Tuskinpa yhdessäkään yrityksessä osattiin vuosi sitten ennustaa, että liiketoiminnan tulee mullistamaan maailmanlaajuinen viruspandemia. Koronan vaikutuksista yrityksiin on tipahdellut tutkimustietoa pitkin vuotta, mutta tiistaina järjestetyn Nordic Leaders Circle -virtuaalitapahtuman osallistujat pääsivät kuulemaan suoraan kuuden pohjoismaisen talousjohtajan suusta, miten päättyvä vuosi on sujunut.

Virtuaaliseen paneelikeskusteluun oli kutsuttu osallistujiksi Ruotsista Anna Sikström (Volvo Group), Lotta Nilsson Viitala (AB Trav och Galopp) ja Douglas Lubbe (Telia Company). Suomesta mukana olivat Ilkka Pitkänen (SRV Group) sekä Mika Manninen (Fennia Group) ja Norjasta Cicilie Aalberg (Nordic Choice Hotels). 

Keskustelua johti toimittaja Peter Nyman, joka pyysi osallistujia arvioimaan asteikolla yhdestä kymmeneen koronaviruksen liiketoiminnalle aiheuttaman kriisin suuruutta. Telian ja SRV:n toiminta oli talousjohtajien mukaan jatkunut lähes normaalina, mutta Aalberg kuvaili Nordic Choice Hotelsin vuotta lähes kaoottiseksi. Pandemian tiedetään vaikuttanaan raskaasti hotelli-, ravintola- ja matkailualaan. Lisäksi yhtiössä oltiin alkuvuodesta jalkauttamassa laajaa ERP-uudistusta.

– Tilannettamme kuvaa parhaiten numero kahdeksan tai yhdeksän. Covid vaikutti toimintaan erittäin raskaasti ja vaikuttaa siihen edelleen. Myös talousosaston tiimiä täytyi vähentää. Keskityimme laskuttamaan, maksamaan omat laskumme ja monitoroimaan mahdollisimman tarkasti kassavirtaa, Aalberg totesi.

Lubben ja Pitkäsen tavoin myös Nilsson Viitala kertoi, että hänen edustamallaan AB Trav och Galoppilla on mennyt viime kuukausina hyvin. Totopelejä hevosurheilutapahtumiin järjestävä yhtiö on pandemian aikana saanut myös paljon uusia asiakkaita. Nilsson Viitala arveli, että ihmisten kiinnostus totopelejä kohtaan kasvoi, kun kalenterit tyhjentyivät muista urheilutapahtumista.

Osana ekosysteemiä

Haastavina aikoina ei kuitenkaan riitä, että omalla organisaatiolla menee hyvin. Muuttunut maailmantilanne on pakottanut monet yritykset kääntämään katseensa toimittajien ja yhteistyökumppaneidensa suuntaan. Nyman muistutti, että rakennusalalla aliurakoitsijoilla on iso rooli menestymisessä. Hän tiedusteli Pitkäseltä, miten SRV:llä on kriisin keskellä seurattu yhteistyökumppaneiden suoriutumista.

– Aliurakoitsijoiden hallintaan käytettävä työkalumme yhdistyy esimerkiksi kaupparekisteriin ja verovirastoihin. Meillä on siis hyvä yleiskäsitys heidän suoriutumisestaan ja tarvittaessa pyrimme auttamaan heitä akuuttien kriisien keskellä. Aliurakoitsijoilla on kuitenkin ympäri Eurooppaa omia aliurakoitsijoitaan, joiden suoriutumisen seuraaminen on haasteellisempaa. Toistaiseksi olemme selviytyneet siitäkin melko hyvin, Pitkänen kertoi.

Ajatuksiin yhtyi myös keskustelua kommentoinut Global Business Advisor Maarten Laukens Baswarelta. Hän muistutti jokaisen yrityksen olevan osa isompaa ekosysteemiä, jossa toimiakseen on tärkeää pysyä yhteydessä yhteistyökumppaneihin, ymmärtää heidän nykytilaansa ja hallita mahdollisia riskejä. 

 

Nordic Leaders Circle kokosi virtuaaliseen paneelikeskusteluun talousjohtajia Ruotsista, Suomesta ja Norjasta. Keskustelua johti toimittaja Peter Nyman ja kommentaattorina kuultiin Baswaren Maarten Laukensia. Kuva: kuvakaappaus

 

Myöhemmin myös Sikström valotti sitä, miten Volvo Groupilla on onnistuttu saavuttamaan tilanne, jossa toimittajanhallintaa tehdään systemaattisesti. Hän neuvoo jokaista yritystä etsimään optimaalisen tasapainon keskitetyn ja hajautetun hankinnan välillä. Haastavina aikoina käytössä olevien ratkaisujen on myös syytä joustaa.

– Pandemian aikana on ollut tärkeää, että missä tahansa roolissa toimiva henkilö on voinut käsitellä laskuja helposti ja nopeasti, Sikström kommentoi.

Tekoäly tekee vasta tuloaan

Laukens kutsui koronavirusta elefantiksi keskellä huonetta. Koska pandemia on kuitenkin kaikkien mielessä, hänen mukaansa olisi ollut mahdotonta järjestää talousjohtajien paneelikeskustelu ottamatta puheeksi sen vaikutuksia. Nordic Leaders Circle ei kuitenkaan keskittynyt vain korona-teemoihin, vaan kolmasosa reilun tunnin tapahtumasta käytettiin nousevista teknologioista, erityisesti tekoälystä, puhumiseen.

Kuusikko pääsi jälleen tutun yhdestä-kymmeneen-asteikon pariin, kun heitä pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon omassa organisaatiossa tällä hetkellä hyödynnetään tekoälyä. 

Sikström antoi numeroksi seitsemän, joka on myös koko joukon korkein luku. Muut olivat arvioissaan selvästi varovaisempia. Mannisen mukaan Fenniassa on kyllä aloitettu tekoälykokeilut, mutta kokonaisuudessaan kehityskulku on vielä alussa. Hän arvioi nykytilanteen vastaavan numeroa kolme tai neljä.

– Alkuvaiheessa olemme keskittyneet tekoälyn hyödyntämiseen vakuutusdatan käsittelyssä, mutta Fennialla on myös hyvä tekoäly-roadmap taloushallinnolle. Olemme innokkaita oppimaan lisää ja hyödyntämään tekoälyä jatkossa laajamittaisemmin, hän totesi.

”Osittain tekoälyn hyödyntämisen haasteena on myös taitojen puute.”

Hiukan yllättäen suurin osa keskustelijoista kertoi, että juuri talousorganisaatio on jäljessä muusta organisaatiosta tekoälyn hyödyntämisessä. Esille nousi se, ettei uutta teknologiaa saada käyttöön silmänräpäyksessä, vaikka teknologia itsessään olisi jo olemassa.

– Isoissa organisaatioissa prosessit täytyy yhdenmukaistaa. Osittain tekoälyn hyödyntämisen haasteena on myös taitojen puute, Lubbe sanoi.

Kaikki keskustelijat kuitenkin yhtyivät Mannisen näkemykseen halusta oppia lisää ja saada käyttöön entistä älykkäämpiä järjestelmiä.

Mutta palataan vielä hetkeksi elefanttiin huoneessa.

Vuoden 2020 tapahtumat ovat tarjonneet yrityksille arvokkaita oppitunteja. Nyman kysyi, millaisin eväin keskustelijat ovat lähdössä vuoteen 2021, ja onko jokin viime kuukausien aikana sisäistetty uusi taito heidän mielestään tullut jäädäkseen.

Pitkänen ja Sikström neuvoivat yrityksiä tekemään rohkeita ratkaisuja ja luottamaan omaan osaamiseensa. Pitkänen oli jo aiemmin peräänkuuluttanut myös uskallusta tehdä uusia investointeja. Aalberg puolestaan pohti, että viime kuukaudet ovat opettaneet priorisoimaan.

– Olemme vähentäneet turhaa työtä ja keskittyneet vain kaikista bisneskriittisempään tekemiseen. Myös kommunikaatio on todella tärkeää. Jokaisen organisaatiossa on tiedettävä, missä tällä hetkellä mennään, hän kiteytti.

 

Baswaren Ite wiki -profiili

Baswaren verkkosivut

 

Kansikuva: kuvakaappaus