erityisesti vanhempiin työntekijöihin.

“Tutkimustulosten valossa näyttää, että erityisesti yli 55-vuotiaiden kohdalla sähköiset viestintäkanavat tai niiden käyttötavat ja -määrät eivät korvaa kasvokkaista kohtaamista työkavereiden kanssa. Myös huoli koronan terveysvaikutuksista saatettiin kokea nuorempia ikäluokkia voimakkaampana”, Halonen kertoo.

Esimiestyö erityisen tärkeää poikkeusoloissa

Tutkimuksesta käy ilmi, että vuorovaikutus ei ole vähentynyt vain työkaverien vaan myös esimiesten kanssa. Joka neljäs (25 %) kokee yhteydenpidon esimiehen kanssa vähentyneen. Uudellamaalla näin kokee 32 %.

Esimiestyöllä on poikkeusoloissa tärkeä merkitys, jotta siirtymä uuteen arkeen sujuu jouhevasti.

“Esimieheltä odotetaan poikkeuksellisissa oloissa tavallista aktiivisempaa viestintää. Arjen muuttuminen ja yleinen epävarmuus lisäsivät tarvetta työyhteisöjen vuorovaikutukselle. Etätyöhön siirryttäessä tarvittiin myös paljon tietoa ja ohjeistusta uusista etätyöjärjestelyistä ja pelisäännöistä”, Halonen sanoo.

Uusiin työskentelytapoihin siirryttäessä toimivalla vuorovaikutuksella on suuri merkitys. Työpaikat siirtyivät laajamittaisesti ja nopeasti etätyöhön, mutta moni työntekijä kokee vuorovaikutuksen määrän ja laadun työyhteisön kanssa jääneen liian niukaksi.

“Uusia työnteon malleja rakennettaessa on äärimmäisen tärkeää varmistaa riittävä ja laadukas vuorovaikutus. Se tukee työyhteisöön kuulumisen tunnetta ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista sekä vahvistaa työkykyä. On myös tärkeää, että henkilöstö ja työnantajat kehittävät uusia työskentelytapoja yhdessä”, Halonen kiteyttää.

 

Lue myös: