Kulttuurin merkitys ihmisen hyvinvoinnille tiedostetaan koko ajan paremmin. Esimerkiksi Suomen mielenterveys ry kertoo, että aktiivinen kulttuuriharrastus on yhteydessä sekä koettuun terveyteen että pitkään ikään.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry ylläpitää Kulttuuria kaikille -palvelua, joka pyrkii edistämään kaikkien ihmisten mahdollisuutta nauttia taiteesta ja kulttuurista. Yhdistyksen aikaansaannoksiin kuuluu muun muassa Kaikukortti, jonka avulla taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevat henkilöt voivat hankkia maksuttomia pääsylippuja kulttuuritapahtumiin tai paikkoja kansalaisopiston kursseille. Kortin myöntää Kaikukortti-verkostoon kuuluva sosiaali- ja terveysalan tai kolmannen sektorin toimija.
Projektin hankejohtaja Seppo Mallenius kertoo, että verkostoon kuuluu jo yli 30 kuntaa. Uusien sote- ja kulttuuritoimijoiden kiinnostus Kaikukorttia kohtaan on myös selvässä kasvussa. Viime vuonna Kaikukorteilla tehtiin toistakymmentätuhatta hankintaa, ja se nostettiin mukaan kuntien terveydenedistämistä ja hyvinvoinnin tasoa mittaavaan TEAviisariin.
Valtakunnalliset raportit kortin käytöstä on toistaiseksi tehty Excelissä, jonka rajat alkoivat tulla vastaan reilu vuosi sitten.
– Kaikukortti-verkoston kasvaessa Excel alkoi natista liitoksistaan. Tietojen hallinta kävi koko ajan raskaammaksi ja paljon tehtiin myös päällekkäistä työtä. Kaikukorttia on mahdollista käyttää kotikunnan lisäksi muissa Kaikukortti-toiminnassa mukana olevissa kunnissa, joten ristiinkäytöstä syntyi lisää haasteita tietokannan ylläpitoon, Mallenius kertoo.
”Kaikukortti-verkoston kasvaessa Excel alkoi natista liitoksistaan.”
Valtakunnallisen ja reaaliaikaisesti päivittyvän tietokannan lisäksi oli tunnistettu toinenkin selkeä tarve. Kaikukortin rekisteröintivaiheessa syntyi Malleniuksen mukaan kirjoitusvirheitä ja duplikaatteja. Asia haluttiin ratkaista luomalla mobiilisovellus, jolla kulttuuritoimijat saisivat helposti luettua kortin QR-koodin.
Vaatimusmäärittelyt tehtiin isolla joukolla
Projektin toteuttajaksi valikoitui Perfektio. Experience Designer Olli Savisaari muistaa Malleniukselta vastaanotetun tarjouspyynnön harvinaisen tarkasti tehdystä vaatimusmäärittelystä.
– En aiemmin ollut nähnyt niin tarkasti speksattua tarjouspyyntöä. Selkeään toteutukseen oli helppo tarttua, hän toteaa.
Syksyllä 2019 projektin ohjelmistokehittäjäksi hypännyt Pinja Kuosmanen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa tarkka vaatimusmäärittely auttoi oikeiden teknologiavalintojen tekemisessä.
– Backend on toteutettu Djangolla, tietokanta PostgreSQL:llä ja mobiililaitteilla käytettävä web-sovellus Reactilla. Raporttien luonti onnistuu puolestaan Metabasella. Sepolla oli selkeä visio siitä, millaisia raportteja heidän täytyy tällä hetkellä luoda, mutta tämä ratkaisu jättää tilaa myös tulevaisuuden uusille tarpeille, Kuosmanen kertoo.
Mallenius on työskennellyt aiemmin it-alalla ja kuvailee vaatimusmäärittelyjen tekemistä “hurjan mukavaksi puuhaksi”. Yksin hän ei kuitenkaan projektin vaatimuksia rakentanut, vaan työ tehtiin isolla joukolla. Oulussa, Savonlinnassa ja pääkaupunkiseudulla järjestetyissä työpajoissa oli mukana myös palvelun loppukäyttäjiä.
Kuosmasen mukaan projektin läpivienti oli helpompaa, kun asiakaskin puhui it:tä. Vaikka palvelun backend oli tarkkaan määritelty, pääsi hän projektin aikana käyttämään myös luovuuttaan. Web-sovelluksen tekemiseen annettiin näet lähes vapaat kädet.
– Teen projekteissa paljon myös front end -koodausta, mutta yleensä työskentelen jonkun toisen tekemän suunnitelman pohjalta. Nyt emme aikataulusyistä käyttäneet resursseja designiin, joten pääsin rakentamaan käyttöliittymän alusta asti itse. Kokemus oli oikein mukava, hän sanoo.
Pilotointi käynnistyy Oulussa
Mallenius on jo ehtinyt demota uutta Kaikukantaa ja web-sovellusta Oulussa, jossa niiden käytön pilotointi on alkamassa. Kuosmasen toteutus keräsi heti kehuja.
– Sotepuolen toimijat sanoivat heti, että django-pohjainen lomake on helppokäyttöinen ja homma on ihan selvä. Kulttuuripuolella taas usein arvostetaan luovuutta, ja web-sovellus vaikuttaa sopivan sinne mainiosti. Kun sain Pinjalta sen ensimmäisen version, ajattelin sovelluksen olevan juuri oikeanlainen, Mallenius kehuu.
”Kulttuuritoimijat ovat jo tunnistaneet, miten QR-koodi ja sen nopea lukeminen edesauttavat Kaikukortin missiota.”
Savisaari muistuttaa, että kyseessä ovat työkalut, joiden käytön pitääkin olla helppoa. Malleniuksen mukaan kulttuuritoimijat ovat jo tunnistaneet, miten QR-koodi ja sen nopea lukeminen edesauttavat Kaikukortin missiota.
– Aiemmin osa Kaikukortin haltijoista on voinut kokea pitkän palvelutilanteen epämiellyttävänä ja jopa hävetä kortin omistamista. QR-koodin avulla lipun hankinta nopeutuu vastaamaan mitä tahansa muuta palvelutilannetta, jolloin negatiiviset tunteet toivottavasti pienenevät, hän pohtii.
Iso parannus on sekin, ettei kortti jatkossa ole kertakäyttöinen. Aiemmin asiakas joutui hakemaan vuoden käytön jälkeen uuden kortin, mikäli hänen taloudellinen tilanteensa oli pysynyt muuttumattomana.
– Tulevaisuudessa sotetoimija voi sähköisesti jatkaa kortin voimassaoloa, jolloin korttien painatuksen kustannukset pienenevät, Mallenius jatkaa.
Oulun pilottijaksolla kerättävän palautteen pohjalta on tarkoitus tehdä sekä Kaikukannan että web-sovelluksen jatkokehitystä. Mallenius kertoo tehneensä jo seuraavia vaatimusmäärittelyjä, mutta jatkokehityksen laajuus riippuu siitä, löydetäänkö hankkeelle lisärahoitusta. Palvelun skaalaaminen valtakunnalliseksi onnistuu kuitenkin jo nykyisellä toteutuksella.
”Toteutuksessa on huomioitu se, että tulevaisuudessa verkostoon saattaa kuulua huomattavasti enemmän käyttäjiä ja alueita”
– Vaikka palvelulla ei toistaiseksi ole valtavia käyttäjämääriä tai suorituskykykuormaa, toteutuksessa on huomioitu se, että tulevaisuudessa verkostoon saattaa kuulua huomattavasti enemmän käyttäjiä ja alueita, Savisaari kertoo.
Kuosmanen ja Savisaari sanovat, että parasta projektissa on ollut mahdollisuus päästä mukaan edistämään kulttuuripalveluiden saavutettavuutta.
– Motivaatio tekemiseen nousi korkeaksi, koska isommassa kuvassa kyse on ihmisten elämänlaatuun vaikuttavista asioista, he toteavat.
Mallenius kertoo, että perfektiolaisten asenne on välittynyt myös asiakkaalle.
– Toivomme, että yhteistyö Perfektion kanssa tulee jatkumaan. On ollut hienoa huomata, että he arvostavat Kaikukortin missiota ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, josta tässä on kyse.
Kaikukortti-projektin verkkosivut
Kansikuva: Seppo Mallenius
ite wikin yrityshaku »
Kaikki it-alan työpaikat »
Kaikki it-alan tapahtumat »
ite wikin referenssihaku »
ite wikin julkaisuhaku »
