Pohjoismaat ovat tyypillisesti edustaneet digivertailujen kärkeä, mutta pohjoismaisten kuntien valmiuksissa lanseerata digitaalisia palveluja on edelleen suuria eroja. Erityisesti pienet ja keskisuuret kunnat jäävät jälkeen suurimmista kaupungeista. 

Tämä käy ilmi tietoliikennekonserni DNA:n yhteistyössä emoyhtiönsä Telenor Groupin ja tutkimusyhtiö Analysys Masonin kanssa toteuttamasta selvityksestä. Siinä mitattuja digitalisaation osa-alueita olivat matkaviestinverkon sijoittelu, digitaalisista palveluista viestiminen ja älykaupungin kehitysaste.

Erityisesti pienet ja keskisuuret kunnat jäävät jälkeen suurimmista kaupungeista. 

Selvityksessä mukana olleista 60 kunnasta ykköseksi nousi tanskalainen Aalborg. Norjalaiset kunnat puolestaan valloittivat viisi sijaa indeksin kymmenen parhaan joukossa. Pääkaupungeista kärkikahinoihin ylsivät vain viidentenä oleva Kööpenhamina ja kahdeksanneksi tullut Tukholma. Pääkaupungeista huonoiten sijoittunut Helsinki jäi vasta sijalle 20. DNA kertoo julkaisemassaan tiedotteessa, että Helsingin huonohkoa sijoitusta selittää sen haasteet edistää uusien tukiasemien sijoittelua koskevia lupa- ja päätösprosesseja. Toisaalta syksyllä julkaistussa Smart City Index -vertailussa Helsinki menestyi hyvin, ja ylsi maailman älypääkaupunkien kärkeen.

Alla DNA:n selvityksen viidentoista kärki:

 

 

Suomalaisilla kunnilla parantamisen paikka

Suomen kunnista eniten pisteitä vertailussa keräsi Tampere, joka ylsi ainoana suomalaisena kuntana kymmenen parhaan joukkoon. Kokonaisuudessaan Suomi jäi listalla naapureidensa varjoon. Kolmenkymmenen parhaan joukossa olivat Tampereen ja Helsingin lisäksi vain Oulu (13), Vantaa (27) ja älykaupunkihanketta edistävä Salo (30). Suurista kunnistamme heikoiten sijoittui puolestaan Jyväskylä (52).

Naapurimaat menestyvät Suomea paremmin etenkin digitaalisten palveluiden löydettävyydessä. DNA:n mukaan Suomi ei olekaan onnistunut viestimään saatavilla olevista palveluista yhtä aktiivisesti kuin verrokkinsa. 

Suomen kunnista eniten pisteitä vertailussa keräsi Tampere, joka ylsi ainoana suomalaisena kuntana kymmenen parhaan joukkoon.

Pienet kunnat haasteiden äärellä

Pienet ja keskisuuret kunnat jäivät isommistaan jälkeen lähes kaikilla selvityksen osa-alueilla. Erityisesti pienet kunnat hävisivät älykaupungin kehittämisessä, suunnittelussa ja organisoinnissa. Siinä missä Helsingin älykaupungin kehitysaste oli tutkimuksen mukaan tasolla 8,5, jäivät esimerkiksi Teuva ja Rauma molemmat tasolle 0,1. Pienillä kunnilla myös resurssien vähäisyys heikentää digitalisaation edellytyksiä. 

DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen toivoo, että tutkimuslöydökset tarjoavat kunnille oivan tilaisuuden oppia toisiltaan. Hänen mukaansa kuntien välistä yhteistyötä on syytä kehittää, jotta digitaalinen kuilu ei kasva liian suureksi. 

“COVID-19-tilanne on osoittanut konkreettisesti, kuinka tärkeää on, että yhteiskunta toimii myös digitaalisesti. Tutkimuksen löydökset tarjoavat arvokasta tietoa kunnille toimivan digitaalisen yhteisön edellytyksistä, ja siitä mitä tehokas 5G-palvelujen käyttöönotto vaatii. On selvää, että yhteistyötä kuntien välillä tulee lisätä digitaalisen kuilun kaventamiseksi”, hän sanoo tiedotteessa.

Tutkimusta käsittelevän DNA:n tiedotteen löytää täältä.

Kansikuva: DNA Oyj kuvapankki

 

Lue myös: